Kaste on ensimm\u00e4inen sakramentti, joka toimitetaan kirkon j\u00e4senyyteen liittyv\u00e4lle. Kaste tapahtuu ortodoksisessa kirkossa\u00a0 upotuskasteena, vaikka valelukastekin hyv\u00e4ksyt\u00e4\u00e4n\u00a0 mahdollisissa poikkeustapauksissa. Kastetta vastaavia riittej\u00e4\u00a0 on kuulunut ikivanhoista ajoista muihinkin uskontoihin, sek\u00e4 juutalaisuuteen ett\u00e4 Aasian uskontoihin.<\/p>\n
Johannes Kastaja\u00a0 oli essealainen ja h\u00e4n my\u00f6skin kastoi jo ennen Kirkon\u00a0 syntymist\u00e4. Kristus itse sai h\u00e4nelt\u00e4 kasteen oman kasteemme esikuvana. Johanneksen kasteen tarkoituksena oli puhdistuminen\u00a0 ja peseytyminen katumuksen, parannuksen ja moraalisen uudistumisen merkiksi.<\/p>\n
Kristilliseen kasteeseen liittyy merkityksi\u00e4, joita muissa uskonnoissa ei ollut. Kaste ymm\u00e4rrettiin oveksi seurakuntaan ja liittymiseksi kristilliseen kirkkoon. Kaste merkitsi my\u00f6s syntien anteeksisaamista, perisynnist\u00e4 ja muista synneist\u00e4 vapautumista, sek\u00e4 Pyh\u00e4n Hengen saamista n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6m\u00e4sti. Kaste ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n uudestisyntymisen\u00e4,jonka Pyh\u00e4n Hengen saaminen vaikuttaa. Pelastustapahtuma on kastettavalle henkil\u00f6kohtainen, h\u00e4nen pelastuksensa kuolemasta sek\u00e4 yl\u00f6snouseminen Kristuksen kanssa<\/p>\n
Kirkon ensimm\u00e4iset kasteet tapahtuivat helluntaina, jolloin 3000 ihmist\u00e4 kastettiin. P\u00e4\u00e4si\u00e4isest\u00e4 muodostui Kirkon erityinen kastejuhla. T\u00e4st\u00e4 mainitsee Tertullianus (n.160 – n.220). Jo h\u00e4nen aikanaan p\u00e4\u00e4si\u00e4iskaste oli normi koko kristikunnassa. Kirkon alkuaikoina kasteelle tulijat olivat p\u00e4\u00e4osin aikuisia, mutta my\u00f6skin lapsikaste on tunnettu aivan alkuajoista l\u00e4htien. Lapsikasteesta on viitteen\u00e4 koko Korneliuksen perhekunnan kastaminen.<\/p>\n
Vanhin s\u00e4ilynyt kastekaava on Syyrian kirkon kastej\u00e4rjestys 200- luvulta. Sen p\u00e4\u00e4piirteit\u00e4 olivat : 1. Saatanan kielt\u00e4minen, 2.uskontunnustus, 3. \u00f6ljyll\u00e4 voiteleminen,jonka piispa suoritti voitelemalla p\u00e4\u00e4n ja lis\u00e4ksi diakoni\u00a0 voiteli miehilt\u00e4 ja diakonissa naisilta muut ruumiin osat. 4. Kaste toimitettiin upottamalla kolmeen kertaan Is\u00e4n ja Pojan ja Pyh\u00e4n Hengen nimeen.Kastajana oli joko pappi tai piispa. Seuraavana vaiheena 5. oli uusiin vaatteisiin,kastepukuun, pukeminen. 6.Kasteen j\u00e4lkeen kastettu osallistui Eukaristiaan. Syyrian kastek\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 oli\u00a0 siis voitelu ennen kastetta.<\/p>\n
L\u00e4nnen kirkossa k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6 on ollut toisenlainen alusta alkaen. J\u00e4rjestys on ollut 1. kaste ja sen j\u00e4lkeen 2. k\u00e4ttenp\u00e4\u00e4llepaneminen\u00a0 ja voitelu. T\u00e4ss\u00e4 on kaksi tulkintaa kasteen ja voitelun tapahtumasta, nimitt\u00e4in Korneliuksen kaste ja Ananiaan kaste. Nykyisin ns. ilo\u00f6ljyll\u00e4 voitelu\u00a0 ennen kastetta on kasteeseen valmistava.<\/p>\n
