Yleist\u00e4<\/b><\/p>\n
Jotkut tutkijat ovat sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 pyhiinvaellusten aate on alkuisin kaukaa\u00a0 ennen kristillist\u00e4 aikaa, ja liittyy\u00a0 paikallisiin\u00a0 pakanallisiin\u00a0 kulttipaikkoihin\u00a0 ja jumaluuksiin, ts. jumalallisien olentojen kunnioittamiseen, jotka\u00a0 valvoivat ihmisten ja luonnon liikkeit\u00e4. Kysymyksess\u00e4 olivat luonnonvoimat ja -ilmi\u00f6t , ja niit\u00e4\u00a0 kunnioitettiin ik\u00e4\u00e4nkuin jumalaina. Uskottiin, ett\u00e4 luonto valvoi vain tiettyj\u00e4\u00a0 voimia\u00a0 ja\u00a0 m\u00e4\u00e4r\u00e4tyjen\u00a0 rajojen puitteissa.. N\u00e4in ollen esim. joen jumalilla ei ollut voimaa niihin, jotka pysytteliv\u00e4t poissa joelta, eik\u00e4 tuulen jumaluuksilla ollut\u00a0 valtaa niihin, jotka eliv\u00e4t er\u00e4maissa tai aukeilla paikoilla tai paljailla vuorilla. Samalla kuitenkin oli kukkuloiden jumalia ja tasankojen jumalia, jotka saattoivat ainoastaan kaavailla omia suunnitelmiaan,\u00a0 tai ainoastaan suosia tai h\u00e4vitt\u00e4\u00e4 ihmisi\u00e4 heid\u00e4n omilla seuduillaan. ( 3 Kun 20: 23) T\u00e4m\u00e4 n\u00e4kemys ilmenee mm. Vanhassa testamentissa, esimerkiksi Kuningasten kirjasta. Esimerkiksi\u00a0 kun jotkut miehet, jotka kuuluivat vuoristoheimoon, joutuivat tasangolle ja tarvitsivat jumalallista apua, he tekiv\u00e4t pyhiinvaelluksen takaisin vuorille anomaan sit\u00e4 jumalilta. Siksi\u00a0 voidaankin sanoa, ett\u00e4 toivonsa menett\u00e4neet, vaikeuksiin jotuneet jonkun heimon j\u00e4senet ensiksi\u00a0 panivat alulle pyhiivaellukset.<\/p>\n
Ennen kristillist\u00e4 aikaa pyhiinvaelluksia tehtiin paikkoihin, miss\u00e4 jumalat tai sankarit olivat syntyneet tai suorittaneet jonkin suurteon tai kuolleet, tai sitten pyh\u00e4kk\u00f6ihin, joissa\u00a0 jumalat olivat katsoneet hyv\u00e4ksi tehd\u00e4 ihmeit\u00e4. Kun jumalailmestykset eli teofaniat, olivat paikallistuneet johonkin, alettiin siihen paikkaan tehd\u00e4\u00a0 my\u00f6s pyhiinvaelluksia.<\/p>\n
Uuden testamentin aikana Kristuksen syntym\u00e4\u00a0 sai aikaan sen, ett\u00e4 ihmiset kulkivat halki Euroopan k\u00e4ym\u00e4\u00e4n pyhill\u00e4 paikoilla Pyh\u00e4ss\u00e4 maassa, sill\u00e4 itse tapa her\u00e4si itsest\u00e4\u00e4n ihmisten syd\u00e4miss\u00e4.\u00a0 Samoin on kaikissa uskonnoissa.<\/p>\n
Kun my\u00f6nn\u00e4mme\u00a0\u00a0 t\u00e4m\u00e4n\u00a0 ihmisluonnon vaistonmukaisen liikkeen, huomaamme, ett\u00e4 kristinuskossa Jumala itse\u00a0 ravitsee kaipauksen H\u00e4nen yhteyteens\u00e4, ja\u00a0 jonka H\u00e4n alkuaan on itse luonut ihmissyd\u00e4meen. H\u00e4nen seuraajansa eiv\u00e4t voineet olla tallentamatta kertomusta H\u00e4nen ilmestymisest\u00e4\u00e4n maan p\u00e4\u00e4lle ihmisruumiissa, silloin kun H\u00e4n ”asui meid\u00e4n keskell\u00e4mme”. JaUudessa testamentissa jokainen mainittu kaupunki ja sijainti, jossa Jeesus oli liikkunut, tuli heille kiitollisuudella muisteltavaksi\u00a0 asiaksi. Sitten taas kuuluisimmat H\u00e4nen pyhiksi nimitt\u00e4mist\u00e4mme opetuslapsistaan puolestaan\u00a0 joutuivat heid\u00e4n seuraajiensa kunnioittamiksi ja\u00a0 heid\u00e4n el\u00e4m\u00e4kertojensa kautta muodostui pian\u00a0 kokonainen kunnioitettujen pyhiinvaelluspaikkojen piiri.<\/p>\n
