{"id":1354,"date":"2021-07-24T10:26:44","date_gmt":"2021-07-24T07:26:44","guid":{"rendered":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/?p=1354"},"modified":"2021-07-24T10:26:44","modified_gmt":"2021-07-24T07:26:44","slug":"traditio","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/2021\/07\/24\/traditio\/","title":{"rendered":"Traditio"},"content":{"rendered":"<p style=\"text-align: justify;\">\n<p style=\"text-align: justify;\">Yht\u00e4 t\u00e4rke\u00e4 kuin Raamattu uskontotuuksien l\u00e4hteen\u00e4 on pyh\u00e4 traditio eli perim\u00e4tieto. Traditioon ei sis\u00e4lly uskontotuuksina mit\u00e4\u00e4n sellaista, mik\u00e4 ei sis\u00e4ltyisi jo Raamattuun, eik\u00e4 siihen sis\u00e4lly mit\u00e4\u00e4n uskon vastaista. Traditio varjelee apostolista uskoa ja tulkitsee sit\u00e4. Se my\u00f6s pit\u00e4\u00e4 huolta sakramenteista ja pyhist\u00e4 toimituksista, jotka alun perin ovat periytyneet suullisen opetuksen tai esimerkin kautta. Pyh\u00e4 traditio syntyi samanaikaisesti Kirkon kanssa. Siksi Kirkko, Raamatun kirjoitukset ja apostolinen perinne ovat liittyneet alusta asti toisiinsa ja ne ovat erottamattomat. Apostolinen traditio on kirkon el\u00e4m\u00e4\u00e4 ja Pyh\u00e4 Henki toimii kirkossa ja ohjaa koko ajan kirkon el\u00e4m\u00e4\u00e4. N\u00e4in ollen traditio ei ole vain vanhan s\u00e4ilytt\u00e4mist\u00e4 ja siin\u00e4 pysytt\u00e4ytymist\u00e4, vaan Pyh\u00e4n Hengen uudistavaa toimintaa kirkossa.<\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\">TRADITIO ORTODOKSISEN USKON ALKUL\u00c4HTEEN\u00c4<\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\">Ortodoksisen kirkon ominaispiirteit\u00e4 voi lyhyesti kuvata seuraavasti.\u00a0 Kirkko on muuttumaton ja j\u00e4rk\u00e4ht\u00e4m\u00e4t\u00f6n uskollisuudessaan menneisyydelle ja sill\u00e4 on tietoinen, el\u00e4v\u00e4 yhteys alkukirkkoon. Id\u00e4n patriarkat ovat antaneet aikoinaan julkilausuman: &#8221;Me s\u00e4ilyt\u00e4mme opin Jumalasta turmeltumattomana ja pid\u00e4mme sen tahrattomana ja kaventamattomana, kuninkaallisena aarteena ja kalliina muistomerkkin\u00e4, lis\u00e4\u00e4m\u00e4tt\u00e4 siihen mit\u00e4\u00e4n tai ottamatta siit\u00e4 mit\u00e4\u00e4n pois.&#8221; T\u00e4m\u00e4n el\u00e4v\u00e4n jatkuvuuden ajatus esitet\u00e4\u00e4n ortodokseille lyhyesti yhdess\u00e4 sanassa traditio<\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\">Jumalallinen ilmoitus levisi maailmaan ja s\u00e4ilyi Kirkossa kahta tiet\u00e4: pyh\u00e4n tradition ja pyhien kirjoitusten kautta.<\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\">Pyh\u00e4 traditio tarkoittaa uskonoppia, Jumalan lakia, sakramentteja, ja pyhi\u00e4 toimituksia, jotka siirtyiv\u00e4t j\u00e4lkimaailmalle todellisten uskovien ja Jumalaa palvelevien v\u00e4lityksell\u00e4, muiden sanojen ja esimerkin kautta, sukupolvesta sukupolveen. N\u00e4in traditio on Jumalan kansan jatkuvaa el\u00e4m\u00e4\u00e4. Kaikki todelliset uskovat, joita yhdist\u00e4\u00e4 uskon pyh\u00e4 perinne, muodostavat yhteisesti ja per\u00e4tysten, Jumalan tahdosta Kirkon. Kirkko on pyh\u00e4n tradition varma s\u00e4ilytt\u00e4j\u00e4. Tai niin kuin pyh\u00e4 Paavali sen ilmaisee: \u201dEl\u00e4v\u00e4n Jumalan seurakunta, joka on totuuden pylv\u00e4s ja perustus\u201d. (1. Tim. 3:15)<\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\">Pyh\u00e4 Irenaeus kirjoittaa: \u201dMeid\u00e4n ei tarvitse etsi\u00e4 muiden joukosta totuutta, jonka voimme l\u00f6yt\u00e4\u00e4 Kirkosta. Sill\u00e4 Kirkkoon, ik\u00e4\u00e4n kuin rikkaaseen aarreaittaan apostolit kokosivat t\u00e4yteydess\u00e4\u00e4n kaiken, mik\u00e4 on yhteydess\u00e4 totuuteen, niin ett\u00e4 kuka tahansa etsij\u00e4 voisi siit\u00e4 saada el\u00e4m\u00e4n ravinnon. Kirkko on el\u00e4m\u00e4n ovi\u201d.<\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\">Vanhan liiton traditiolla tarkoitetaan Raamatun VT:n ja Israelin kansan el\u00e4m\u00e4\u00e4 Kristukseen saakka. T\u00e4m\u00e4 traditio toteutuu, saatetaan p\u00e4\u00e4t\u00f6kseen ja huipentuu Messiaan aikana ja kristillisess\u00e4 Kirkossa.<\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\">Uuden Testamentin traditiolla tarkoitetaan kristillist\u00e4 perinnett\u00e4, apostolista perinnett\u00e4, ts. Kirkon traditiota. Tradition keskeisin kirjallinen osa ovat Raamatun UT:n kirjoitukset: evankeliumit sek\u00e4 apostoliset kirjoitukset. Kristillinen traditio on periytynyt kansakunnalta toiselle sek\u00e4 paikasta toiseen.<\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\">MIT\u00c4 TRADITIO ON<\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\">Ei -ortodokseja saattaa oudoksuttaa se, ett\u00e4 ortodoksisessa kirkossa on paljon vanhaa. Se koetaan joskus antiikkiseksi, silminn\u00e4ht\u00e4v\u00e4\u00e4 on muuttumattomuus. Lapset kastetaan edelleen kolme kertaa upottamalla kuten alkukirkossakin. Yh\u00e4 edelleen sylivauvoja tuodaan Herran Pyh\u00e4lle Ehtoolliselle ja uskontunnustus luetaan yh\u00e4 ilman mink\u00e4\u00e4nlaisia muutoksia ja lis\u00e4yksi\u00e4, sellaisena kuin se muodostui vuosien 325 ja 381 kirkolliskokouksissa Nikeassa ja Konstantinopolissa.<\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\">Sana Traditio tarkoittaa sit\u00e4, mik\u00e4 luovutetaan, annetaan eteenp\u00e4in. N\u00e4in ollen traditiota on kaikki se, mik\u00e4 kulkee eteenp\u00e4in, ja kaikki mit\u00e4 annetaan toisille Kirkon v\u00e4lityksell\u00e4 Kristuksesta ja apostoleista alkaen nykyp\u00e4iviin asti, ja viel\u00e4 tuleviin sukupolviinkin.\u00a0 Traditio ei ole vain kirjoitettua sanaa, vaan Kirkon el\u00e4m\u00e4 ja kokemus kokonaisuudessaan. Se on Kirkon el\u00e4m\u00e4\u00e4 Pyh\u00e4n Hengen innoittamana ja ohjaamana.\u00a0 Kuitenkaan kaikki kirkollinen ei kuulu pyh\u00e4\u00e4 traditioon. Jotkut asiat kirkon el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ovat vain ajallisia ja v\u00e4liaikaisia, vain ihmisten tapoja ja perinteit\u00e4, ilman ikuista ja pysyv\u00e4\u00e4 merkityst\u00e4. On t\u00e4rke\u00e4\u00e4 erottaa maalliset, ihmisten luomat perinteet ja aito, pyh\u00e4 perim\u00e4tieto. Kirkon piiriss\u00e4 on my\u00f6s asioita, jotka eiv\u00e4t kuulu pyh\u00e4\u00e4n traditioon eiv\u00e4tk\u00e4 Kirkon my\u00f6nteisiin, inhimillisiin perinteisiin. Ne tulevat Kirkon el\u00e4m\u00e4\u00e4n syntisest\u00e4 ja langenneesta maailmasta. Traditio ei hyv\u00e4ksy n\u00e4it\u00e4 Kirkon el\u00e4m\u00e4\u00e4n soluttautuneita hairahduksia ja erehdyksi\u00e4. Voimme ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 tradition el\u00e4m\u00e4n jatkuvuuden ideaksi.