{"id":136,"date":"2012-02-05T16:50:09","date_gmt":"2012-02-05T16:50:09","guid":{"rendered":"http:\/\/www.sissonen.net\/tsasouna\/wp\/artikkeleja\/pyha-johannes-krysostomos-kodin-ja-vanhempien-kasvatusvastuun-julistaja\/"},"modified":"2019-11-12T13:59:43","modified_gmt":"2019-11-12T11:59:43","slug":"pyha-johannes-krysostomos-kodin-ja-vanhempien-kasvatusvastuun-julistaja","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/2012\/02\/05\/pyha-johannes-krysostomos-kodin-ja-vanhempien-kasvatusvastuun-julistaja\/","title":{"rendered":"Pyh\u00e4 Johannes Krysostomos – kodin ja vanhempien kasvatusvastuun julistaja"},"content":{"rendered":"

Kirkkois\u00e4 Johannes Krysostomoksen nimi on tuttu kirkkomme j\u00e4senille. T\u00e4m\u00e4 nelj\u00e4nnell\u00e4 vuosisadalla el\u00e4nyt esipaimen oli voimakas persoonallisuus, jonka vaikutus jatkuvasti tuntuu kirkkomme el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. H\u00e4nen kirjoittamansa liturgia on edelleen eniten toimitettu jumalanpalvelus pyh\u00e4k\u00f6iss\u00e4mme, h\u00e4nen p\u00e4\u00e4si\u00e4issaarnansa luetaan aina p\u00e4\u00e4si\u00e4isy\u00f6n\u00e4 vuoden merkitt\u00e4vimm\u00e4ss\u00e4 palveluksessa ja h\u00e4nen mielipiteens\u00e4 ovat antaneet suuntaa kirkkomme siveysopille.<\/em><\/span><\/p>\n

 <\/p>\n

JUMALAN ASIANAJAJAKSI<\/strong><\/span><\/p>\n

Johannes Krysostomos syntyi 300-luvun puoliv\u00e4lin maissa Syyrian Antiokiassa, kaupungissa, jossa alettiin Jeesukseen uskovia ensiksi kutsua kristityiksi. H\u00e4nen is\u00e4ns\u00e4 Sekundus oli roomalainen upseeri, joka kuoli Johanneksen ollessa viel\u00e4 pikku poika. H\u00e4nen \u00e4itins\u00e4 oli hurskas kristitty nainen nimelt\u00e4 Anthusa, joka miehens\u00e4 kuollessa oli vasta 20 -vuotias ja uhrasi loppuik\u00e4ns\u00e4 poikansa hyv\u00e4ksi. Esimerkillinen \u00e4iti sai osakseen huomiota. ”Millaisia naisia kristittyjen keskuudessa onkaan ”, sanotaan Johanneksen opettajan sanoneen h\u00e4nest\u00e4. Voi olla, ett\u00e4 hyv\u00e4n \u00e4idin vuoksi Johannes ei tuntenutkaan kutsumusta avioliittoon, vaan koettuaan 23-vuotiaana uskonnollisen her\u00e4tyksen h\u00e4n vihkiytyi munkiksi. Ulkonaiselta olemukseltaan h\u00e4n oli hoikka ja hintel\u00e4. H\u00e4n luki ahkerasti Raamattua ja muita pyhi\u00e4 kirjoja ja eli kuusi vuotta erakkona antautuen rukoukseen ja hartauden harjoituksiin.<\/span><\/p>\n

Alkuaan h\u00e4n pakanallisessa koulussa valmistui asianajajaksi, mutta kristinuskoon innostuttuaan h\u00e4nest\u00e4 tuli Jumalan asianajaja maailmassa. Er\u00e4maan yksin\u00e4isyydest\u00e4 h\u00e4net kutsuttiin kotikaupunkinsa diakoniksi ja v\u00e4h\u00e4n my\u00f6hemmin 38-vuotiaana vihittiin papiksi. N\u00e4ihin aikoihin h\u00e4nen saarnataitonsa tuli kuuluisaksi ja h\u00e4nt\u00e4 ruvettiin kutsumaan nimell\u00e4 Krysostomos eli Kultasuu. ”Voi tuota kultaista suuta”, kerrotaan er\u00e4\u00e4n naisen huutaneen h\u00e4nen saarnansa aikana, ja siit\u00e4 uusi nimi sai alkunsa. Krysostomoksen saarnoja on s\u00e4ilynyt j\u00e4lkimaailmalle kirjoitettuna suuri m\u00e4\u00e4r\u00e4. Ne muodostavat toistakymment\u00e4 sidosta kirjoina. H\u00e4n on kielt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 kaikkien aikojen suurimpia saarnamiehi\u00e4.<\/span><\/p>\n

 <\/strong><\/span><\/p>\n

K\u00d6YH\u00c4N KANSAN YST\u00c4V\u00c4<\/strong><\/span><\/p>\n

Paitsi hyv\u00e4n\u00e4 saarnamiehen\u00e4, is\u00e4 Johannes tunnettiin my\u00f6s k\u00f6yh\u00e4n kansan yst\u00e4v\u00e4n\u00e4. Kerran Antiokiassa kansa nosti metelin keisari Theodosioksen uutta veronkantoa vastaan. Keisarin kuvia kaadettiin ja h\u00e4v\u00e4istiin. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen kansa pelolla odotti tulevaa rangaistusta. Mutta is\u00e4 Johannes pysyi rauhallisena. H\u00e4n puhui kansalle ja ilmoitti itsekin osallistuvansa kansan mukana vaikeuksiin. Samalla h\u00e4n vakuutti, ett\u00e4 Jumalaa tulee pel\u00e4t\u00e4 enemm\u00e4n kuin keisaria. Vaara v\u00e4ltettiin sill\u00e4 kertaa, mutta tapaus aiheutti sen, ett\u00e4 kansan ja heid\u00e4n pappinsa v\u00e4lit tulivat entist\u00e4 kiinte\u00e4mmiksi.<\/span><\/p>\n

Seurakuntalaisiaan rakastavana sielunpaimenena is\u00e4 Johannesta j\u00e4rkytti rikkaitten ja k\u00f6yhien elintasossa oleva ero. H\u00e4nest\u00e4 tuli yhteiskunnallinen reformaattori, joka voimallisin sanoin ajoi k\u00f6yhien ja sorrettujen asiaa. H\u00e4n kuvaili saarnoissaan rikkaita, joilla saattoi olla useita ylellisi\u00e4 palatseja, ja vastapainoksi k\u00f6yhien asuntokurjuutta. H\u00e4n ehdotti, ett\u00e4 rikkaat varaisivat talossaan edes yhden huoneen Kristukselle ja antaisivat sen jollekin tarvitsevalle ihmiselle. N\u00e4lk\u00e4isi\u00e4 ja sairaita tulisi parempiosaisten auttaa muistaen, ett\u00e4 armeliaisuus on hyve.<\/span><\/p>\n

 <\/strong><\/span><\/p>\n

KONSTANTINOPOLIN PATRIARKAKSI<\/strong><\/span><\/p>\n

Is\u00e4 Johanneksen vaikutusmahdollisuudet lis\u00e4\u00e4ntyiv\u00e4t, kun h\u00e4nest\u00e4 tehtiin piispa ja h\u00e4net kutsuttiin Konstantinopolin patriarkaksi. P\u00e4\u00e4kaupungissa h\u00e4n jatkoi entist\u00e4 linjaansa, mutta sai vihamiehikseen rikkaiden lis\u00e4ksi my\u00f6s veltostuneet ja omaa voittoaan ajavat piispat ja papit, joiden suuriin tuloihin h\u00e4n tarttui k\u00e4ytt\u00e4\u00e4kseen niit\u00e4 k\u00f6yhien hyv\u00e4ksi. Vastustajiksi nousivat my\u00f6s keisarin hovipiirit ja erityisesti heikon keisarin turhamainen puoliso, keisarinna Eudoksia. Esipaimen Johanneksen voimakkaat saarnat maailmallisuutta, irstasta el\u00e4m\u00e4\u00e4 ja heikommassa asemassa olevien halveksuntaa vastaan her\u00e4ttiv\u00e4t voimakasta n\u00e4rk\u00e4styst\u00e4 n\u00e4iss\u00e4 piireiss\u00e4. Kadehtivia piispoja asettui hovipiirien puolelle Johannesta vastaan. Koottiin piispainkokous, jossa Johannes tuomittiin menett\u00e4m\u00e4\u00e4n virkansa ja maanpakoon. T\u00e4m\u00e4 karkotus kesti kuitenkin vain kolme p\u00e4iv\u00e4\u00e4, sill\u00e4 kaupungin k\u00f6yh\u00e4t ja sorretut nousivat uhkaaviin mielenosoituksiin Johanneksen puolesta, ja kun samanaikaisesti sattui my\u00f6s maanj\u00e4ristys, jota kansa piti Jumalan asioihin tarttumisena, Johannes kutsuttiin takaisin patriarkaksi.<\/span><\/p>\n