Erityisesti n\u00e4in oli marttyyrien kohdalla, sill\u00e4 heid\u00e4n voittollisen marttyyriutensa\u00a0 tarkka paikka antoi heid\u00e4n k\u00e4rsimyksilleen\u00a0 ja kuolemalleen dramaatiikkaa.Lis\u00e4ksi n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 j\u00e4rkev\u00e4lt\u00e4 olettaa, ett\u00e4 muukin vaikutus johti samaan lopputulokseen. Varhaiskirkossa\u00a0 sai alkunsa kuoleville marttyyreille suotu ihmeellinen\u00a0 erioikeus, kanonisten rangaistusten anteeksiantaminen. Se ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 alkoi hyv\u00e4ntahtoisesta pyh\u00e4n Stefanuksen ja Sauluksen suhteen hyv\u00e4ksymisest\u00e4. Mutta varmastikin\u00a0 jo\u00a0 varhaisina aikoina t\u00e4m\u00e4 tapa\u00a0 tuli niin j\u00e4rjestetyksi, ett\u00e4 oli olemassa sovinnonteon valtakirja, m\u00e4\u00e4r\u00e4tty kaavake, jolla syntiset hyv\u00e4ksyttiin takaisin kristilliseen yhteyteen kirkollisten rangaistusten j\u00e4lkeen. My\u00f6hemmin alettiin ajatella, ett\u00e4 marttyyreilla ei ollut vain viimeisin\u00e4 hetkin\u00e4\u00e4n t\u00e4m\u00e4 anteeksiantamisen voima kirkollisista rangaistuksista, vaan kuoleman j\u00e4lkeisist\u00e4kin ja\u00a0 heid\u00e4n hautojansa ja marttyyrikuoleman\u00a0 tapahtumapaikkoja\u00a0 pidettiin voimallisina\u00a0 my\u00f6skin – jos antaumuksella kunnioitettiin – poistamaan\u00a0 h\u00e4pe\u00e4tahrat ja syntien rangaistukset. Sen vuoksi alettiin pit\u00e4\u00e4 puhdistavana menettelyn\u00e4 k\u00e4yd\u00e4 pyhien ihmisten haudoilla ja ennen kaikkea paikoilla, jotka liittyiv\u00e4t Kristuksen el\u00e4m\u00e4n keskeisiin hetkiin.<\/p>\n
Edelleen voidaan huomata,\u00a0 kuinka Kirkon\u00a0 katumusj\u00e4rjestelm\u00e4n muotouduttua\u00a0 katumuksen sakramenttiin liitettiin asianmukaisena\u00a0 rangaistuksena\u00a0 tietyille rikoksille k\u00e4ynti pyhill\u00e4 paikoilla, joka oli suoriterttava synnin anteeksisaamiseksi. Matkan k\u00e4rsimykset, katumusasuun pukeutuminen ja siihen siihen liittyneen\u00e4 kerj\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 ravintonsa ja tarpeellisen hankkiminen, tekiv\u00e4t pyhiinvaelluksesta todellisen ja tehoavan rangaistuksen. Er\u00e4s\u00a0 historioitsija kuvaa: ”Oli perinpohjainen rangaistus, kun maallikko pani aseensa syrj\u00e4\u00e4n ja vaelsi paljain jaloin\u00a0 eik\u00e4 miss\u00e4\u00e4n viipynyt yht\u00e4 y\u00f6t\u00e4 pitemp\u00e4\u00e4n ja paastosi ja valvoi paljon ja rukoili hartaasti, p\u00e4ivin ja \u00f6in ja suosiolla kesti k\u00f6yhyyden ja likaisuuden, eik\u00e4 edes tukkaa tai kynsi\u00e4 leikattu” (Thorpe: Ancient Laws, London 1840).<\/p>\n