<\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\">Johannes Damaskoslainen (k.749) on sanonut traditiosta: \u201dMe emme muuta ikuisia rajoja, jotka meid\u00e4n is\u00e4mme ovat asettaneet, vaan s\u00e4ilyt\u00e4mme tradition sellaisena kuin olemme sen saaneet\u201d.<\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\">Kristillinen traditio on se usko, jonka Jeesus Kristus antoi apostoleille ja joka apostolien ajoista l\u00e4htien on siirtynyt sukupolvelta toiselle kirkossa.<\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\">TRADITION AINEKSET<\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\">Traditioon sis\u00e4ltyv\u00e4t Raamattu, kirkon liturginen ja rukousel\u00e4m\u00e4, Kirkon opilliset p\u00e4\u00e4t\u00f6kset, Kirkon hyv\u00e4ksymien kirkolliskokousten p\u00e4\u00e4t\u00f6kset ja lausunnot, kirkkoisien kirjoitukset, pyhien el\u00e4m\u00e4kerrat, kaanonit, ikonografinen perinne sek\u00e4 luovan taideilmaisun muodot, esimerkiksi musiikki ja arkkitehtuuri.<\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\">Kirjallisen tradition muodostavat Raamattu, vanhimmat uskontunnustukset, apostolien s\u00e4\u00e4nn\u00f6t, yleisten ja paikallisten kirkolliskokousten p\u00e4\u00e4t\u00f6kset ja lausunnot, vanhat liturgiat, vanhimmat marttyyreja koskevat asiakirjat, Kirkon isien ja opettajien teokset sek\u00e4 koko muinaisen Kirkon k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6 koskien paastoja, juhlia, kirkkojen rakentamista, pyhi\u00e4 toimituksia ja yleens\u00e4 jumalanpalveluss\u00e4\u00e4nn\u00f6st\u00f6.<\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\">On t\u00e4rke\u00e4t\u00e4 huomata, ett\u00e4 Raamattu on osa traditiota. Joskus traditio ja pyh\u00e4 Raamattu n\u00e4hd\u00e4\u00e4n kahtena erillisen\u00e4 kristinuskon l\u00e4hteen\u00e4. Todellisuudessa on olemassa vain yksi alkul\u00e4hde, koska Raamattu el\u00e4\u00e4 Traditiossa. N\u00e4iden kahden erottaminen ja vastakkain asettaminen on molempien k\u00f6yhdytt\u00e4mist\u00e4. Todellinen ortodoksinen uskollisuus menneisyytt\u00e4 kohtaan on aina luovaa uskollisuutta, se pyrkii ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n tradition syvemm\u00e4n merkityksen. Uskollisuus traditiolle ei oikein ymm\u00e4rrettyn\u00e4 ole mit\u00e4\u00e4n mekaanista &#8221;toistoteologiaa&#8221;, vaan pyrkimyst\u00e4 n\u00e4hd\u00e4 traditio sis\u00e4lt\u00e4 k\u00e4sin ja ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 sen sis\u00e4inen henki. Traditio on el\u00e4m\u00e4\u00e4, Kristuksen kohtaamista Pyh\u00e4ss\u00e4 Hengess\u00e4. Kirkko ei vain suojele traditiota, vaan traditio el\u00e4\u00e4 kirkossa, se on Pyh\u00e4n Hengen el\u00e4m\u00e4\u00e4 Kirkossa. Traditio ei ole menneisyyden henget\u00f6nt\u00e4 vastaanottamista, vaan Pyh\u00e4n Hengen el\u00e4v\u00e4\u00e4 kokemista nykyajassa, ja Tradition sis\u00e4inen olemus on muuttumaton, sill\u00e4 Jumala ei muutu. Traditio omaksuu jatkuvasti uusia muotoja, jotka t\u00e4ydent\u00e4v\u00e4t vanhoja niit\u00e4 kumoamatta.