\n
JUMALAN OLEMASSAOLON TODISTAMISTAPOJA<\/p>\n
Kausaalisen Jumala-todistuksen<\/i> mukaan ajatellaan, ett\u00e4 tapahtuman aiheuttaa aina joku toinen tapahtuma syyn ja seurauksen lain mukaan. Ensimm\u00e4isen tapahtuman takana t\u00e4ytyy ensimm\u00e4inen syy. Ja tuo ensimm\u00e4inen syy on Jumala.<\/p>\n
Kosmologinen todistusketju<\/i> p\u00e4\u00e4ttelee, ett\u00e4 olemassa olevat oliot eiv\u00e4t ole olemassa v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4. Olemassaolo on riippuvainen muista asioista. T\u00e4ytyy olla olemassa jokin, joka on riippumaton ja v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n. Sellainen on Jumala.<\/p>\n
Ontologinen todistus<\/i> pohjautuu n\u00e4kemykseen, ett\u00e4 ihmisill\u00e4 on mielikuva t\u00e4ydellisest\u00e4 olennosta. T\u00e4ydelliseen olentoon kuuluu v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 olemassaolo. Jumala on t\u00e4ydellinen. Jumala siis on olemassa,<\/p>\n
Teleologinen todistelu<\/i> perustuu tarkoituksenmukaisuuteen. Olemassaolo on tarkoituksenmukaista. T\u00e4ytyy olla olemassa joku, joka on luonut tarkoitukset ja p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4t. Tuo p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4rien asettaja on Jumala.<\/p>\n
Moraalinen todistus<\/i> l\u00e4htee siit\u00e4, ett\u00e4 hyv\u00e4n ja pahan on oltava ihmisist\u00e4 riippumattomia tosiasioita. Moraalinen j\u00e4rjestys on Jumalan luoma.<\/p>\n
JUMALAN OLEMASSAOLON KIELT\u00c4MINEN<\/p>\n
On my\u00f6s ihmisi\u00e4, jotka eiv\u00e4t usko Jumalan olemassaoloon. Heid\u00e4n katsomustaan nimitet\u00e4\u00e4n ateismiksi.<\/i> Nykyajan ateismi ilmenee eri muotoina.<\/p>\n
Marxilaisen ateismin<\/b> mukaan usko Jumalaan on kurjuuden vuoksi syntynytt\u00e4 ajattelua paremmasta. Se lamaannuttaa ihmisen toimeliaisuutta ja est\u00e4\u00e4 ep\u00e4kohtien korjaamista. Marxilaisen ateismin mukaan \u201duskonto on kansan oopiumia\u201d.<\/p>\n
Freudilainen ateismi<\/b> v\u00e4itt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 usko on ihmisen neuroottista takertumista lapsuuteen. On mahdollista takertua \u201dkaikkivaltiaisiin\u201d vanhempiin ja turvautua heihin. Ihminen projisoi lapsuusajan tunnekokemukset ja samaistaa Jumalaan.<\/p>\n
Naturalistisen ateismin<\/b> mukaan ei ole mit\u00e4\u00e4n Luojaa, kaitselmusta tai tarkoitusta. Kaikki on syntynyt sattumalta ja etenee luonnonlakien mukaan. Kehitys kulkee elollisessa luonnossa luonnonvalinnan ja mutaatioiden kautta elinkelpoisimpien s\u00e4ilyess\u00e4.<\/p>\n
Eksintentiaalinen ateismi<\/b> l\u00e4htee suoraan siit\u00e4 toteamuksesta, ettei ole olemassa Jumalaa. Koska ei ole Jumalaa, el\u00e4m\u00e4ll\u00e4 ei ole tarkoitusta. El\u00e4m\u00e4 ilman tarkoitusta on mielet\u00f6nt\u00e4. Ihmisten asettamat tavoitteet ovat perimm\u00e4lt\u00e4\u00e4n arvottomia. Jonkin arvokkaaksi kokeminen on ihmisen subjektiivinen tietoisuustila. Ihminen on vapaa tekem\u00e4\u00e4n mit\u00e4 tahansa. H\u00e4net on heitetty olemassaoloon ilman tarkoitusta.<\/p>\n