Historiaa<\/b><\/p>\n
Nelj\u00e4nnen vuosisadan loppupuolella pyh\u00e4t Paula ja Eustochium kirjeess\u00e4\u00e4n roomalaiselle rouvalle\u00a0 Marcellalle kehoittivat\u00a0 h\u00e4nt\u00e4 k\u00e4ym\u00e4\u00e4n pyhill\u00e4 paikoilla pit\u00e4en kiinni yleismaailmallisesta tavasta tehd\u00e4 pyhiinvaelluksia Palestiinaan ja kirjoittavat mm:\u00a0 ”Jokainen\u00a0 jalosukuinen\u00a0 Galliassa tulee t\u00e4nne. Ja Britanniakin meist\u00e4 erill\u00e4\u00e4n olevana kiiruhtaa auringonlaskun maastaan n\u00e4ihin pyh\u00e4kk\u00f6ihin, jotka se on oppinut tuntemaan Raamatusta”.<\/p>\n
He jatkavat\u00a0 luetellen eri kansallisuuksia, joita pyh\u00e4t paikat ovat tupaten t\u00e4ynn\u00e4, armenialaisia, persialaisia, intialaisia, etiopialaisia ja monia muita.<\/p>\n
Mutta kiintoisampaa on tiet\u00e4\u00e4, ett\u00e4 he\u00a0 selitt\u00e4v\u00e4n t\u00e4m\u00e4n tavan jatkuneen apostolien ajoista saakka. Kristuksen taivaaseen astumisesta heid\u00e4n aikaansa saakka, piispat, marttyyrit, opettajat ja ihmisjoukot, niinkuin he sanovat, olivat joukottain liikkeell\u00e4 n\u00e4hd\u00e4kseen Betlehemin ja kaikkien niiden paikkojen pyh\u00e4t kivet, joissa Herra oli liikkunut. On arveltu, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 on liioittelua, ja varmastikaan ei voida todistaa k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00e4 niin kauan jatkuneeksi. Kuitenkin kun ensimm\u00e4isi\u00e4 esimerkkej\u00e4 alkaa ilmaantua, ne esitet\u00e4\u00e4n olematta lainkaan\u00a0 h\u00e4mm\u00e4styneit\u00e4 tai ett\u00e4 se olisi aivan uusi tapa, aivan kuin ihmiset olisivat jo t\u00e4ysin tottuneet niihin. Niinp\u00e4 Eusebius historianteoksessaan kertoo, ett\u00e4 piispa Alexander ”suoritti matkan Kappadokiasta Jerusalemiin\u00a0 t\u00e4ytt\u00e4\u00e4kseen lupauksensa ja tuon paikan kuuluisuuden takia”. Ja ajoituskin\u00a0 on\u00a0 huomionarvoinen, nimitt\u00e4in vuonna 217.\u00a0 On my\u00f6skin olemassa kertomus kahdesta\u00a0 vaeltajasta nimelt\u00e4\u00e4n Johannes ja Antonius Vanhus, vuosilta 303-304, kotoisin Placentiasta.<\/p>\n
Pyhiinvaellukset yleistyiv\u00e4t tietenkin keisari Konstantinuksen k\u00e4\u00e4nnytty\u00e4 krsitinuskoon sek\u00e4 keisarinna Helenan k\u00e4yty\u00e4 Jerusalemissa. Kaikille on tuttu kertomus pyh\u00e4n ristin etsimisest\u00e4 ja l\u00f6yt\u00e4misesta, tapahtumasta, jota Kirkkomme muistelee syyskuun 14. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4, ja sen merkitys on huomattava.\u00a0 Pappi Eustatius rakensi ensimm\u00e4isen Yl\u00f6snousemuksen kirkon, perinteen mukaan Jeesuksen haudan paikalle. Mutta pyhiinvaeltajien virta alkoi voimistua nelj\u00e4 vuotta\u00a0 keisarinna Helenan k\u00e4ynnin j\u00e4lkeen. Kirkko osaksi\u00a0 oli tulosta Nikean kirkolliskokouksesta, ja pysyi edelleenkin t\u00e4rkeimp\u00e4n\u00e4 pyhiinvaelluskohteena.<\/p>\n