 <\/strong><\/span><\/p>\n

EL\u00c4M\u00c4N P\u00c4\u00c4T\u00d6S MAANPAOSSA<\/strong><\/span><\/p>\n

H\u00e4n ei kuitenkaan saanut kauan hoitaa virkaansa. Keisarinna oli j\u00e4rjest\u00e4nyt pakanalliseen tyyliin juhlan. H\u00e4n oli teet\u00e4tt\u00e4nyt oman kuvapatsaansa Konstantinopolin p\u00e4\u00e4kirkon edustalle. Sen edess\u00e4 pidettiin remuava tilaisuus soittaen ja tanssien, mik\u00e4 tietenkin h\u00e4iritsi jumalanpalvelusta. Krysostomos piti kirkossa kuuluisan puheensa, jossa h\u00e4n rohkeasti sanoi: ”Taas raivoaa Herodias, taas h\u00e4n pyyt\u00e4\u00e4 Johanneksen p\u00e4\u00e4t\u00e4 vadissa”. T\u00e4m\u00e4n johdosta h\u00e4net tuomittiin uudestaan ja lopullisesti maanpakoon Armeniaan. T\u00e4\u00e4lt\u00e4 h\u00e4n oli laajassa kirjeenvaihdossa yst\u00e4viens\u00e4 kanssa ja siksi h\u00e4net m\u00e4\u00e4r\u00e4ttiin maanpakoon viel\u00e4kin syrj\u00e4isemp\u00e4\u00e4n paikkaan. Kun h\u00e4nt\u00e4 l\u00e4hdettiin sielt\u00e4 kuljettamaan, h\u00e4n matkalla kuoli rasituksiin. Puettuna valkeaan kaapuun h\u00e4net ennen kuolemaa laskettiin er\u00e4\u00e4n kirkon lattialle, jossa h\u00e4n otti vastaan pyh\u00e4n ehtoollisen. Viimeisin\u00e4 sanoinaan h\u00e4n lausui: ”Kiitos olkoon Jumalalle kaikesta”. T\u00e4m\u00e4 tapahtui vuonna 407.<\/span><\/p>\n

Vuonna 438 Johannes Krysostomoksen j\u00e4\u00e4nn\u00f6kset tuotiin juhlasaatossa Konstantinopoliin. Sill\u00e4 tavoin aivan kuin palautettiin h\u00e4nen muistonsa siihen kunniaan, joka sille kuului ja hyvitettiin sit\u00e4 v\u00e4\u00e4ryytt\u00e4, jota h\u00e4n oli saanut osakseen.<\/span><\/p>\n

Johannes Krysostomoksen muistoa vietet\u00e4\u00e4n marraskuun 13. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 ja lis\u00e4ksi tammikuun 30. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 yhdess\u00e4 Basileios Suuren ja Gregorios Teologin kanssa.<\/span><\/p>\n

 <\/strong><\/span><\/p>\n

KRYSOSTOMOS OPETTAJANA<\/strong><\/span><\/p>\n

Krysostomos oli voimallinen saarnamies. H\u00e4n piti saarnaamisesta ja h\u00e4nen mielest\u00e4\u00e4n se oli kristityn papin velvollisuus. Pappeus on vaikutusvaltaa, mutta sen arvovalta perustuu sanaan ja vakaumukseen. Vaikutusvalta perustuu m\u00e4\u00e4r\u00e4yksiin, mutta arvovalta kehotuspuheisiin. Niinp\u00e4 Krysostomoksella oli tapana sanoa itselleen: ”Meid\u00e4n tulee t\u00e4ydellist\u00e4\u00e4 ihmisten pelastuminen sanalla, n\u00f6yryydell\u00e4 ja kehotuksilla”. Krysostomokselle koko ihmisel\u00e4m\u00e4n tarkoitus oli siin\u00e4, ett\u00e4 se oli ja sen tulee olla el\u00e4m\u00e4\u00e4 vapaudessa, ja sen vuoksi palvelijan el\u00e4m\u00e4\u00e4. Saarnoissaan h\u00e4n puhui alinomaa vapaudesta ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteosta. Juuri vapaus tarkoitti h\u00e4nen mielest\u00e4\u00e4n ihmisess\u00e4 olevaa Jumalan kuvaa. Krysosomoksella oli tapana muistuttaa, ett\u00e4 Kristus tuli parantamaan nimenomaan ihmisen tahdon. Jumala toimii aina siten, ettei tuhoa meid\u00e4n omaa tahtoamme. Jumala itse toimii kutsumalla ja kehottamalla, ei pakottamalla.<\/span><\/p>\n

H\u00e4n neuvoo oikealle tielle, kutsuu ja kehottaa, ja varoittaa synnillisten tekojen vaaroista, mutta ei rajoita. Kristittyjen paimenten tulee toimia samalla tavoin. Luonteenpiirteilt\u00e4\u00e4n Krysostomos oli pikemminkin suoran toiminnan kannattaja, jyrkk\u00e4 ja ankara, mutta h\u00e4n aina vastusti pakottamista, jopa taistelussa harhaoppisia vastaan. H\u00e4nen oli tapana pit\u00e4\u00e4 ehdottomasti kiinni siit\u00e4, ett\u00e4 kristityn on kielletty\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 v\u00e4kivaltaa edes hyviin p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4rin pyrkiess\u00e4\u00e4n: ”Taistelussamme emme tee el\u00e4vi\u00e4 kuolleiksi, vaan pikemminkin kuolleita el\u00e4viksi, koska se tapahtuu n\u00f6yryyden ja s\u00e4vyisyyden hengess\u00e4. Min\u00e4 ahdistelen sanoin, en toimimalla. Min\u00e4 vainoan harhaoppia, en harhaoppisia. Minun tulee olla enemm\u00e4nkin vainottu kuin vainota. Niinp\u00e4 Kristus oli voitokas Ristiinnaulittuna, ei ristiinnaulitsijana” Kristinuskon voima Krysostomoksen mielest\u00e4 on n\u00f6yryydess\u00e4 ja k\u00e4rsiv\u00e4llisyydess\u00e4, ei voimassa. Itse\u00e4\u00e4n kohtaan tulee olla ankara, mutta toisia kohtaan lempe\u00e4.<\/span><\/p>\n

Kuitenkaan Krysostomos ei miss\u00e4\u00e4n suhteessa ollut tunteileva optimisti. H\u00e4nen ihmisten tilan m\u00e4\u00e4rittelyns\u00e4 oli kova ja armoton. H\u00e4n eli aikana, jolloin kirkkoon suurin joukoin tuli k\u00e4\u00e4nnynn\u00e4isi\u00e4, jotka olivat vain nimellisesti kristittyj\u00e4. H\u00e4nell\u00e4 oli vaikutelma, ett\u00e4 h\u00e4n saarnasi kuolleille. H\u00e4n tarkasteli l\u00e4himm\u00e4isenrakkauden puutetta ja itsetyytyv\u00e4ist\u00e4 ep\u00e4oikeudenmukaisuutta ja n\u00e4ki ne enimm\u00e4kseen maailmanlopun n\u00e4k\u00f6kulmasta: ”Olemme luopuneet p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 ja Kristuksen ruumis on kuollut”. H\u00e4nell\u00e4 oli vaikutelma, ett\u00e4 h\u00e4n puhui ihmisille, joille kristinusko oli pelkk\u00e4 sovinnainen muoti, tyhji\u00e4 muotoja, tapa tai v\u00e4h\u00e4n enemm\u00e4n: ”Tuhansien joukosta voi tuskin l\u00f6yt\u00e4\u00e4 enemp\u00e4\u00e4 kuin sata sellaista, jotka tulevat pelastumaan, ja ep\u00e4ilen jopa sit\u00e4kin”. H\u00e4n oli oikeastaan kiusaantunut suuresta m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 kaikenik\u00e4isi\u00e4 kristittyj\u00e4: ”lis\u00e4\u00e4 tulen ruokaa”, kuten h\u00e4n asian ilmaisi.<\/span><\/p>\n