K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llinen ateismi<\/b> taas on el\u00e4m\u00e4ntapa tai \u2013 asenne, johon mahdollinen Jumalaan uskominen ei vaikuta. T\u00e4m\u00e4 ateismin muoto suuntautuu yksinomaan aineellisen hyvinvoinnin ja vaurauden hankkimiseen ja sen itsekk\u00e4\u00e4seen k\u00e4ytt\u00e4miseen.<\/p>\n
JUMALAAN USKOMINEN<\/p>\n
Jumalaan uskominen tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 omistaa el\u00e4v\u00e4n uskon h\u00e4nen olemassaoloonsa, ominaisuuksiinsa ja tekoihinsa, ja vastaanottaa kaikesta syd\u00e4mest\u00e4\u00e4n h\u00e4nen ihmisten pelastusta koskevat sanansa. N\u00e4in apostoli Paavali vakuuttaa: \u201dIlman uskoa ei kuitenkaan kukaan ole Jumalan mielen mukainen. Sen, joka astuu Jumalan eteen, t\u00e4ytyy uskoa, ett\u00e4 Jumala on olemassa ja ett\u00e4 h\u00e4n kerran palkitsee ne, jotka etsiv\u00e4t h\u00e4nt\u00e4.\u201d (Hepr. 11:6)<\/p>\n
Sama apostoli ilmaisee uskon vaikutuksen kristittyihin rukoillessaan Jumalaa heid\u00e4n puolestaan: \u201d Rukoilen, ett\u00e4 h\u00e4n sanomattomassa kirkkaudessaan hengell\u00e4\u00e4n vahvistaisi ja voimistaisi teid\u00e4n sis\u00e4ist\u00e4 olemustanne. N\u00e4in Kristus asuu teid\u00e4n syd\u00e4miss\u00e4nne, kun te uskotte, ja rakkaus on el\u00e4m\u00e4nne perustus ja kasvupohja.\u201d (Ef. 3: 16 -17)<\/p>\n
Syd\u00e4men usko Jumalaan saa aikaan v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti ja pysyv\u00e4sti t\u00e4m\u00e4n saman uskon tunnustamisen. Uskon tunnustaminen tarkoittaa, ett\u00e4 uskomme vilpitt\u00f6m\u00e4sti ja vakaasti ortodoksiseen uskoon, niin etteiv\u00e4t viettelykset, vaarat, kidutukset, eik\u00e4 itse kuolemakaan saa meit\u00e4 luopumaan uskostamme todelliseen Jumalaan ja Herraamme Jeesukseen Kristukseen.<\/p>\n
Uskon tunnustaminen on pelastukselle v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 apostoli Paavalin mukaan: \u201dSyd\u00e4men usko tuo vanhurskauden, suun tunnustus pelastuksen.\u201d (Room. 10:10) Ei vain uskominen, vaan ortodoksisen uskon tunnustaminen ovat tarpeellisia pelastukselle. Uskontunnustuksessa ei sanota \u201duskon Jumalaan\u201d, vaan \u201duskon yhteen Jumalaan\u201d tarkoituksella vastustaa pakanallisten uskontojen k\u00e4sityst\u00e4, jotka pit\u00e4v\u00e4t luotuja Jumalana, jolloin kysymyksess\u00e4 on monijumalaisuus.<\/p>\n
IHMINEN JA JUMALA<\/p>\n
Jokaisen ihmisen on ratkaistava suhteensa Jumalaan henkil\u00f6kohtaisesti. H\u00e4n joko pyrkii l\u00e4hemm\u00e4ksi Jumalaa tai h\u00e4n vieraantuu kauemmaksi H\u00e4nest\u00e4. Kysymykseen, miten syntinen ihminen voi p\u00e4\u00e4st\u00e4 Jumalan yhteyteen, antaa meille vastauksen Jeesus Kristus vertauksessaan tuhlaajapojasta (Luuk. 15: 11\u201424).<\/p>\n