Vuonna 333 oli kuuluisa\u00a0 Bordeauxin pyhiinvaellus. Se oli ensimm\u00e4inen sarjasta\u00a0 pyhiinvaelluksia, joita tehtiin Etel\u00e4-Euroopasta, ja jotka\u00a0 antavat tietoa reiteist\u00e4 ja paikoista ,joiden kautta kuljettiin, ja paikoista, jotka ovat mainitut\u00a0 evankeliumeissa. Pyhiinvaellukset lis\u00e4\u00e4ntyiv\u00e4t valtavasti nelj\u00e4nnen vuosisadan lopulla pyh\u00e4n Jeromen toimesta, jonka persoona ja toiminta vaikuttivat tuolloin voimakkasti sek\u00e4 id\u00e4ss\u00e4 ett\u00e4 l\u00e4nness\u00e4.<\/p>\n
Hieman aikaisemmin pyh\u00e4 Johannes Krysostomos korosti\u00a0 sit\u00e4, ett\u00e4 vierailut jopa ”autioissa\u00a0 paikoissa”, joissa pyh\u00e4t ovat el\u00e4neet,\u00a0 her\u00e4tt\u00e4v\u00e4t\u00a0 syv\u00e4\u00e4 hartautta. H\u00e4nen henkil\u00f6kohtainen toiveensa olisi ollut k\u00e4yd\u00e4 apostoli Paavalin haudalla Roomassa, mutta se ei toteutunut\u00a0 h\u00e4nen piispallisten teht\u00e4viens\u00e4 est\u00e4ess\u00e4 h\u00e4nen haaveensa.\u00a0 H\u00e4n kirjoittaa: ” Jos olisin vapaa ty\u00f6st\u00e4ni ja jos ruumiini olisi terveess\u00e4 kunnossa, tekisin innolla pyhiinvaelluksen n\u00e4hd\u00e4kseni kahleet, joita h\u00e4n kantoi ja vankilan ,jossa h\u00e4n oli”.<\/p>\n
My\u00f6skin pyhien haudoilla tapahtuneet parantumis- ym. ihmeelliset tapahtumat vetiv\u00e4t ihmisi\u00e4 noille paikoille. Niiden seurauksena kehittyi my\u00f6s pyh\u00e4inj\u00e4\u00e4nn\u00f6sten kunnioituksen perinne.<\/p>\n
Aikojen kuluessa edell\u00e4mainittujen kaltaiset pyhiinvaellukset ovat tulleet harvinaisemmiksi. Kristillisess\u00e4 maailmassa kuitenkin\u00a0 ortodoksisessa ja katolisessa kirkossa perinne on edelleenkin s\u00e4ilynyt, joskin pyhiinvaellusten luonne on muuttunut. Nykyisin pyhiinvaellusmatkoja tehd\u00e4\u00e4n eniten luostareihin, jotka koetaan hiljentymisen ja hengellisen syventymisen paikoiksi. Motiivina saattaa\u00a0 nykyisinkin olla Jumalalle annetun lupauksen\u00a0 t\u00e4ytt\u00e4minen esimerkiksi sairaudesta parantumisen vuoksi. Psalmikirjoittaja kehoitta: ”Tehk\u00e4\u00e4 lupauksia ja t\u00e4ytt\u00e4k\u00e4\u00e4 ne Herralle, Jumalallenne!”<\/p>\n
Voitaneen sanoa, ett\u00e4 yleisimmin pyhiinvaellusperinteest\u00e4 on tullut osa turismia tai ett\u00e4 parhaimmillaan turismi voi luonteeltaan olla pyhiinvaeltamista.<\/p>\n
Mik\u00e4 on pyhiinvaellusten laita\u00a0 ja merkitys t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4?<\/p>\n
Koulun uskontotunneilta on j\u00e4\u00e4nyt mieleen, kun puhuttiin pylv\u00e4spyhimyksist\u00e4 ja muista\u00a0 erakoista. He kielt\u00e4ytyiv\u00e4t t\u00e4m\u00e4n maallisen elon\u00a0 nautinnoista ja vet\u00e4ytyiv\u00e4t vuorille tai autiomaitten luoliin. Tuntui mahdottomalta kest\u00e4\u00e4 sellaista el\u00e4m\u00e4\u00e4. I\u00e4n my\u00f6t\u00e4 alkoi kuitenkin mietti\u00e4, ett\u00e4 jos kerran mielett\u00f6myys\u00a0 ei ajanut noita pyhimyksi\u00e4 autiomaahan, niin ehk\u00e4p\u00e4 he sitten tavoittelivat jotain poikkeuksellisen arvokasta<\/p>\n