K\u00e4ttenp\u00e4\u00e4llepanemisen ja voitelun k\u00e4ytt\u00f6 ovat olleet joko rinnakkaisia tai p\u00e4\u00e4llekk\u00e4isi\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4, periaatteessa piispan toimittamia, johtuen siit\u00e4, ett\u00e4 vain piispa voi vihki\u00e4 mirhavoiteen. Kaste suurissa kirkoissa tapahtui\u00a0 yleens\u00e4 piispan toimittamana, mutta piispoilla ei ollut siihen yksinoikeutta.Sen sijaan k\u00e4ttenp\u00e4\u00e4llepaneminen tapahtui aina piispan toimesta.<\/p>\n
UT:ssa tunnettin molemmat k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t koskien\u00a0 kasteen ja voitelun j\u00e4rjestyst\u00e4. Korneliuksen kasteessa\u00a0 tuli ensin Pyh\u00e4 Henki, jonka j\u00e4lkeen seurasi kaste. Kristuksen kasteessa\u00a0 tapahtui ensin kaste, mink\u00e4 j\u00e4lkeen Pyh\u00e4 Henki laskeutui Kristuksen p\u00e4\u00e4lle. Filippuksen kasteessa samoin tapahtui ensin kastaminen ja senj\u00e4lkeen Pyh\u00e4n Hengen saaminen<\/p>\n
Johannes Krysostomos 300-luvulla omaksui Syyrian kirkon k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n: voitelu-kaste. Kyrillos Jerusalemilainen (k.386) puolestaan\u00a0 hyv\u00e4ksyi p\u00e4invastaisen k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n:kaste-voitelu. Apostolisiset konstitutiot\u00a0 (375-380)\u00a0 tuntevat voitelun ennen kastetta sek\u00e4 my\u00f6s kasteen j\u00e4lkeisen voitelun. Teodoros Mopsuestilainen, joka on Johannes Krysostomoksen aikalainen ja kuuluu Antiokian koulukuntaan, tuntee apostolisten konstitutioiden k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n. 300-luvulla kirkossa tunnettiin molemmat k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t.\u00a0 K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 ortodoksisessa kirkossa vakiintui kastetapa l\u00e4ntisen kirkon osan vaikutuksesta. Kaste toimitus nykyisell\u00e4\u00e4nkin on aikuisia varten, sis\u00e4lt\u00e4en eksorkismit, uskontunnustuksen jne. Vaikka lapsia kastettiin jo 200-luvulla, kaava pysyi ennallaan.<\/p>\n
Lapsikasteen vakiinnutti Augustinus, jonka mukaan ”kastamattomat lapset joutuvat kadotukseen”. Lapsikasteen yhteydess\u00e4 alettiin korostaa perisynnin poispesemist\u00e4. Kyrillos Jerusalemilainen painottaa sit\u00e4, ett\u00e4 voitelu tapahtuu nimenomaan piispan vihkim\u00e4ll\u00e4 voiteella.<\/p>\n
L\u00e4nness\u00e4 ilmeni kaksi eri k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00e4: 1. jossa\u00a0 pappi suoritti kasteen ja voitelun sek\u00e4 2. jossa piispa sek\u00e4 kastoi ett\u00e4 voiteli. J\u00e4lkimm\u00e4inen k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6 vallitsi p\u00e4\u00e4kirkossa esimerkiksi Roomassa.\u00a0 My\u00f6hemmin kehittyi tapa, jossa piispa suorittaa k\u00e4tten p\u00e4\u00e4llepanemisen. T\u00e4m\u00e4 ns. konfirmaatio kehittyi 800-luvulle menness\u00e4.<\/p>\n
Alkuaan kaste, voitelu ja Ehtoollinen\u00a0 ovat kuuluneet yhteen. L\u00e4nnes kirkossa t\u00e4m\u00e4 kokonaisuus on rikkoontunut. Lasten Ehtoollisesta poissulkeminen jatkui skolastiikan vaikutuksesta. Pel\u00e4ttiin, ett\u00e4 lapsi\u00a0 nauttiessaan\u00a0 Ehtoollista saattoi pudottaa Kristuksen\u00a0 Ruumista ja Verta.<\/p>\n