<\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\">Kaikki tradition ainekset liittyv\u00e4t elimellisesti yhteen. Mik\u00e4\u00e4n niist\u00e4 ei ole olemassa yksin\u00e4\u00e4n. Mit\u00e4\u00e4n niist\u00e4 ei voi erist\u00e4\u00e4 tai erottaa toisistaan tai Kirkon el\u00e4m\u00e4n kokonaisuudesta.<\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\">EKUMENISTEN KIRKOLLISKOKUSTEN DOGMIT<\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\">Traditioon sis\u00e4ltyv\u00e4t my\u00f6s tarkoin ilmaistut ja kaikkia velvoittavat yleisten eli ekumeenisten kirkolliskokousten oppilauselmat eli dogmit, jotka koskevat Pyh\u00e4n Kolminaisuuden eri persoonia sek\u00e4 oppia Jeesuksesta Kristuksesta, Jumalihmisest\u00e4. My\u00f6s oppi Neitsyt Mariasta Jumalansynnytt\u00e4j\u00e4n\u00e4 sek\u00e4 ikoneja koskevat p\u00e4\u00e4t\u00f6kset ovat ekumeenisten kirkolliskokousten p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4. Apostoleilta per\u00e4isin olevia totuuksia l\u00f6ytyy my\u00f6s muussa kirkon opetuksessa, esimerkiksi kirkollisten juhlien liturgisista teksteist\u00e4 ja rukouksista.<\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\">LITURGINEN PERINNE<\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\">Ortodoksisen kirkon rikas jumalanpalvelusel\u00e4m\u00e4, sakramenttitraditio ja ennen muuta liturgia ilmaisevat sellaisenaan kirkon oppia ja sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t apostolien opetusta hymni- ja rukousteksteiss\u00e4\u00e4n. Samoin jumalanpalvelusten symboliikka ja niiden palvelusten antama syv\u00e4llinen kokemus auttaa omaksumaan ortodoksista uskonoppia.<\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\">IKONOGRAFIA JA KIRKKOARKKITEHTUURI<\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\">Hyvin t\u00e4rke\u00e4 kirkon oppia tulkitseva perinne ilmenee erityisesti ikonitaiteessa. Ikonien voidaan katsoa olevan kuvallista evankeliumin julistusta sanallisen ohella. Kirkkoarkkitehtuurikin omalla tavallaan heijastaa ortodoksisen kirkon oppia.<\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\">MIK\u00c4 ON ORTODOKSISEN TRADITION YDIN?<\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\">Traditio ei koske ainoastaan tietoa, joka on v\u00e4littynyt kirjojen kautta tai suullisesti, vaan my\u00f6s kokemuksen kautta \u2013 sek\u00e4 valaistumisen kokemuksesta ett\u00e4 jumalallistumisen kokemisesta \u2013 jotka ovat periytyneet per\u00e4tt\u00e4in henkil\u00f6lt\u00e4 toiselle.<\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\">Ortodoksiseen traditioon sis\u00e4ltyy menetelm\u00e4 ihmisen mielen ja sielun parantamiseksi. T\u00e4ss\u00e4 parantamisessa on kaksi vaihetta: valaistuminen ja jumalallistuminen eli <i>teosis<\/i>. Teosis \u2013 tila, jossa joku on kykenev\u00e4 n\u00e4kem\u00e4\u00e4n Jumalan, takaa sen, ett\u00e4 on mahdollista parantua t\u00e4ysin syntiinlankeemuksen seuraamuksista. T\u00e4m\u00e4 parantamisen hoitomenetelm\u00e4, joka ortodoksisella traditiolla on tarjottavanaan, siirtyi sukupolvesta toiseen ihmisten kautta. Noista ihmisist\u00e4 puolestaan saavutettuaan valaistumisen tilan eli teosiksen, tuli muiden parantajia. Vanhassa Testamentissa kuitenkin voi havaita ainoastaan Israelin patriarkkojen ja profeettojen saavuttaneen valaistumisen ja teosiksen tilan.