Vauraus oli h\u00e4nest\u00e4 vaara, pahimmanlaatuista vainoamista, pahempaa kuin avoin vaino. Kukaan ei huomaa vaaroja. Vauraus synnytt\u00e4\u00e4 piittaamattomuutta. Ihmiset vaipuvat uneen ja paholainen tappaa nukkujat. Krysostomosta h\u00e4iritsi erityisesti avoin ja tarkoituksellinen arvojen ja vaatimusten polkeminen, jopa papiston joukossa. Suola oli k\u00e4ym\u00e4ss\u00e4 mauttomaksi. H\u00e4n ei toiminut t\u00e4t\u00e4 vastaan vain nuhteilla ja muistuttamalla, vaan armeliaisuuden ja rakkauden teoin. H\u00e4n oli syv\u00e4sti huolissaan yhteiskunnan uudistamisesta, yhteiskunnan sairauksien parantamisesta. H\u00e4n saarnasi l\u00e4himm\u00e4isenrakkaudesta ja toteutti sit\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 perustamalla sairaaloita ja orpokoteja, auttamalla k\u00f6yhi\u00e4 ja puutteenalaisia. H\u00e4n halusi kristityilt\u00e4 enemm\u00e4n toimintaa ja sitoutumista. H\u00e4nelle kristinusko oli ”Tie”, niin kuin sit\u00e4 joskus apostolien aikaan nimitettiin, ja Kristus itse oli ”Tie”. Krysostomos aina vastusti kompromisseja, my\u00f6nnytys- ja sovittelupolitiikkaa. H\u00e4n oli t\u00e4ysipainoisen kristillisyyden julistaja.<\/span><\/p>\n

Krysostomos oli p\u00e4\u00e4asiallisesti moraalin julistaja, mutta h\u00e4nen eettisyytens\u00e4 oli syv\u00e4sti uskoon juurtunutta. H\u00e4nell\u00e4 oli tapana selitt\u00e4\u00e4 raamattua laumalleen ja h\u00e4nen mielikirjoittajansa oli pyh\u00e4 apostoli Paavali. Juuri h\u00e4nen l\u00e4hetyskirjeiss\u00e4\u00e4n oli n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 uskon ja el\u00e4m\u00e4n elimellinen yhteys. Krysostomoksella oli tietyt suosikkiaiheet uskonopissa, joihin h\u00e4n ennen muita alinomaa palasi, kirkko-teema, joka liittyy l\u00e4heisesti lunastuksen aiheeseen, joka tarkoittaa Ylimm\u00e4isen Papin, Kristuksen, uhria. Kirkko on uusi olemisen muoto, el\u00e4m\u00e4\u00e4 Kristuksessa, ja Kristuksen el\u00e4mist\u00e4 ihmisiss\u00e4. Toisena eukaristia-aihe, sakramenttina ja uhrina. On aivan oikein kutsua Krysostomosta ”eukaristian opettajaksi”. Molemmat aiheet nivoutuvat toisiinsa. Eukaristian kautta ja Eukaristiassa Kirkko voi olla el\u00e4v\u00e4 ja pysy\u00e4 el\u00e4v\u00e4n\u00e4.<\/span><\/p>\n

Krysostomos todistaa el\u00e4v\u00e4st\u00e4 uskosta ja siit\u00e4 syyst\u00e4 h\u00e4nen \u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4n niin innokkaasti kuunneltiin sek\u00e4 id\u00e4ss\u00e4 ett\u00e4 l\u00e4nness\u00e4, mutta h\u00e4nelle itselleen usko oli el\u00e4m\u00e4n ohje eik\u00e4 vain teoriaa. Dogmeja pit\u00e4\u00e4 toteuttaa k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4. Krysostomos saarnasi pelastuksen evankeliumia, uuden el\u00e4m\u00e4n hyv\u00e4\u00e4 sanomaa. H\u00e4n ei ollut el\u00e4m\u00e4st\u00e4 erillisen etiikan saarnaaja. H\u00e4n saarnasi Kristusta ristiinnaulittuna ja yl\u00f6snousseena, Karitsana ja ylimm\u00e4isen\u00e4 pappina. Oikea el\u00e4m\u00e4 oli h\u00e4nelle ainoa p\u00e4tev\u00e4 oikean uskon testi. Usko tuli t\u00e4ydelliseksi teoissa, laupeuden ja rakkauden teoissa. Ilman rakkautta usko, mietiskely ja Jumalan salaisuuksien n\u00e4yt ovat mahdottomia. Krysostomos seurasi ep\u00e4toivoisena oman aikansa yhteiskunnallista kamppailua totuudesta. H\u00e4n oli aina huolissaan el\u00e4vist\u00e4 sieluista, h\u00e4n puhui ihmisille, el\u00e4ville persoonille. H\u00e4n puhui aina laumalle, josta h\u00e4n tunsi vastuuta. H\u00e4n keskusteli todellisista tilanteista ja tapauksista.<\/span><\/p>\n

Er\u00e4s h\u00e4nen vakio- ja suosikkiaiheistaan oli kysymys hyvinvoinnista ja kurjuudesta. T\u00e4m\u00e4 aihe sai aikaan ja saneli Krysostomoksen toimintatavat. H\u00e4n joutui kohtaamaan suurten ja ylikansoitettujen kaupunkien el\u00e4m\u00e4n kaikkine ulottuvuuksineen k\u00f6yhien ja rikkaiden v\u00e4lill\u00e4. H\u00e4n ei yksinkertaisesti kyennyt v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4\u00e4n el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 yhteiskunnallisia ongelmia erillisen\u00e4 kristinuskosta, mutta yhteiskunnalliset ongelmat olivat h\u00e4nest\u00e4 nimenomaan uskonnollisia ja eettisi\u00e4 ongelmia.. H\u00e4n ei ollut ensisijaisesti sosiaalinen uudistaja, vaikkakin h\u00e4nell\u00e4 oli omat suunnitelmat kristillisest\u00e4 yhteiskunnasta. H\u00e4n oli huolissaan kristittyjen tavoista maailmassa, heid\u00e4n velvollisuuksistaan ja heid\u00e4n kutsumuksestaan.<\/span><\/p>\n

H\u00e4nen saarnoissaan huomaamme kaikkein ensimm\u00e4iseksi syv\u00e4llisen analyysin yhteiskunnallisesta tilanteesta. H\u00e4nest\u00e4 h\u00e4nen oman aikansa yhteiskunnassa on liian paljon ep\u00e4oikeudenmukaisuutta, kylmyytt\u00e4, v\u00e4linpit\u00e4m\u00e4tt\u00f6myytt\u00e4 sek\u00e4 k\u00e4rsimyst\u00e4 ja surua. Ja h\u00e4n n\u00e4kee hyvin, miss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin siihen vaikuttaa sen ajan yhteiskunnan kulutusyhteiskuntaluonne, el\u00e4m\u00e4nmuodon omistushalukeskeisyys. Kulutusyhteiskunta on eriarvoisuutta ja sen vuoksi ep\u00e4oikeudenmukaisuutta. H\u00e4n ei ole vain huolissaan el\u00e4m\u00e4n turhasta loistosta. H\u00e4n pelk\u00e4\u00e4 vaurautta jatkuvana houkutuksena. Vauraus viekoittelee rikasta. Rikkaudella itsess\u00e4\u00e4n ei ole arvoa. Se on vain valepuku, mink\u00e4 alle ihmisen todelliset kasvot peittyv\u00e4t, mutta ne joilla on omaisuutta, h\u00e4\u00e4riv\u00e4t sen parissa ja pett\u00e4v\u00e4t itsens\u00e4. He antavat sille arvoa ja luottavat siihen. Kaikki omaisuus, ei vain suuri omaisuus, on vaarallista, mik\u00e4li ihminen alkaa luottaa siihen, mik\u00e4 on perimm\u00e4iselt\u00e4 luonteeltaan jotakin ohimenev\u00e4\u00e4 ja ep\u00e4todellista.<\/span><\/p>\n