Lapsikastetta on harjoitettu jo UT:n ajoista l\u00e4htien. T\u00e4st\u00e4 on kirjallisia todisteita 2. vuosisadalta. Lapsikasteen kielt\u00e4j\u00e4t ja vastustajat vetoavat Mk.16:16: ”Joka uskoo ja kastetaan…”, jonka katsotaan vaativan kastettavalta uskoa ennen kastetta, mit\u00e4 lapsella ei tietystik\u00e4\u00e4n viel\u00e4 voi olla samoin kuin aikuisella. Usko edelt\u00e4\u00e4 kastetta ja sen vuoksi vasta aikuisena voidaan kastaa. T\u00e4ll\u00e4 kannalla ovat baptistit, adventistit ja helluntalaiset. Lapsikaste ei ole heist\u00e4 p\u00e4tev\u00e4, vaan se t\u00e4ytyy uudistaa.<\/p>\n
Kirkkois\u00e4 Tertullianus, joka oli montanisti, kielsi lapsikasteen. Nykyisin reformeeratut (mm. Karl Barth) katsovat kasteen merkitsev\u00e4n kristinuskoon tunnustautumista. H\u00e4nen vaikutuksestaan\u00a0 syntyi ns. barthilaisuus. He eiv\u00e4t suorita uudellen kastamista.<\/p>\n
Lapsikasteen puolesta on moniakin n\u00e4k\u00f6kohtia, mm. seuraavia: Apostolien teoissa mainitaan ,ett\u00e4 koko Korneliuksen\u00a0 huonekunta kastettiin. Jeesus suhtautui my\u00f6nteisesti lapsiin, kehottaen:”… sallikaa lasten tulla minun tyk\u00f6ni…”.\u00a0 Ihmisen pelastuminen on Jumalan lahja, eik\u00e4 voi olla riippuvainen ihmisen omista ansioista. Kaste on analoginen ymp\u00e4rileikkaukselle, jonka tilalle se on tullut. Origenes (n. 240) viittaa siihen, ett\u00e4 kirkko on saanut apostoleilat tavan kastaa lapsia. My\u00f6skin Ireneos Lyonilainen (k.n. 205) tunsi lapsikasteen. Viimeist\u00e4\u00e4n 100-luvun lopulla lapsikaste oli jo yleistynyt. Kyprianus ja Hippolytos (200-luvulla) olivat lapsikasteen kannalla. Tertullianus oli ensimm\u00e4inen teologi, joka oli lapsikastetta vastaan. H\u00e4n ei hyv\u00e4ksynyt my\u00f6sk\u00e4\u00e4n katumuksen sakramenttia. Augustinus loi lopullisesti teologiset perustelut lapsikasteen puolesta, varsinkin l\u00e4nnen kirkossa. Karthagon kirkolliskokous v. 258 teki p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen, ett\u00e4 lapset on kastettava viimeist\u00e4\u00e4n kahdeksan p\u00e4iv\u00e4n ik\u00e4isen\u00e4 .<\/p>\n
Kasteen suorituspaikkana UT:n mukaan voi olla koti (Apt.10:48; 16:33), tai se voi tapahtua my\u00f6s luonnon keskell\u00e4 (Apt.8:38), kuten oli etiopialaisen hoviherran tapauksessa Didakhe neuvoo, ett\u00e4 kaste on sopivinta suorittaa virtaavassa vedess\u00e4, mik\u00e4 olikin varhaisin k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6. Kirkon vapauduttua vainoista alettiin rakentaa 300-luvulta l\u00e4htien ”kastekirkkoja” eli baptisterioita. Ne olivat k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 erityisesti suurten juhlien aikaan. Neolivat yleens\u00e4 py\u00f6reit\u00e4 tai 8-kulmaisia, ja niiss\u00e4 kasteallas sijaitsi keskell\u00e4. Maaseudulla ja pienemmill\u00e4 paikkakunnilla kastepaikat rakennettiin kirkon etuosaan tai eteiseen.<\/p>\n