<\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\">T\u00e4m\u00e4 on historiallinen ilmi\u00f6. Patriarkat olivat ennen profeettoja, ennen Moosesta oli Aabraham. Kuitenkin Vanhassa Testamentissa havaitsemme, ett\u00e4 tietoisuus valaistumisen ja teosiksen tilasta oli olemassa jo ennen Aabrahamia. Aabraham itse oli n\u00e4hnyt Jumalan. H\u00e4n oli saavuttanut toisin sanoen jumalallistumisen. T\u00e4m\u00e4 on aivan ilmeist\u00e4. My\u00f6s juutalaisessa traditiossa on todisteita, ett\u00e4 valaistuminen ja teosis tunnettiin ajanjaksolla ennen Aabrahamia, h\u00e4nen esi-isiens\u00e4 joukossa, kuten Nooan. Kaiken kaikkiaan t\u00e4m\u00e4 valaistumisen ja teoksikseen traditio siirtyi eteenp\u00e4in. Se ei ilmestynyt ik\u00e4\u00e4n kuin tyhj\u00e4st\u00e4 11. tai 12. vuosisadalla eKr.<\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\">On helpompaa n\u00e4hd\u00e4 n\u00e4m\u00e4 asiat Uudesta Testamentista, koska ajanjakso, jonka se k\u00e4sitt\u00e4\u00e4 on rajallisempi, kun taas Vanha Testamentti k\u00e4sitt\u00e4\u00e4 1500 vuotta historiaa. T\u00e4m\u00e4n 1500 vuoden jakson keskeisen\u00e4 ja yhdist\u00e4v\u00e4n\u00e4 tekij\u00e4n\u00e4 on traditio, joka siirtyi profeetalta profeetalle. Se on ortodoksisen tradition ydin. Toisin sanoen ortodoksisen tradition ydin on valaistumisen ja jumalallistumisen kokemuksen siirt\u00e4minen sukupolvelta toiselle. Se ulottuu ajallisesti Aabrahamista Vanhassa Testamentissa Johannes Edell\u00e4k\u00e4vij\u00e4\u00e4n. Kysymyksess\u00e4 on profeetallinen traditio, patriarkkojen ja profeettain traditio.<\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\">N\u00e4in voimme ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 ortodoksisen tradition ydin ei olekaan Pyh\u00e4n Raamatun kirja, vaan t\u00e4m\u00e4 valaistumisen ja teosiksen kokemuksen siirt\u00e4minen, joka on siirtynyt Aadamista omaan aikaamme.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Yht\u00e4 t\u00e4rke\u00e4 kuin Raamattu uskontotuuksien l\u00e4hteen\u00e4 on pyh\u00e4 traditio eli perim\u00e4tieto. Traditioon ei sis\u00e4lly uskontotuuksina mit\u00e4\u00e4n sellaista, mik\u00e4 ei sis\u00e4ltyisi<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"colormag_page_container_layout":"default_layout","colormag_page_sidebar_layout":"default_layout","footnotes":""},"categories":[5],"tags":[],"class_list":["post-1354","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-ortodoksinen-usko"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1354","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1354"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1354\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1355,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1354\/revisions\/1355"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1354"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1354"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1354"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}