T\u00e4ss\u00e4 kohtaa Krysostomos on hyvin evankelinen. Aarteita tulee koota taivaaseen eik\u00e4 maan p\u00e4\u00e4lle, ja kaikki maalliset aarteet ovat valheellisia ja tuomittu katoamaan. ”Rikkauden rakkaus on ep\u00e4normaalia”, Krysostomos sanoo. Se on vain sielun taakka ja vaarallinen taakka. Se orjuuttaa sielun. Se k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 sielun pois Jumalan palvelemisesta. Kristillinen henki on kielt\u00e4ymyksen henki, ja vauraus sitoo ihmisen hengett\u00f6miin esineisiin. Omistushalu v\u00e4\u00e4rist\u00e4\u00e4 n\u00e4\u00f6n, sotkee oikeat mittasuhteet. Krysostomos seuraa tarkasti Vuorisaarnan velvotteita. ”\u00c4lk\u00e4\u00e4 huolehtiko elannostanne, mit\u00e4 sy\u00f6tte, \u00e4lk\u00e4\u00e4k\u00e4 ruumiistanne, mit\u00e4 pukisitte p\u00e4\u00e4llenne…”. El\u00e4m\u00e4 on enemm\u00e4n kuin vaatteet tai ruoka, mutta juuri huolestuneisuus on kulutusyhteiskunnan pysyv\u00e4 piirre.<\/span><\/p>\n

Kristittyjen kutsumus on luopua kaikesta omaisuudesta ja seurata Kristusta t\u00e4ydell\u00e4 uskolla ja luottamuksella. Omaisuus on hyv\u00e4ksytt\u00e4viss\u00e4 vain sen k\u00e4yt\u00f6n perusteella: n\u00e4lk\u00e4isten ruokkimiseen, k\u00f6yhien auttamiseen ja ett\u00e4 antaa sit\u00e4 kaikille tarvitseville. T\u00e4ss\u00e4 on p\u00e4\u00e4j\u00e4nnite ja t\u00e4rkein ristiriita, Kirkon hengen ja maallisen yhteiskunnan muodon v\u00e4lill\u00e4. Todellisen el\u00e4m\u00e4n julma ep\u00e4oikeudenmukaisuus on yhteiskunnan vuotava haava. Surun ja avuntarvitsemisen maailmassa kaikki omaisuus on v\u00e4\u00e4rin \u2013 se todistaa ainoastaan kylmyydest\u00e4 ja v\u00e4h\u00e4isen uskon oireista. Krysostomos menee niinkin pitk\u00e4lle, ett\u00e4 tuomitsee temppelien loistokkuuden. ”Kirkko”, h\u00e4n sanoo, ” on enkelien riemuitseva yhteis\u00f6, eik\u00e4 hopeasep\u00e4n myym\u00e4l\u00e4. Kirkko etsii ihmissieluja, ja ainoastaan sielujen takia Jumala hyv\u00e4ksyy mink\u00e4 tahansa muun lahjan. Malja, jonka Kristus ojensi opetuslapsilleen viimeisell\u00e4 ehtoollisella ei ollut kultainen. Kuitenkin se oli kalliarvoisempi kuin mik\u00e4\u00e4n muu. Jos haluat kunnioittaa Kristusta, tee se n\u00e4hdess\u00e4si H\u00e4net alastomana, k\u00f6yh\u00e4n ihmisen persoonassa. Mit\u00e4 hy\u00f6ty\u00e4 siit\u00e4 on, jos tuot temppeliin silkki\u00e4 ja kallisarvoisia metalleja ja j\u00e4t\u00e4t Kristuksen k\u00e4rsim\u00e4\u00e4n kylmiss\u00e4\u00e4n ja alastomana ulkona. Mit\u00e4 hy\u00f6ty\u00e4 siit\u00e4, jos temppeli on t\u00e4ynn\u00e4 kultaisia astioita, mutta itse Kristus k\u00e4rsii puutetta. Teette kultaisia kalkkeja, mutta laiminly\u00f6tte tarjota maljallista kylm\u00e4\u00e4 vett\u00e4 tarvitsevalle. Kristus kodittoman kulkurina vaeltaa ymp\u00e4riins\u00e4 ja pyyt\u00e4\u00e4, ja sen sijaan ett\u00e4 ottaisitte H\u00e4net vastaan, te koristelette”.<\/span><\/p>\n

Krysostomos pelk\u00e4si, ett\u00e4 kaikki mik\u00e4 oli sivuun pantu oli er\u00e4\u00e4ss\u00e4 mieless\u00e4 k\u00f6yhilt\u00e4 varastamista. Ei voi olla rikas paitsi pit\u00e4m\u00e4ll\u00e4 toisia k\u00f6yhyydess\u00e4. Vaurauden alkuper\u00e4 on aina ep\u00e4oikeudenmukaisuutta. Kuitenkaan Krysostomoksen mielest\u00e4 k\u00f6yhyys ei ollut itsess\u00e4\u00e4n vain hyve. K\u00f6yhyys merkitsi h\u00e4nelle ennen kaikkea h\u00e4t\u00e4\u00e4 ja puutetta ja k\u00e4rsimyst\u00e4 ja tuskaa. Sen vuoksi Kristus oli l\u00f6ydett\u00e4viss\u00e4 k\u00f6yhien joukosta ja H\u00e4n tulee luoksemme kerj\u00e4l\u00e4isen valepuvussa eik\u00e4 rikkaan. K\u00f6yhyys on siunaus ainoastaan silloin, kun se iloisesti hyv\u00e4ksyt\u00e4\u00e4n Kristuksen t\u00e4hden. K\u00f6yh\u00e4ll\u00e4 on v\u00e4hemm\u00e4n huolia kuin rikkaalla ja h\u00e4n on riippumattomampi \u2013 tai ainakin saattaa olla. Krysostomos oli t\u00e4ysin tietoinen siit\u00e4, ett\u00e4 my\u00f6s k\u00f6yhyys voi my\u00f6s olla kiusaus ei vaan taakkana, vaan yllykkeen\u00e4 kateuteen ja ep\u00e4toivoon. Juuri tuosta syyst\u00e4 h\u00e4n halusi taistella k\u00f6yhyytt\u00e4 vastaan, ettei vain helpottaisi k\u00e4rsimyst\u00e4 vaan my\u00f6s siis poistaakseen sit\u00e4.<\/span><\/p>\n

Krysostomos oli aina huolestunut eettisist\u00e4 asioista. H\u00e4nell\u00e4 oma n\u00e4kemyksens\u00e4 oikeudenmukaisesta yhteiskunnasta, ja ensimm\u00e4isen\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n\u00e4 edellytyksen\u00e4 oli h\u00e4nen mielest\u00e4\u00e4n tasavertaisuus. Se on ensimm\u00e4inen vaatimus aidolle rakkaudelle. Mutta Krysostomos halusi menn\u00e4 viel\u00e4 pitemm\u00e4lle. H\u00e4nest\u00e4 maailmassa oli vain yksi omistaja \u2013 Jumala itse, kaiken Luoja. Tarkasti ottaen mit\u00e4\u00e4n yksityisomaisuutta ei ole olemassakaan. Kaikki kuuluu Jumalalle. Jumalaa antaa kaiken pikemminkin lainaksi kuin luottaen ihmiseen, Jumalan tarkoituksia varten. Krysostomos ik\u00e4\u00e4n kuin lis\u00e4\u00e4: Kaikki on Jumalan paitsi ihmisen hyv\u00e4t teot\u2014se on ainoa asia, joita ihminen voi omistaa. koska kaikki kuuluu Jumalalle, yhteiselle Is\u00e4nn\u00e4llemme, kaikki annetaan yhteiseen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Eik\u00f6 t\u00e4m\u00e4 pid\u00e4 paikkaansa maallisiinkin asioihin n\u00e4hden. Jumalan taloudenhoito on samanlaista. Vesi, ilma, aurinko ja kuu ja kaikki muu luomakunta, ovat tarkoitetut yleiseen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Riidat alkavat tavallisesti silloin, kun ihmiset yritt\u00e4v\u00e4t omia itselleen asioita, jotka perimm\u00e4isen luonteensa mukaan eiv\u00e4t ole tarkoitetut jonkun yksityiseen omistukseen sulkien pois joltakin muulta.<\/span><\/p>\n