Ennen vanhaan oli tapana ,ett\u00e4 eksorkismin aikana kastettava riisuuntui tai varhaisimpina aikoina kastettavat tuotiin p\u00e4\u00e4 peitettyn\u00e4 ja paljain jaloin. Kasteen j\u00e4keen pukeuduttiin valkoiseen kastepukuun.<\/p>\n
Mit\u00e4 tulee kasteaikaan, varhaisin k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6 oli, ett\u00e4 kaste voitiin suorittaa milloin vain. My\u00f6hemmin kastep\u00e4iv\u00e4ksi vakiintui ennenkaikkea p\u00e4\u00e4si\u00e4inen. Kastetut tulivat\u00a0 baptisterioista tai muualta kirkkoon jumalanpalveluksesta. P\u00e4\u00e4si\u00e4isy\u00f6n palveluksen j\u00e4lkeen alkoivat kastetuille anneetavat mystagogiset opetukset kastetuille. Ne olivat opastusta ja tarkempaa\u00a0 tutustumista Eukaristiaan ja sen mysteereihin.<\/p>\n
UT:ssa kasteen suorittivat apostolit ja diakonit, mm. Filippus (Apt.10:48). Varhaiskirkossa ei oltu m\u00e4\u00e4r\u00e4tty, ett\u00e4 piispan tulisi kastaa, mutta he kastoivat p\u00e4\u00e4asiassa 200-luvulle asti. 200-luvulta l\u00e4htien my\u00f6s presbyteerit ja diakonit suorittivat kasteita. K\u00e4ttenp\u00e4\u00e4llepaneminen ja voitelu oli aina piispallinen toimitus.<\/p>\n
Harhaoppisten suorittamiin kasteisiin n\u00e4hden oli eri k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4. Ongelmana oli, pitik\u00f6 t\u00e4llaiset henkil\u00f6t kastaa uudelleen. Kyprianus Karthagolaisen kanta oli, ” ettei voi hyv\u00e4ksy\u00e4 muita kasteita” ja ”ett\u00e4 kirkon ulkopuolella ei ole\u00a0 pelastusta”. Rooman paavi Stefanus oli sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 harhaoppisten kaste voidaan hyv\u00e4ksy\u00e4. Aleksandriassa asetuttiin Stefanuksen kannalle, ja lopulta Stefanuksen linja j\u00e4i voitolle. Ortodoksisessa kirkossa tilanne on hieman sekava.Kreikassa esiintyy sek\u00e4 Kyprianuksen ett\u00e4 Stefanuksen linjaa. Kuitenkin, jos ei varmuudella tiedet\u00e4, onko lapsi kastettu vai ei, h\u00e4net on kastettava.<\/p>\n
H\u00e4t\u00e4tilanteessa voidaan suorittaa h\u00e4t\u00e4kaste. Sen voi toimittaa maallikko. Ortodoksinen kirkko hyv\u00e4ksyy my\u00f6s toiseen kirkkokuntaan kuuluvan j\u00e4senen suorittaman kasteen. H\u00e4t\u00e4kastetta ei uusita. Keskiajalla ei edes vaadittu kirkkoon kuulumista h\u00e4t\u00e4kasteen toimittajalta. Luterilainen kirkko hyv\u00e4ksyy vain luterilaisen suorittaman h\u00e4t\u00e4kasteen. Kaste hyv\u00e4ksyt\u00e4\u00e4n valelemallakin, jos se suoritetaan ”Is\u00e4n, Pojan ja Pyh\u00e4n Hengen nimeen”. Kasteelle tarvitaan todistaja, ts. kummi tai kummit. Pappi t\u00e4ydent\u00e4\u00e4 my\u00f6hemmin kasteen suorittamalla voitelun.<\/p>\n
Kummij\u00e4rjestelm\u00e4 syntyi todenn\u00e4k\u00f6isesti 100-luvulla. Justinus marttyyri (k.165)\u00a0 viittaa kummiuteen kertoessaan henkil\u00f6st\u00e4, joka ilmoittaa piispalle, mit\u00e4 tiet\u00e4\u00e4 ko.\u00a0 henkil\u00f6st\u00e4. Aluksi kummius ts. liittyi katekumeeniaikaan. Kummi oli lis\u00e4ksi todistaja siit\u00e4, ett\u00e4 henkil\u00f6 todella halusi liitty\u00e4 krisnuskoon. 200-luvulla kummij\u00e4rjestelm\u00e4 vakiintui. Kummin teht\u00e4v\u00e4ksi tuli my\u00f6s opettaa kastettavalle kristinuskon perusasioita. Lapsina kastetuille opetus luonnollisesti tapahtui kasteen j\u00e4lkeen. Lapsikasteen yleistyess\u00e4 vanhemmat olivat kummin asemassa. My\u00f6hemmin vakiintui k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6, etteiv\u00e4t vanhemmat toimineet omien lapsiensa kummeina. Heid\u00e4n sijastaan jotkut muut hoitivat kummin teht\u00e4v\u00e4t.<\/p>\n