Jos ihminen on sairas, niin h\u00e4n menee etsim\u00e4\u00e4n\u00a0 apua l\u00e4\u00e4k\u00e4rilt\u00e4. Samalla tavalla my\u00f6s uskoasioissa neuvoa etsiv\u00e4 ihminen menee\u00a0 spesialistin luo. Pyh\u00e4t ihmiset, erakot ja munkit ovat uskonnon\u00a0 erityisasiantuntijoita. Vuosien mietiskelyn ja kilvoittelun kokemuksella he\u00a0 tiet\u00e4v\u00e4t n\u00e4ist\u00e4 asioista varmasti enemm\u00e4n kuin me muut. He tiet\u00e4v\u00e4t my\u00f6s vastauksen\u00a0 kysymyksiin t\u00e4m\u00e4n el\u00e4m\u00e4n tarkoituksesta ja ihmisen p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4.<\/p>\n
T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 t\u00e4rkeimpi\u00e4 pyhiinvaelluskohteita ortodoksisessa maailmassa ja samalla tunnetuin on Athoksen munkkiyhdyskunta, joka\u00a0 sijaitsee Koillis-Kreikassa, Egeanmeress\u00e4, Khalkidiken\u00a0 kolmoisniemimaan it\u00e4isess\u00e4 ”sormessa”. Sit\u00e4 hallitsee Athoksen vuori.\u00a0 Sen\u00a0 rinteill\u00e4 on kaksikymment\u00e4 varsinaista luostaria sek\u00e4 satoja pienempi\u00e4 keljoja. Niiss\u00e4 yhteens\u00e4 puolitoistatuhatta munkkia kilvoittelee kohti paratiisia. Ensimm\u00e4inen isompi luostari syntyi vuorelle vuonna 963, ja alue on ollut siit\u00e4\u00a0 l\u00e4htien Id\u00e4n kirkon hengellisen el\u00e4m\u00e4n keskus. Naiset eiv\u00e4t p\u00e4\u00e4se Athoksen luostariniemelle pient\u00e4 rantakaistaletta pidemm\u00e4lle.\u00a0 Vanhan legendan mukaan Neitsyt Maria purjehti my\u00f6hemm\u00e4ll\u00e4 i\u00e4ll\u00e4\u00e4n Kyprokselle,\u00a0 mutta haaksirikkoutuikin myrskyss\u00e4 Athoksen rantaan. H\u00e4n perusti sinne pyh\u00e4n\u00a0 puutarhan, pelastuksen sataman paratiisin etsij\u00f6ille. T\u00e4ss\u00e4 puutarhassa edellytet\u00e4\u00e4n ehdotonta omistautumista Marialle eik\u00e4 siedet\u00e4 h\u00e4iritsevi\u00e4\u00a0 ”kilpailijoita”. Niinp\u00e4 Pyh\u00e4n Vuoren rinteill\u00e4 ei t\u00e4n\u00e4k\u00e4\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 n\u00e4hd\u00e4\u00a0 naispuolisia kulkijoita – ei edes naaraspuolisia kotiel\u00e4imi\u00e4! Legendan lis\u00e4ksi\u00a0 naiskiellolle l\u00f6ytyy my\u00f6skin\u00a0 opillisiakin selityksi\u00e4.<\/p>\n
T\u00e4m\u00e4 saattaa tuntua oudolta.\u00a0 Kuitenkin munkit etsiv\u00e4t vain rauhaa. Historiasta tiedet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 aikoinaan kokeiltiin yhteisluostareita, joissa munkit\u00a0 ja nunnat eliv\u00e4t rinnakkain. Mutta eih\u00e4n siit\u00e4 hengellisest\u00e4 el\u00e4m\u00e4st\u00e4 niiss\u00e4\u00a0 mit\u00e4\u00e4n tullut, ja ne j\u00e4iv\u00e4t hyvin lyhytik\u00e4isiksi ilmi\u00f6iksi.<\/p>\n