Krysostomoksella oli suuria ep\u00e4ilyksi\u00e4 yksityisomaisuuden suhteen. Eiv\u00e4tk\u00f6 riidat ala, kun ensiksi pannaan alulle kylm\u00e4 kahtiajako ”minun” ja ”sinun”. Krysostomos ei ollut huolissaan niink\u00e4\u00e4n seurauksista kuin siit\u00e4, mitk\u00e4 ne aiheutti \u2013 tahdon suuntautumisesta. Miss\u00e4 on sellainen ihminen, joka kokoaa aarteita? Krysostomos tavoitteli oikeudenmukaisuutta puolustaessaan ihmisarvoa. Eik\u00f6 jokainen ihminen ole luotu Jumalan kuvaksi? Eik\u00f6 Jumala toivo jokaisen ihmisen pelastusta ja k\u00e4\u00e4ntymyst\u00e4, katsomatta h\u00e4nen asemaansa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ja viel\u00e4p\u00e4 katsomatta h\u00e4nen k\u00e4ytt\u00e4ytymiseens\u00e4 menneisyydess\u00e4. Kaikkia kutsutaan katumukseen ja kaikki voivat katua. H\u00e4nen saarnoissaan ei kuitenkaan esiintynyt aineellisten asioiden laiminly\u00f6mist\u00e4. Aineelliset asiat tulevat my\u00f6s Jumalalta, eiv\u00e4tk\u00e4 ne itsess\u00e4\u00e4n ole pahoja. Pahaa on ainoastaan tavaroiden ep\u00e4oikeudenmukainen k\u00e4ytt\u00e4minen joidenkin hy\u00f6dyksi j\u00e4tt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 toiset puutteeseen. Vastaus on rakkaudessa. Rakkaus ei ole itsek\u00e4s, ”ei ole kunnianhimoinen, eik\u00e4 itsek\u00e4s”. Krysostomos etsi alkukirkkoa. ”Pankaa merkille uskon lis\u00e4\u00e4ntyminen. He luopuivat kaikista rikkauksistaan ja iloitsivat, olivat suuresti iloissaan ilman ty\u00f6t\u00e4 saamistaan suuremmista rikkauksista. Kukaan ei syytt\u00e4nyt, kukaan ei kadehtinut, kukaan ei kitsastellut; kukaan ei ylpeillyt, kukaan ei ylenkatsonut. Ei ollut puhettakaan siit\u00e4, mik\u00e4 ”minun” ja ”sinun”. N\u00e4in ollen heid\u00e4n p\u00f6yd\u00e4ss\u00e4\u00e4n odotti ilo, kukaan ei n\u00e4ytt\u00e4nyt sy\u00f6v\u00e4n omastaan tai toiselta. Eiv\u00e4t he my\u00f6sk\u00e4\u00e4n katsoneet veljiens\u00e4 omaisuutta itselleen vieraana. Se oli heid\u00e4n Is\u00e4nt\u00e4ns\u00e4 omaisuutta, eiv\u00e4tk\u00e4 my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ajatelleet tarvitsevansa omaansa, kaikki oli veljien”. Kuinka t\u00e4m\u00e4 oli mahdollista, Krysostomos kysyy, ja vastaa: Rakkauden innoittamana, tunnustaen Jumalan k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n rakkauden.<\/span><\/p>\n

Krysostomos ei miss\u00e4\u00e4n nimess\u00e4 saarnannut ”kommunismia”. Itse malli saattaa olla petollinen ja harhaanjohtava siin\u00e4 miss\u00e4 mik\u00e4 tahansa muu. Todellinen seikka on henki. Sit\u00e4 mit\u00e4 Krysostomos saarnasi kaupungeissa, munkit harjoittivat k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 palavalla innolla yhteis\u00f6iss\u00e4\u00e4n osoittaen teoillaan, ett\u00e4 Jumala oli Is\u00e4nt\u00e4 ja kaiken omistaja. Krysostomos ei pit\u00e4nyt munkkiel\u00e4m\u00e4\u00e4 vain valittujen kehittyneen\u00e4 el\u00e4m\u00e4ntapana, vaan pikemminkin normaalina kaikille kristityille tarkoitettuna evankelisena mallina. T\u00e4ss\u00e4 kohdin h\u00e4n oli t\u00e4ysin yksimielinen varhaisen kirkon p\u00e4\u00e4tradition kanssa pyhist\u00e4 Basileioksesta ja Augustinuksesta pyh\u00e4\u00e4n Teodoros Studionilaiseen my\u00f6hemm\u00e4ll\u00e4 ajalla. Mutta munkkilaisuuden voima ei ole itsess\u00e4\u00e4n mallissa, vaan omistautumisen hengess\u00e4, ”korkeamman kutsumuksen” valitsemisessa. Oliko t\u00e4m\u00e4 kutsumus tarkoitettu vain harvoille? Krysostomos oli aina ep\u00e4luuloinen eriarvoisuuteen n\u00e4hden. Eik\u00f6 ollutkin vaarallista erotella ”vahvoihin” ja ”heikkoihin”<\/span><\/p>\n

 <\/p>\n

YHTEISKUNNALLISESTA PAHASTA<\/strong><\/span><\/p>\n

Johannes Krysostomoksen mukaan ”synti on ainoa paha ja katkeruuden juuri, sill\u00e4 ei ole mit\u00e4\u00e4n katkerampaa kuin synti”. Yhteiskunnassa oleva sosiaalinen paha ei ole vain hyveen kielt\u00e4mist\u00e4, vaan ennen muuta rakkauden hylk\u00e4\u00e4mist\u00e4. Kirkkois\u00e4n mielest\u00e4 rakkaus on yhteiskunnan olennainen elementti ja n\u00e4in ollen se on voimakkaampi kuin synti. Siell\u00e4, miss\u00e4 on rakkauden tuli, ei voi olla synti\u00e4. Jos yhteiskunnassa ilmenee rakkaudettomuutta, silloin yhteiskunta on ep\u00e4normaali. Krysostomos taisteli lakkaamatta sosiaalista pahaa vastaan. H\u00e4n korosti hyvien t\u00f6itten suurta merkityst\u00e4. Ne ovat h\u00e4nen mukaansa toimintaa synti\u00e4 vastaan, ”sill\u00e4 usko ilman tekoja on kuin aave ilman voimaa”.’ Oikeasta uskosta ei ole hy\u00f6ty\u00e4 ihmiselle, joka kielt\u00e4\u00e4 moraalisen el\u00e4m\u00e4n. Kristityn hyveet ovat yhteiskunnassa kest\u00e4v\u00e4\u00e4 taistelua sosiaalista synti\u00e4 vastaan. Krysostomos ei toiminut ainoastaan armeliaisuuden vaan ennen kaikkea ihmisoikeuksien puolesta. H\u00e4n on suuri Kirkon sosiaalisuuden ja oikeudenmukaisuuden profeetta. Sosiaalinen kurjuus ja ep\u00e4oikeudenmukaisuus ovat Kristuksen jatkuvaa tuskaa ihmiskunnan historiassa. Krysostomos oli t\u00e4ysin vakuuttunut siit\u00e4, ett\u00e4 sosiaalinen ep\u00e4oikeudenmukaisuus perustuu ihmisen luonnottomaan omaisuuden himoon, h\u00e4nen haluunsa omistaa muita enemm\u00e4n. Ja kuitenkin on vain yksi kaiken omistaja, Kaikkivaltias Luoja. Ihmiset ovat vain H\u00e4nen palvelijoitaan ja sen vuoksi heid\u00e4n on k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4 Jumalan lahjat yksinomaan H\u00e4nen osoittamiin tarkoituksiin – yleiseksi hy\u00f6dyksi.<\/span><\/p>\n