Hippolytos Roomalaisen (k.235) kirkkoj\u00e4rjestyksess\u00e4 sanotaan, ett\u00e4 kummin teht\u00e4v\u00e4 on vastata kastekysymyksiin lapsen puolesta. Kasteen j\u00e4lkeen tuli opettaa lasta kristilliseen uskoon liittyviss\u00e4 asioissa.\u00a0 800-luvulla vakiintui k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6, jossa vanhempia kiellettiin hoitamasta kummiutta. Kummius ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n hengelliseksi sukulaisuudeksi ja se on avioeste kummin ja kummilapsen v\u00e4lill\u00e4. Kummien lukum\u00e4\u00e4r\u00e4 on aluksi todenn\u00e4k\u00f6isesti ollut yksi, mutta my\u00f6hemmin lukum\u00e4\u00e4r\u00e4\u00a0 on vaihdellut. 900-luvulla vakiintui k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ksi yksi mies- ja yksi naiskummi.<\/p>\n
Lapsen kastetta edelt\u00e4viin kirkon toimituksiin kuuluvat rukoukset lapsivuoteessa olevan \u00e4idin puolesta.Ne luetaan samana\u00a0 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4, jolloin lapsi on syntynyt. \u00c4iti on niiss\u00e4 keskeisell\u00e4 sijalla.Rukouksissa pyydet\u00e4\u00e4n anteeksiantoa \u00e4idille.\u00a0 Kahdeksantena p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 syntym\u00e4st\u00e4 toimitetaan rukoukset lapsen puolesta.Nykyisinkin toimitettavassa\u00a0 ns. kirkottamisen toimituksessa on yhdistetty kaksi eri toimitusta: \u00e4iti\u00e4 koskeva toimitus sek\u00e4 alkuaan erillisen\u00e4 toimitettu kastetun lapsen tuominen seurakunnan yhteyteen. \u00c4iti\u00e4 koskevassa toimituksessa kannetaan rukouksia \u00e4idin ja kastamattoman lapsen puolesta sek\u00e4 \u00e4idin, joka palaa 40 vrk:n j\u00e4lkeen kirkolliseen yhteyteen.<\/p>\n
Kastetoimituksen j\u00e4rjestys:<\/p>\n
\u00a0\u00a0 \u00a0 I\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0Kasteeseen valmistautuminen<\/p>\n
\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a01.Opetettavaksi ottaminen<\/p>\n
\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a02.Eksorkismit eli manaukset<\/p>\n
\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a03.Saatanasta luopuminen<\/p>\n
\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a04.Kristukseen liittyminen<\/p>\n
\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a05.Uskon tunnustaminen<\/p>\n
II\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0Varsinainen kaste<\/p>\n
\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a01.Veden pyhitys<\/p>\n
\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a02.\u00d6ljyn siunaaminen ja kastettavan voiteleminen<\/p>\n
\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a03.Kastaminen upottamalla<\/p>\n