Her\u00e4\u00e4minen<\/i>. L\u00e4hdetty\u00e4\u00e4n is\u00e4n kodista tuhlaajapoika kulutti kaiken saamansa omaisuuden synniss\u00e4 ja irstaassa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Kun h\u00e4n kaiken oli tuhlannut, tuli h\u00e4nelle suuri puute ja n\u00e4lk\u00e4, ja h\u00e4n joutui sikopaimeneksi sy\u00f6den sit\u00e4 ruokaa, mit\u00e4 siat saivat. T\u00e4llaiseksi Kristus kuvaa ihmisen synnillist\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4. N\u00e4lk\u00e4, n\u00f6yryytykset ja hyv\u00e4n kodin muistot panivat tuhlaajapojan menem\u00e4\u00e4n itseens\u00e4. H\u00e4n n\u00e4kee ainoaksi pelastuksekseen sen, ett\u00e4 h\u00e4n nousee ja menee is\u00e4n tyk\u00f6 ja katuen tunnustaa h\u00e4nelle erehdyksens\u00e4. Tuhlaajapojan n\u00e4kemyksiss\u00e4 tapahtuu suuri muutos, jota voisimme nimitt\u00e4\u00e4 hengelliseksi her\u00e4\u00e4miseksi. N\u00e4in voi tapahtua my\u00f6s jokaisen ihmisen el\u00e4m\u00e4ss\u00e4, joskus \u00e4killisesti ja voimakkaasti, jolloin tapahtuu suuri muutos ihmisen el\u00e4m\u00e4ntavoissa ja koko olemuksessa. Joskus her\u00e4\u00e4minen tapahtuu hiljaisesti aivan kuin huomaamatta.<\/p>\n
K\u00e4\u00e4ntyminen.<\/i> Kun tuhlaajapoika tajusi, mist\u00e4 h\u00e4n oli luopunut, mit\u00e4 menett\u00e4nyt ja mit\u00e4 oli tilalle saanut, h\u00e4n teki p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen palata takaisin is\u00e4n kotiin. H\u00e4n valitsi uuden suunnan, joka ei vienyt h\u00e4nt\u00e4 en\u00e4\u00e4 pois kotoa, vaan takaisin sinne. T\u00e4t\u00e4 el\u00e4m\u00e4nvaihetta voimme nimitt\u00e4\u00e4 k\u00e4\u00e4ntymiseksi, jollaisen ihmiset saattavat joutua tekem\u00e4\u00e4n joskus montakin kertaa.<\/p>\n
Parannuksenteko.<\/i> Valittuaan uuden suunnan tuhlaajapoika nousi ja l\u00e4hti matkalle kulkien n\u00f6yr\u00e4n\u00e4 ja katuvana takaisin kohti kotia. T\u00e4t\u00e4 matkaa kotiin, kilvoitusta ja taistelua synti\u00e4 vastaan voidaan nimitt\u00e4\u00e4 parannuksenteoksi. Se on jatkuvaa, koko ihmisen el\u00e4m\u00e4n kest\u00e4v\u00e4\u00e4 kilvoitus synneist\u00e4 irrottautumiseen ja hyveiss\u00e4 kehittymiseen. T\u00e4llaista kilvoitusta my\u00f6s Raamattu tarkoittaa kehottaessaan: \u201cTehk\u00e4\u00e4 parannus\u201d.<\/p>\n
Uudestisyntyminen.<\/i> Tuhlaajapojan ollessa viel\u00e4 kaukana, is\u00e4 riensi h\u00e4nt\u00e4 vastaan ja sulki h\u00e4net syliins\u00e4. Tuntiessaan is\u00e4n k\u00e4sivarsien sulkevan rakkaudella h\u00e4net syliins\u00e4 tuhlaajapoika koki uudestisyntymisen. Is\u00e4 otti h\u00e4net heti omaksi lapsekseen ja palautti h\u00e4nelle pojan oikeudet. Tuhlaajapoika ei ansainnut sit\u00e4, vaan kaikki t\u00e4m\u00e4 tapahtui is\u00e4n rakkaudesta ja armosta.<\/p>\n