 <\/strong><\/span><\/p>\n

LASTEN KASVATTAMISESTA<\/strong><\/span><\/p>\n

Krysostomoksen mielest\u00e4 kaiken kasvatuksen on Kirkossa pit\u00e4ydytt\u00e4v\u00e4 Pyh\u00e4\u00e4n Raamattuun ja el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Vanhempien oma esimerkki on paras opettaja. Jo varhain lapsi on ohjattava sis\u00e4lle Kirkon liturgiseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n. ”Vanhempien on ennen muuta kasvatettava lapsensa iloitsemaan Jumalasta ja rakastamaan h\u00e4nt\u00e4… n\u00e4in perhe saa luonnollisesti H\u00e4nen siunauksensa… mink\u00e4 Jumala on valmistanut niille, jotka h\u00e4nt\u00e4 rakastavat” (1. Kor. 19).<\/span><\/p>\n

 <\/p>\n

LAPSI KASVAA VANHEMMAN ESIMERKIN OHJAAMANA<\/strong><\/span><\/p>\n

Vanhempien teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on kasvattaa lapsista ”taivaan kansalaisia”. Krysostomos vertaa lapsen kasvattamista kuvanveist\u00e4j\u00e4n ty\u00f6h\u00f6n. Kuvanveist\u00e4j\u00e4 ei saa ty\u00f6t\u00e4\u00e4n valmiiksi p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4. H\u00e4n tarvitsee aikaa, pitk\u00e4j\u00e4nteisyytt\u00e4 ja luomisen intoa. Samoin on vanhempien laita. Joka p\u00e4iv\u00e4 he tarvitsevat uutta voimaa ja intoa. Krysostomos neuvoo vanhempia rukoilemaan joka aamu ja ilta yhdess\u00e4 lastensa kanssa. N\u00e4in lapset oppivat asteittain ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n Jumalan pelon viisauden, sill\u00e4 Herran pelko on viisauden alku” (Snl. 1:7). Mutta Krysostomos t\u00e4hdent\u00e4\u00e4, ettei Jumalan pelko ole samaa kuin pelottelu tai kauhu. Se on tietoisuutta Jumalan l\u00e4sn\u00e4olosta. Ja lapsi on mahdollisimman varhain opetettava kaipaamaan tuota l\u00e4sn\u00e4oloa.<\/span><\/p>\n

Yhteiset aamu- ja iltarukoukset kotialttarin \u00e4\u00e4ress\u00e4, jumalanpalvelukset kirkossa ja n\u00e4iss\u00e4 molemmissa koettu keskin\u00e4inen rakkaus auttavat lasta ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 Jumala on el\u00e4m\u00e4n keskus. Niin lapsi jo varhain alkaa seurata ainoata luonnollista tiet\u00e4\u00e4n. Perheen yhteinen rukous kotialttarin \u00e4\u00e4ress\u00e4 on hyvin t\u00e4rke\u00e4. Kun lapsi n\u00e4kee vanhempiensa rukoilevan, my\u00f6s h\u00e4n aloittaa oman rukousel\u00e4m\u00e4ns\u00e4. Meid\u00e4n tulee opettaa lapselle ”uskon sinetti”, ristinmerkki, jossa sana yhdistyy liikkeeseen. N\u00e4in lapsi oppii, ett\u00e4 koko el\u00e4m\u00e4 on rukouksen t\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4.<\/span><\/p>\n

Krysostomos sanoo, ett\u00e4 ”vanhempien tulisi opettaa lasta rukoileman hartaasti ja keskittyneesti. Mutta emme saa v\u00e4sytt\u00e4\u00e4 h\u00e4nt\u00e4 liiaksi, sill\u00e4 n\u00e4in h\u00e4n helposti turhautuu. Tarkoitus on auttaa lasta, ei kokeilla h\u00e4nen kestokyky\u00e4\u00e4n”.<\/span><\/p>\n

Kirkkois\u00e4 t\u00e4hdent\u00e4\u00e4, ett\u00e4 verrattain varhain lapsi on perehdytett\u00e4v\u00e4 keskiviikon ja perjantain paastoon. Sielun ja ruumiin puhtaus kulkevat k\u00e4si k\u00e4dess\u00e4. Vanhempien tulisi Krysostomoksen mukaan opettaa lapsilleen Kirkon liturgisia hymnej\u00e4. T\u00e4m\u00e4 kirkkois\u00e4n ohje on t\u00e4rke\u00e4 ajallemme, jossa lapset ovat vaarassa unohtaa liturgiset hymnimme. Kuinka moni ortodoksinen kasvattaja, \u00e4iti, is\u00e4 tai kummi opettaa lapsilleen tai kummilapsilleen Kirkkomme liturgisia veisuja?<\/span><\/p>\n

Kiireen ja levottomuuden ajan ihmisille Johannes Krysostomos muistuttaa, ”ettei meill\u00e4 koskaan saa olla niin kiirett\u00e4 ruokailemaan, ettemme ehtisi lausuman tai laulaman Herran rukousta tai juhlap\u00e4iv\u00e4n sattuessa p\u00e4iv\u00e4n hymni\u00e4. Ateria on ykseyden ja rakkauden ilmaus ja siksi siihen on suhtauduttava aina kunnioitukselle”.<\/span><\/p>\n

Lasten k\u00e4ytt\u00e4ytyminen heijastaa vanhempien esimerkki\u00e4. Lapset tekev\u00e4t vanhempiensa suhtautumisesta el\u00e4m\u00e4\u00e4n ja ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4\u00e4n maailmaan tarkkoja havaintoja. Krysostomos on heikkojen ja sorrettujen puolella. H\u00e4n sanoo: ”Lapset on opetettava auttamaan heikkoja ja vammaisia, sill\u00e4 he ovat samalla tavalla Jumalan kuvia kuin terveetkin!”<\/span><\/p>\n

 <\/strong><\/span><\/p>\n

IS\u00c4N MERKITYS KASVATUKSELLE<\/strong><\/span><\/p>\n

Perheyhteys on lapselle t\u00e4rke\u00e4. Maailma olisi parempi paikka el\u00e4\u00e4, jos kodeissa ly\u00f6ntien ja syyt\u00f6sten sijaan osoitettaisiin rakkautta ja anteeksiantamusta. Useaan otteeseen Krysostomos varoittaa Kirkon j\u00e4seni\u00e4 seuraamasta ”pakanallisia tapoja”. Omana aikanamme meid\u00e4n on helppo l\u00f6yt\u00e4\u00e4 vertauskohtia n\u00e4ille pakanallisille tavoille ja uskomuksille. Horoskoopit ja lukuisat pelit muistuttavat siit\u00e4, miten Krysostomoksen ajan taikauskoisuus ja onnentavoittelu yh\u00e4 rehottavat. Krysostomokselle Raamattu oli koko pastoraalisen toiminnan t\u00e4rkein l\u00e4hde. H\u00e4n t\u00e4hdent\u00e4\u00e4 vanhemmille, kuinka merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 on lukea lapsille Raamattua. Kirkkois\u00e4n mukaan perheen is\u00e4n velvollisuutena on lasten hengellinen kasvattaminen. Vain siin\u00e4 tapauksessa, ett\u00e4 is\u00e4 ei ole Kirkon j\u00e4sen tai h\u00e4n on moraalisesti kykenem\u00e4t\u00f6n kasvatusty\u00f6h\u00f6n, \u00e4iti ottaa vastuun lasten hengellisest\u00e4 valistamisesta.<\/span><\/p>\n

 <\/strong><\/span><\/p>\n

LAPSI JA PYH\u00c4T KIRJOITUKSET<\/strong><\/span><\/p>\n

Raamattu on Kristuksen ”sanallinen ikoni”, jota lapsen on opittava kunnioittamaan. Toisaalta Krysostomos painottaa, kuinka monet Raamatun kertomukset el\u00e4v\u00e4t juuri lapsille. Vanhempien tulisi iloita siit\u00e4, ett\u00e4 heid\u00e4n lapsensa haluavat menn\u00e4 kirkkoon. Kirkon yhteinen jumalanpalvelus ja osallistuminen Kristuksen ruumiista ja verest\u00e4 Pyh\u00e4ss\u00e4 Ehtoollisessa on ortodoksisen kasvatuksen syd\u00e4n.<\/span><\/p>\n