\u00a0III\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0Voitelun sakramentti<\/p>\n
\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a01.Valkeaan vaatteeseen pukeminen<\/p>\n
\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a02.Mirhavoiteella voitelu<\/p>\n
\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a03.Saatto kasteastian ymp\u00e4ri<\/p>\n
\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a04. Epistola ja evankeliumi<\/p>\n
IV\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0Ns. kahdeksannen p\u00e4iv\u00e4n toimitukset<\/p>\n
1.Mirhavoiteen poispeseminen<\/p>\n
2. Hiusten leikkaaminen<\/p>\n
Kaste on ovi, joka johtaa ihmisen Kristuksen armovaltakuntaan. Se on raja, joka erottaa kristityt ei-kristityist\u00e4. Ilman kastetta ei voi tulla Kristuksen ruumiin j\u00e4seneksi eik\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00e4 osalliseksi muista sakramenteista. Kaste tapahtuu Is\u00e4n ja Pojan ja Pyh\u00e4n Hengen nimeen. Ihminen kuolee pois lihallisesta,syntisest\u00e4\u00a0 el\u00e4m\u00e4st\u00e4 ja uudestisyntyy Pyh\u00e4st\u00e4 Hengest\u00e4 hengelliseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Kasteen sakramentiia ei ollut ennen kuin Kristus sen asetti kastattamalla itsens\u00e4 Jordanissa ja pyhitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 veden ja kasteen.<\/p>\n
Kasteen n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6m\u00e4st\u00e4 vaikutuksesta ihminen puhdistuu eli vanhurskautuu perisynnist\u00e4 ja henkil\u00f6kohtaisista synneist\u00e4. Kastettava ik\u00e4\u00e4n kuin oksastuu Kristukseen, niinkuin ”mets\u00e4\u00f6ljypuu jaloon \u00f6ljypuuhun”. H\u00e4nest\u00e4 tulee Kristuksen Ruumiin, so. seurakunnan j\u00e4sen, jonka kautta h\u00e4n tulee osalliseksi kaikista Jumalan valtakunnan hyvyyksist\u00e4. Kaste merkitsee yhtymist\u00e4 ja sovintoa Jumalan kanssa ja kastetusta tule Jumalan perillinen ja Kristuksen kanssaperillinen.<\/p>\n
Kaste on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myys. ”Joka ei synny vedest\u00e4 ja Hengest\u00e4, ei voi p\u00e4\u00e4st\u00e4 sis\u00e4lle Jumalan valtakuntaan”, Jeesus opetti. Kaikki ihmiset tarvitsevat uudestisyntymist\u00e4 ja siksi Jeesus k\u00e4ski kastaa kaikki kansat. Reformoitujen k\u00e4sitys on, ett\u00e4 kaste on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n, koska Jeesus on sen asettanut, mutta ei siksi, ett\u00e4 ilman sit\u00e4 ei voi kukaan pelastua.<\/p>\n
Kirkon perinteess\u00e4 tunnetaan my\u00f6s verikaste, jolla tarkoitetaan marttyyrikuolemaa. Sill\u00e4 on sama voima kuin vesikasteella. Jeesus sanoi:” Onko teist\u00e4 juomaan sit\u00e4 maljaa, jonka min\u00e4 juon?Voitteko te ottaa sen kasteen, jolla minut kastetaan?” (Mk. 10:38; Joh.15:13; Mt 16:25)<\/p>\n