N\u00e4in tapahtuu jokaisen ihmisen uudestisyntyminen ja pelastuminen. Sit\u00e4 ei saavuteta ilman kilvoittelua ja ponnistelua, mutta kukaan ei voi sanoa, ett\u00e4 h\u00e4n olisi omilla ansioillaan pelastuksen saavuttanut. Ihminen saa kokea uudestisyntymisen pyhiss\u00e4 sakramenteissa, ennen muuta kasteessa ja mirhavoitelussa, joissa Jumalan armo erikoisella voimalla vaikuttaa h\u00e4nen sieluunsa puhdistaen ja pyhitt\u00e4en. Katumuksen ja uskon kehittymisen mukana h\u00e4ness\u00e4 her\u00e4\u00e4 my\u00f6s halu tehd\u00e4 hyv\u00e4\u00e4. H\u00e4n pit\u00e4\u00e4 kaikkia ihmisi\u00e4 veljin\u00e4\u00e4n ja mielell\u00e4\u00e4n palvelee heit\u00e4 rakkaudella.<\/p>\n
ERIASTEISTA JUMALAN KOKEMISTA<\/p>\n
Ihmisen yhteys Jumalan kanssa vaihtelee eri ik\u00e4kausina. Se saattaa olla l\u00e4heisemp\u00e4\u00e4 tai kaukaisempaa. Silloin kun ihminen etsii Jumalaa, kaipaa H\u00e4nen luokseen ja ajattelee Jumalaa, h\u00e4nell\u00e4 on ns. ajatuksellinen yhteys. Esimerkiksi hengellisen her\u00e4\u00e4misen aikoina ihminen tuntee t\u00e4llaista yhteytt\u00e4. Todellisen yhteyden h\u00e4n kokee silloin, kun h\u00e4n tajuaa Jumalan sovittaneen h\u00e4nen syntins\u00e4 ja ottaneen h\u00e4net omaksi lapsekseen. N\u00e4in tapahtuu usein katumuksen sakramentin j\u00e4lkeen.<\/p>\n
Selvimmin Jumala-yhteyden tuntee sakramenteissa, erikoisesti Herran Pyh\u00e4ss\u00e4 Ehtoollisessa, jossa Kristus n\u00e4kyv\u00e4ll\u00e4 tavalla tulee ihmiseen. Toisinaan saattaa ihmisest\u00e4 tuntua, aivan kuin yhteys olisi katkennut, aivan kuin Jumala olisi h\u00e4net hylj\u00e4nnyt ja j\u00e4tt\u00e4nyt hukkumisen vaaraan. Kuitenkin t\u00e4llaisten koettelemusten hetkien j\u00e4lkeen Jumalan armo usein ilmenee entist\u00e4 voimakkaammin ja suurta lohdutusta antavana. Erottavana tekij\u00e4n\u00e4 suhteessa Jumalaan on aina synti. Sen vuoksi sit\u00e4 tulee aina karttaa ja lankeamisten j\u00e4lkeen riennett\u00e4v\u00e4 katumuksen sakramentin kautta rakentamaan uudelleen suhde Jumalan kanssa.<\/p>\n
\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
JUMALAN OLEMASSAOLON TODISTAMISTAPOJA Kausaalisen Jumala-todistuksen mukaan ajatellaan, ett\u00e4 tapahtuman aiheuttaa aina joku toinen tapahtuma syyn ja seurauksen lain mukaan. Ensimm\u00e4isen<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"colormag_page_container_layout":"default_layout","colormag_page_sidebar_layout":"default_layout","footnotes":""},"categories":[5],"tags":[],"class_list":["post-1356","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-ortodoksinen-usko"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1356","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1356"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1356\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1357,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1356\/revisions\/1357"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1356"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1356"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1356"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}