Tarpeettoman usein ortodoksiset vanhemmat ja kasvattajat hakevat l\u00e4\u00e4kett\u00e4 lastensa psyykkisiin ongelmiin muualta kuin Kirkosta. ”Vanhempien tulisi iloita, kun he n\u00e4kev\u00e4t lapsen kuuntelevan kirkossa sit\u00e4 evankeliumin kertomusta, jonka he lukivat h\u00e4nelle kotona”. Raamatun kertomusten suhteen kirkkois\u00e4 lis\u00e4\u00e4, ”ett\u00e4 on tiettyj\u00e4 asioita kuten Helvetti, Sodoma ja Gomorra tai viimeinen tuomio, joista on kerrottava lapselle vasta kun h\u00e4n on tarpeeksi vanha”.<\/span><\/p>\n

 <\/strong><\/span><\/p>\n

OIKEUDENMUKAINEN KURITUS<\/strong><\/span><\/p>\n

Johannes Krysostomos opettaa, etteiv\u00e4t ”vanhemmat saa ottaa itselleen kurittajan osaa. Lapsi tarvitsee ohjausta. Kuri ja s\u00e4\u00e4nn\u00f6t ovat lapselle rakennukseksi”. Vanhempien tulee olla kuin ”kuninkaiden ja kuningattarien kaltaisia lapsen sielun suhteen. Lapsi on kasvatettava Jumalalle”. Krysostomos huomioi, ett\u00e4 jo varhain alkaa lapsessa ilmet\u00e4 taipumuksia itsekkyyteen ja oikutteluun. Paha on kitkett\u00e4v\u00e4 pois lapsesta, mutta milloin tahansa vanhemmat ojentavat lapsiaan tai antavat ohjeita heille, heid\u00e4n tulee olla varmoja, ett\u00e4 lapset my\u00f6s tottelevat ja seuraavat niit\u00e4 jatkossakin. ”Muutoin”, sanoo Krysostomos, ”ne tulevat hy\u00f6dytt\u00f6miksi ja tarpeettomiksi lapselle. Jos lapsi rikkoo jotakin s\u00e4\u00e4nt\u00f6\u00e4 vastaan, h\u00e4nt\u00e4 on kuritettava heti ja sitten unohdettava tapaus ja oltava lapselle yst\u00e4v\u00e4llinen. N\u00e4in vanhemmat opettavat k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4, mit\u00e4 on anteeksiantava rakkaus”.<\/span><\/p>\n

Johannes Krysostomoksen lapsiin ja heid\u00e4n kasvattamiseensa liittyv\u00e4t opetukset ovat ajankohtaisia. Ne ovat ihanteellisia, mutta juuri ihanteellisuutta<\/span><\/p>\n

ja p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n selkeytt\u00e4 t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n kristillinen kasvatus Kirkossamme kaipaa. Lapsi on tuotava Jumalalle.<\/span><\/p>\n

 <\/strong><\/span><\/p>\n

VANHEMPIEN VASTUU<\/strong><\/span><\/p>\n

Vanhempien vastuusta pyh\u00e4 Johannes opettaa: Jokainen is\u00e4 huolehtii kaikin tavoin lastensa hyv\u00e4st\u00e4 koulutuksesta, ett\u00e4 he oppisivat tietoja ja taitoja, mutta kukaan ei v\u00e4lit\u00e4 heid\u00e4n sielunsa kasvattamisesta. Kun lapsi on sairas, vanhemmat ovat tarpeen vaateissa valmiit matkustamaan maailman \u00e4\u00e4riin h\u00e4nen kanssaan, ett\u00e4 h\u00e4n vapautuisi sairaudesta. Mutta kun lapsen sielu voi huonosti, kukaan ei kiinnit\u00e4 siihen huomiota. Kaikki annamme periksi, kaikki olemme v\u00e4linpit\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 ja laiskoja.<\/span><\/p>\n

N\u00e4et poikasi herjaavan Luojaansa etk\u00e4 pane pahaksesi, et uhkaa h\u00e4nt\u00e4 etk\u00e4 moiti, eik\u00f6 niin? Ja kuitenkin tied\u00e4t, ett\u00e4 itse Jumala kielt\u00e4\u00e4 t\u00e4m\u00e4n teon, ei niin, ett\u00e4 H\u00e4n itse k\u00e4rsisi siit\u00e4 vahinkoa (Jumala on vahingoittumaton), vaan herjaajan pelastuksen t\u00e4hden. Ja kuinka paljon ennemmin se, joka on kiitt\u00e4m\u00e4t\u00f6n ja tunnoton Jumalaa kohtaan, onkaan valmis h\u00e4p\u00e4isem\u00e4\u00e4n is\u00e4\u00e4ns\u00e4 ja omaa sieluaan.<\/span><\/p>\n

\u00c4lk\u00e4\u00e4mme siis laiminly\u00f6k\u00f6 lapsia. Tied\u00e4mmeh\u00e4n, ett\u00e4 kun heid\u00e4n suhteensa Jumalaan on kunnossa, he menestyv\u00e4t ja saavat kunniaa my\u00f6s t\u00e4ss\u00e4 el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Kaikki arvostavat ja kunnioittavat ihmist\u00e4, jonka el\u00e4m\u00e4\u00e4 koristaa hyve ja yst\u00e4v\u00e4llisyys, vaikka h\u00e4n olisi kaikkia muita k\u00f6yhempi. Pahaa ja ilke\u00e4\u00e4 taas karttavat kaikki, vaikka h\u00e4nell\u00e4 olisi paljonkin omaisuutta. Ne jotka laiminly\u00f6v\u00e4t lapsiaan, vaikka muuten olisivatkin yst\u00e4v\u00e4llisi\u00e4 ja maltillisia, saavat t\u00e4st\u00e4 synnist\u00e4 \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen rangaistuksen. Tutkikaamme synnin suuruutta ja k\u00e4yty\u00e4mme l\u00e4pi sen eri asteet osoittautuu, ett\u00e4 lasten laiminly\u00f6minen on kaikista suurin synti, todellinen synnin huippu.<\/span><\/p>\n

Kuudes pahuuden aste on, kun laiminly\u00f6mme, emme vain sukulaisiamme, vaan lapsiamme, jotka turmeltuvat sielullisesti. Seitsem\u00e4s aste on, kun emme yrit\u00e4 l\u00f6yt\u00e4\u00e4 edes muita soveliaita henkil\u00f6it\u00e4, jotka pystyisiv\u00e4t huolehtimaan heist\u00e4. Kahdeksas pahuuden aste on, kun lapset itse tahtovat hakeutua sopivien henkil\u00f6iden autettaviksi ja me est\u00e4mme heit\u00e4 ja k\u00e4\u00e4nnyt\u00e4mme pois. Yhdeks\u00e4s aste on, kun emme ainoastaan est\u00e4 heit\u00e4 vaan taistelemme heit\u00e4 vastaankin.<\/span><\/p>\n

Ne jotka eiv\u00e4t kasvata lapsiaan hurskauteen, ovat ennemmin lastensa tappajia kuin heid\u00e4n \u00e4itej\u00e4\u00e4n. T\u00e4t\u00e4 en kuitenkaan sanoa ainoastaan naisille vaan my\u00f6s miehille. Monesti n\u00e4et is\u00e4t tekev\u00e4t kaikkensa, ett\u00e4 heid\u00e4n pojallaan olisi hyv\u00e4 hevonen, hieno asunto ja arvokas peltoala, mutta heit\u00e4 ei kiinnosta ollenkaan, kuinka pojan sielu kehittyisi hyv\u00e4ksi ja h\u00e4nest\u00e4 tulisi harrasmielinen.<\/span><\/p>\n

Juuri t\u00e4m\u00e4, siis lasten laiminly\u00f6nti, k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 koko maailman yl\u00f6salaisin. Huolehdimme lasten aineellisesta menestyksest\u00e4, mutta halveksimme heid\u00e4n sieluaan. – Meid\u00e4n ei tule siis kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiotamme siihen, kuinka tehd\u00e4 heist\u00e4 aineellisesti hyvin toimeentulevia, vaan siihen, kuinka heist\u00e4 tulisi hurskaudessa, hengellisess\u00e4 kilvoittelussa ja hyveiden hankkimisessa kaikkia muita rikkaampia, niin etteiv\u00e4t he olisi vaativia aineellisissa asioissa eiv\u00e4tk\u00e4 nuoruuden halut tempaisi heit\u00e4 mukaansa. Tulee tarkkaan seurata heid\u00e4n menemisi\u00e4\u00e4n ja tulemisiaan, miss\u00e4 he k\u00e4yv\u00e4t ja millaista seuraa heill\u00e4 on. On tiedett\u00e4v\u00e4, jos laiminly\u00f6mme t\u00e4m\u00e4n, Jumala ei anna meille sit\u00e4 anteeksi.<\/span><\/p>\n