UT ja ortodoksisen kirkon perinne opettaa vain yhdest\u00e4 kasteesta. Kastetta ei voi eik\u00e4 saa toistaa. Kun on paljon syntej\u00e4, niist\u00e4 voi k\u00e4\u00e4nty\u00e4 takaisin pojan asemaan synninp\u00e4\u00e4st\u00f6n eli katumuksen sakramentin kautta. Kaste on syntym\u00e4 uuteen el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Koska on vain yksi ruumiillinen syntym\u00e4, on my\u00f6s vain yksi syntym\u00e4 hengelliseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Kaste on osallisuus Jeesuksen kuolemaan ja hautaamiseen. Koska on vain yksi kuolema, on my\u00f6s vain yksi kaste. Johannes Damaskolainen opettaa:” Jotka uudelleen antavat kastaa itsens\u00e4, j\u00e4lleen ristiinnaulitsevat Kristusta”. Kirkko on kielt\u00e4nytkin kasteen uudistamisen.<\/p>\n
L\u00e4nnen kristityill\u00e4 on erilaisia k\u00e4sityksi\u00e4 ja k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4 kasteesta. Katolisessa kirkossa kaste tapahtuu valelukasteena, mutta muuten n\u00e4kemys on sama kuin ortodokseilla. Kastettaessa\u00a0 pappi sanoo: ” … min\u00e4 kastan sinut….”, kun ortodoksisessa vastaava kohtaa pappi sanoo: ”… kastetaan …. nimeen Is\u00e4n… jne.”<\/p>\n
Luterilaiset opettavat, ett\u00e4 kaste vapauttaa perisynnist\u00e4 ja my\u00f6s persoonallisista synneist\u00e4. Kaste poistaa Jumalan vihan ja kirouksen. Kastettu tulee Jumalan lapseksi ja iankaikkisen auttuden perij\u00e4ksi. Luterilaiset hyv\u00e4ksyv\u00e4t my\u00f6s lapsikasteen. Kaste ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n n\u00e4kyv\u00e4n\u00e4 merkkin\u00e4 syntien anteeksiantamisesta. Syntisyytt\u00e4 ei lueta senj\u00e4lkeen kastetulle viaksi. Kaste ei h\u00e4vit\u00e4 perisynti\u00e4, vaan vapauttaa siit\u00e4 ulkonaisen anteeksiantamisen kautta. Sielu j\u00e4\u00e4 edelleen turnmeluksen tilaan.<\/p>\n
Reformeeratuille kaste on vain seurakuntaan merkitseminen, eik\u00e4 se poista syntej\u00e4. Kaste ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n vain\u00a0 ”ulkonaiseksi pesemiseksi ilman mit\u00e4\u00e4n sis\u00e4llist\u00e4 armon pesemist\u00e4”. Armo annetaan uskosta, kasteesta riippumatta.<\/p>\n
\n
\n
\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Kaste on ensimm\u00e4inen sakramentti, joka toimitetaan kirkon j\u00e4senyyteen liittyv\u00e4lle. Kaste tapahtuu ortodoksisessa kirkossa\u00a0 upotuskasteena, vaikka valelukastekin hyv\u00e4ksyt\u00e4\u00e4n\u00a0 mahdollisissa poikkeustapauksissa. Kastetta<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"colormag_page_container_layout":"default_layout","colormag_page_sidebar_layout":"default_layout","footnotes":""},"categories":[5,6],"tags":[],"class_list":["post-1400","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-ortodoksinen-usko","category-sakramentit"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1400","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1400"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1400\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1401,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1400\/revisions\/1401"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1400"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1400"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1400"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}