Athoksen\u00a0 luostaritasavaltaa on sanottu\u00a0 Jumalan\u00e4idin puutarhaksi\u00a0 ja se on oikeastaan\u00a0 ortodoksisen\u00a0 maailman dynamo ja hengellinen\u00a0 energial\u00e4hde. Athoksen\u00a0 kilvoittelijoitten m\u00e4\u00e4r\u00e4 on ollut vuosittain jatkuvassa kasvussa ja\u00a0 siit\u00e4 on tullut entist\u00e4 kansainv\u00e4lisempi. On jopa\u00a0 keskusteltu , olisiko mahdollista perustaa\u00a0 sinne\u00a0 oma suomalainen skiitta, sivuluostari. Siell\u00e4 Valamon luostarin veljet ja kirkkomme papit voisivat vuoron per\u00e4\u00e4n\u00a0\u00a0\u00a0 viett\u00e4\u00e4 hengellist\u00e4 sapattivuottaan. N\u00e4in Athoksen isien uskon\u00a0\u00a0 kokemus ja sen hengelliset rikkaudet tulisivat l\u00e4hemm\u00e4ksi Suomea.<\/p>\n
Luostareitten elpymisen my\u00f6t\u00e4 Athokselle matkaavien pyhiinvaeltajien joukko on\u00a0 kasvanut yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n nopeasti. V\u00e4ki on kaksinkertaistunut kymmenen vuoden aikana.\u00a0 Vuosittain luostariniemelle vaeltaa nelisenkymment\u00e4tuhatta pyhiss\u00e4k\u00e4vij\u00e4\u00e4.\u00a0 Kreikkalaiset pyrkiv\u00e4t vierailemaan Pyh\u00e4ll\u00e4 Vuorellaan s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti, mutta yh\u00e4\u00a0 useampi vaeltaja tulee muualta, erityisesti Keski-Euroopasta. Ja yh\u00e4 useamman on\u00a0 ajanut matkaan el\u00e4m\u00e4n tyhjyyden tuntu, nykyisen el\u00e4m\u00e4nmenon kriisit ja stressi.<\/p>\n
Pyh\u00e4ll\u00e4 Vuorelta\u00a0 l\u00f6ytyy rauha, kun taas maailmassa hallitsee sota. Munkit el\u00e4v\u00e4t sopusoinnussa\u00a0 itsens\u00e4, toisten ihmisten, luonnon ja maailman kanssa. He ovat aitoja ja\u00a0 henkisesti rikkaita ihmisi\u00e4. Me t\u00e4\u00e4ll\u00e4 ”maailmassa” olemme pakotetut kamppailemaan kesken\u00e4mme toimeentulosta ja elintilasta. Kaikenlaisten\u00a0 tyhj\u00e4np\u00e4iv\u00e4isyyksien tavoittelussa ihmiset muuttuvat valheellisiksi ja\u00a0 pinnallisiksi.\u00a0 Pyhiinvaellusmatkoilla luostareihin ja pyhiin paikkoihin on mahdollisuus n\u00e4hd\u00e4 itsens\u00e4\u00a0 ja el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 mittasuhteet uusin silmin ja saada rauha mielelleen.<\/p>\n
Jos haluaisi jotenkin m\u00e4\u00e4ritell\u00e4, mit\u00e4 pyhiinvaellus on\u00a0 syvimm\u00e4lt\u00e4\u00e4n , ehk\u00e4 voisi sanoa, ett\u00e4 pyhiinvaellus on matka arjesta pyhyyden maailmaan. Pyh\u00e4n kohtaamisen\u00a0 j\u00e4lkeen vaeltajan sielussa on vanha ihminen kuollut ja uusi syntynyt. Itse asiassa moni matkailija havahtuu vasta kotiinpaluun j\u00e4lkeen t\u00e4h\u00e4n sis\u00e4iseen\u00a0 muutokseen. Vaikuttavimpana muistona matkalta eiv\u00e4t s\u00e4ilyk\u00e4\u00e4n sen ulkoiset\u00a0 vaiheet, vaan matkan synnytt\u00e4m\u00e4 liikahdus sielussa, ajattelutavan v\u00e4hitt\u00e4inen\u00a0 muuttuminen. Vaellus ja matka ovat\u00a0 vain sis\u00e4isen matkan ulkoinen muoto. Mutta se on t\u00e4rke\u00e4,\u00a0 koska matkan vaiheita, sen el\u00e4myksi\u00e4 ja kokemuksia ei voi mit\u00e4t\u00f6id\u00e4\u00a0 tapahtumattomiksi. Muutosta ei voi mit\u00e4t\u00f6id\u00e4.<\/p>\n