Lasten kieroon kasvamisen syyn\u00e4 ei ole mik\u00e4\u00e4n muu kuin vanhempien raivoisa into hankkia aineellista hyvyytt\u00e4. Koska he kiinnitt\u00e4v\u00e4t huomionsa ainoastaan aineellisiin eiv\u00e4tk\u00e4 tahdo askaroida mink\u00e4\u00e4n muun parissa, he laiminly\u00f6v\u00e4t pakostakin lastensa sielut. T\u00e4llaiset vanhemmat ovat pahempia kuin lapsentappajat. Lapsentappaja erottaa sielun ruumiista kun taas v\u00e4linpit\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4t vanhemmat heitt\u00e4v\u00e4t molemmat, niin sielun kuin ruumiinkin, helvetin tuleen. Ruumiillinen kuolema tulee joka tapauksessa kerran lasten osaksi, koska luontomme puolesta olemme kuolevaisia, mutta helvetin he olisivat voineet v\u00e4ltt\u00e4\u00e4, jollei vanhempien v\u00e4linpit\u00e4m\u00e4tt\u00f6myys olisi ohjannut heit\u00e4 sinne. Ei ole niin kauheaa teroittaa miekka ja ty\u00f6nt\u00e4\u00e4 se lapsen kurkkuun kuin tuhota ja turmella h\u00e4nen sielunsa. T\u00e4m\u00e4 on k\u00e4sitykseni mukaan rikos, jolla ei ole vertaa.<\/span><\/p>\n

Ojentakaamme auttava k\u00e4temme lapsillemme, ettemme joutuisi itse maksamaan heid\u00e4n tekojensa seurauksia. Vanhemmat ovat syyn\u00e4 nuorten hillitt\u00f6myyteen. He pist\u00e4v\u00e4t kyll\u00e4 tallirenkins\u00e4 harjoittamaan huolellisesti hevosiaan eiv\u00e4tk\u00e4 salli varsan j\u00e4\u00e4d\u00e4 pitk\u00e4ksi aikaa ilman kasvatusta, vaan panevat hyviss\u00e4 ajoin suitsen sen suuhun. Mutta nuorten he sallivat pitk\u00e4n aikaa kierrell\u00e4 ymp\u00e4riins\u00e4 suitsitta vailla siveellist\u00e4 ryhti\u00e4 ja h\u00e4p\u00e4ist\u00e4 itse\u00e4\u00e4n siveett\u00f6m\u00e4ll\u00e4 el\u00e4m\u00e4ll\u00e4, uhkapeleill\u00e4 ja laittomilla huvitteluilla.<\/span><\/p>\n

Syy miksi pahuutta on niin vaikea kitke\u00e4 pois, on siin\u00e4, ettei kukaan huolehdi lapsista. Kukaan ei keskustele heid\u00e4n kanssaan sielun ja ruumiin puhtaudesta, siveellisist\u00e4 periaatteista, rahan ja kunnian halveksunnasta, ei mist\u00e4\u00e4n Pyhiin Kirjoituksiin liittyvist\u00e4 k\u00e4skyist\u00e4.<\/span><\/p>\n

\u00c4l\u00e4 sano minulle, ett\u00e4 ”on mahdotonta vaikuttaa nuoriin”. Pahan syyn\u00e4 on meid\u00e4n v\u00e4linpit\u00e4m\u00e4tt\u00f6myytemme ja se, ettemme ohjaa lapsia hurskaaseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n pienest\u00e4 pit\u00e4en. Sill\u00e4 jos he olisivat kotona jatkuvasti kuulleet teid\u00e4n keskustelevan hengellisest\u00e4 el\u00e4m\u00e4st\u00e4 ja neuvovan heit\u00e4 hyv\u00e4\u00e4n, niin se mit\u00e4 he t\u00e4\u00e4ll\u00e4 kirkossa kuulevat olisi tullut teid\u00e4n neuvojenne t\u00e4ydennykseksi ja n\u00e4m\u00e4 hyv\u00e4t siemenet olisivat nopeasti kantaneet runsasta satoa.<\/span><\/p>\n

Mutta emme tee mit\u00e4\u00e4n t\u00e4llaista, ja v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 asioita pid\u00e4mme sivuseikkana, ja jo t\u00e4llaisten neuvojen antaminenkin her\u00e4tt\u00e4\u00e4 heti hymy\u00e4. Siksi maailma onkin mennyt yl\u00f6salaisin ja niit\u00e4, joita vanhemmat eiv\u00e4t kasvata, kasvattavat ja rankaisevat sitten valtakunnan lait.<\/span><\/p>\n

 <\/p>\n

LOPUKSI<\/strong><\/span><\/p>\n

Tunnettu ja arvostettu ortodoksiteologi is\u00e4 Georges Florovski (1892\u20141979), joka tiukasti pit\u00e4ytyi Kirkon raamatulliseen ja patristiseen traditioon, kirjoittaa Johannes Krysostomoksesta: ”Pyh\u00e4 Johannes Krysostomos oli voimallinen saarnaaja. H\u00e4n piti saarnaamisesta ja n\u00e4ki sen kristillisen papin velvollisuudeksi. Pappeus merkitsee arvovaltaa. T\u00e4m\u00e4 on kristillisen vallan tunnusmerkki. Kuningas pakottaa, pappi kehottaa. Pappi vetoaa ihmisten vapauteen ja tahtoon ja kutsuu heit\u00e4 tekem\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4. Krysostomoksella oli tapana sanoa: ”Meid\u00e4n on pelastettava ihmiset sanoin, s\u00e4vyisyydell\u00e4 ja kehottaen.”<\/span><\/p>\n

Krysostomoksen mukaan koko kristillisen el\u00e4m\u00e4n p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n\u00e4 ja tarkoituksena oli ja tuli olla vapaudessa el\u00e4minen ja siit\u00e4 johtuva palveleva el\u00e4m\u00e4. Jatkuvasti h\u00e4n puhuu opetuspuheissaan vapaudesta ja p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4isyydest\u00e4. Vapaus oli h\u00e4nelle Jumalan kuva ihmisess\u00e4. Krysostomoksella oli tapana muistuttaa, ett\u00e4 ”Kristus tuli parantamaan ihmisen tahdon ja Jumala toimii aina turmelematta meid\u00e4n vapauttamme. Jumala toimii kutsuen ja kehottaen ei pakottaen. H\u00e4n osoittaa oikean tien, kutsuu, kehottaa ja varoittaa meit\u00e4 pahuuden vaaroista mutta ei pakota meit\u00e4 oikealle tielle. Krysostomoksen mielest\u00e4 pappien tulee toimia samalla tavalla.” (St. Vladimir’s Seminary Quartely, IV, Nos. 3\/41955).<\/span><\/p>\n

 <\/p>\n

Kirjallisuus:<\/strong><\/em><\/span><\/p>\n

 <\/p>\n

Quasten.J.: Patrology, Vol. III, Christian Classics, INC. Westminster, Maryland 1986<\/em><\/span><\/p>\n

St. John Chrysostom: Lessons on Education, Teoksessa: St Teophan the Recluse: ”The Path to Salvation”, Platina, California: St. Herman of Alaska Brotherhood, 1998, ss. 326 -330<\/em><\/span><\/p>\n

John Chrysostom: Address on Vainglory and the Right Way for parents to Bring Up Their Children<\/em><\/span><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kirkkois\u00e4 Johannes Krysostomoksen nimi on tuttu kirkkomme j\u00e4senille. T\u00e4m\u00e4 nelj\u00e4nnell\u00e4 vuosisadalla el\u00e4nyt esipaimen oli voimakas persoonallisuus, jonka vaikutus jatkuvasti tuntuu<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"colormag_page_container_layout":"default_layout","colormag_page_sidebar_layout":"default_layout","footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-136","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-artikkeleja"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/136","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=136"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/136\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":880,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/136\/revisions\/880"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=136"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=136"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=136"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}