Kun luostariel\u00e4m\u00e4 alkoi 300-400-luvuilla, alettiin puhua\u00a0\u00a0 askeettisesta pyhiinvaelluksesta.\u00a0\u00a0 Pyhiinvaellusmatkoja tehtiin luonnollisesti Jerusalemin pyhille\u00a0 paikoille,niin kuin jo edell\u00e4 on todettu,\u00a0 mutta kun p\u00e4\u00e4sy sinne vaikeutui, tuli uusia\u00a0 pyhiinvaelluskohteita. Niiden\u00a0 avulla on tietyll\u00e4 tavalla syntynyt er\u00e4\u00e4nlainen verkosto, joka on\u00a0 lis\u00e4nnyt ja edist\u00e4nyt my\u00f6s kristittyjen keskin\u00e4ist\u00e4 ymm\u00e4rryst\u00e4.<\/p>\n
Ven\u00e4l\u00e4isten\u00a0 pyhiinvaelluskertomusten perusteella pyhiinvaelluksia on tehty Ven\u00e4j\u00e4lt\u00e4 1100-luvulta aina viime vuosisadalle asti.\u00a0 Pyh\u00e4n maan ohella Athos ja Konstantinopoli olivat suosituimpia kohteita.<\/p>\n
Vanha Valamo Laatokalla oli karjalaisten luostari ja my\u00f6s sinne tehtiin paljon pyhiinvaellusmatkoja koko Karjalan alueelta, samoin muualtakin Suomesta ja tietysti Ven\u00e4j\u00e4lt\u00e4. Luostarin pyhiinvaeltajista k\u00e4ytettiin karjalankielist\u00e4\u00a0 ilmaisua pyhiss\u00e4k\u00e4vij\u00e4 . Pyhiinvaelluksen t\u00e4rkeint\u00e4 antia voidaan\u00a0\u00a0 kuvata muutokseksi, pyhiss\u00e4k\u00e4vij\u00e4n hengelliseksi\u00a0 uudistumiseksi. Valamon is\u00e4t\u00a0 luokittelivat luostarissa k\u00e4vij\u00e4t joko toisuskoisiksi turisteiksi tai\u00a0\u00a0 ortodoksisiksi pyhiinvaeltajiksi. K\u00e4vij\u00f6it\u00e4 oli paljon ja massaturismin vaarat uhkasivat\u00a0 Valamon saarirykelm\u00e4\u00e4 jo talvisotaa edelt\u00e4vin\u00e4 vuosina.<\/p>\n
Pist\u00e4ytyminen\u00a0 ortodoksisessa kirkkorakennuksessa on jo itsess\u00e4\u00e4n pieni\u00a0\u00a0\u00a0 pyhiinvaellus, voisi sanoa , matka\u00a0 kohdusta hautaan. Kirkkohan on samaan aikaisesti\u00a0 sek\u00e4\u00a0\u00a0 Neitseen taivaita avarampi kohtu\u00a0 ett\u00e4\u00a0 Kristuksen tyhj\u00e4 kalliohauta.<\/p>\n
Liturgiassa matkaseuranamme ovat ruumiittomat enkelvoimat, kaikki\u00a0\u00a0 pyh\u00e4t ja kaikki ennen meit\u00e4 t\u00e4\u00e4lt\u00e4 uskossa ikuisuuteen siirtyneet.\u00a0\u00a0 Ehtoollislahjoja siunatessa matkareittimme v\u00e4lietapit on jo\u00a0\u00a0 tarkoin m\u00e4\u00e4ritelty: risti, hauta, yl\u00f6snouseminen, taivaaseen\u00a0\u00a0 meneminen, oikealla puolella istuminen ja Herran toinen ja kunniallinen tuleminen.<\/p>\n
Liturgian j\u00e4lkeen toivomme saavamme jatkaa el\u00e4m\u00e4mme pyhiinvaellusta\u00a0 rauhassa. Rukoilemme er\u00e4\u00e4ss\u00e4 kirkon rukouksessa: ”Sielujemme hyv\u00e4ntekij\u00e4, ojenna ja suorista meid\u00e4n tiemme\u00a0\u00a0 ja vahvista meid\u00e4n askeleemm, ett\u00e4 l\u00e4hdetty\u00e4ni iankaikkisen el\u00e4m\u00e4n\u00a0\u00a0 toivossa pois t\u00e4st\u00e4 el\u00e4m\u00e4st\u00e4 p\u00e4\u00e4sisin ikuiseen lepoon, jossa\u00a0 juhlavierasten riemu\u00e4\u00e4ni on loppumaton”. Koko kristityn el\u00e4m\u00e4\u00a0 on oikeastaan\u00a0 pyhiinvaellusta. Matkallaan pyhiinvaeltaja kohtaa Jumalan Sanan, h\u00e4n kohtaa Kirkon t\u00e4yteydess\u00e4\u00e4n, anteeksiannon katumuksen sakramentissa, Kristuksen pyh\u00e4ss\u00e4 Ehtoollisessa, h\u00e4n kohtaa l\u00e4himm\u00e4isen\u00a0\u00a0 rakkaudessa sek\u00e4\u00a0 kohtaa oman itsens\u00e4 ja Jumalan. Vaeltaminen on\u00a0\u00a0 jokaisen ihmisen el\u00e4m\u00e4nmuoto ja ihmisen el\u00e4m\u00e4 kokonaisuudessaan on siten pyhiinvaellus.<\/p>\n
Pyhiinvaellus on my\u00f6skin ymm\u00e4rrett\u00e4viss\u00e4 er\u00e4\u00e4nlaisena\u00a0 prosessina: kaipauksena\u00a0 Jumalan puoleen, k\u00e4\u00e4ntymisen\u00e4 ja liikkeelle l\u00e4htemisen\u00e4\u00a0 ja\u00a0 luottamuksen ja uskon ilmauksena. Ja\u00a0 ihminen, el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 mittaista pyhiinvaellusta tekev\u00e4, on vieras\u00a0 ja muukalainen vieraassa maassa.\u00a0 Jeesus Kristus astui pelastushistoriaan tien\u00e4, totuutena ja el\u00e4m\u00e4n\u00e4\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 – itsekin\u00a0 h\u00e4n oli usein my\u00f6s pyhiinvaeltaja jo lapsuudestaan alkaen.<\/p>\n
Helluntaista l\u00e4htien alkukirkko on ollut liikkeell\u00e4. Koko kirkko on\u00a0 yhteisell\u00e4 pyhiinvaelluksella kohti tulevaisuutta ja pyh\u00e4\u00e4\u00a0 kaupunkia. Sill\u00e4 matkalla mekin olemme t\u00e4n\u00e4\u00e4n. Suokoon Jumala, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 matka olisi meille itse kullekin siunaukseksi, sielun ja ruumiin voimien vahvistukseksi ja pyhittymiseksi sek\u00e4 hengelliseksi rakentumiseksi.<\/p>\n
\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Yleist\u00e4 Jotkut tutkijat ovat sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 pyhiinvaellusten aate on alkuisin kaukaa\u00a0 ennen kristillist\u00e4 aikaa, ja liittyy\u00a0 paikallisiin\u00a0 pakanallisiin\u00a0 kulttipaikkoihin\u00a0<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"colormag_page_container_layout":"default_layout","colormag_page_sidebar_layout":"default_layout","footnotes":""},"categories":[5],"tags":[],"class_list":["post-1377","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-ortodoksinen-usko"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1377","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1377"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1377\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1380,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1377\/revisions\/1380"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1377"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1377"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1377"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}