\n
Ortodoksisen uskon perustana ovat Raamatun ilmoitus ja pyh\u00e4 traditio eli perim\u00e4oppi. Apostolien v\u00e4lityksell\u00e4 Jumalan ilmoitus siirtyi j\u00e4lkipolville sek\u00e4 kirjoitetussa ett\u00e4 kirjoittamattomassa muodossa eli suullisesti ja my\u00f6s esimerkin kautta.<\/p>\n
Aivan aluksi Raamatun kirjojen sis\u00e4lt\u00f6 on s\u00e4ilynyt suullisena perim\u00e4tietona ja vasta my\u00f6hemmin sai kirjallisen muodon. On t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 Raamattu kuuluu traditioon ja on sen t\u00e4rke\u00e4 osa. Oikeastaan Raamattu on kokonainen kirjasto, joka sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 historiaa, lakikirjoja, runoutta, opetuskirjoja, kirjeit\u00e4 ja ilmestyksi\u00e4.<\/p>\n
Uusi testamentti on l\u00e4ht\u00f6isin seurakuntien keskuudessa julistetusta evankeliumin sanomasta. Sen vuoksi on sanottu, ett\u00e4 \u201devankeliumia ei olisi ilman kirkkoa, eik\u00e4 kirkkoa ilman evankeliumia\u201d. Aluksi uusi testamenttikin oli vain suullisessa muodossa ja sai kirjallisen muotonsa vasta my\u00f6hemmin.<\/p>\n
Raamatulla on keskeinen asema ortodoksisen kirkon perinteess\u00e4. Se on Kirkon kirja ja sit\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n paljon liturgisessa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Ortodoksisessa ajattelussa evankeliumi on Kristuksen sanallinen ikoni, ja Kristuksen sanat, jotka ovat muistiinkirjoitetut evankeliumeihin, ovat t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4kin samoja Kristuksen sanoja, joita H\u00e4n puhui maanp\u00e4\u00e4llisen el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 aikana. Evankeliumissa Kristus on koko ajan l\u00e4sn\u00e4 keskuudessamme. Siksi evankeliumikirjalla on kunniapaikka alttarin pyh\u00e4ll\u00e4 p\u00f6yd\u00e4ll\u00e4. Raamatun tulkinta Pyh\u00e4n Hengen ohjaamana on Kirkon teht\u00e4v\u00e4. Niin v\u00e4ltyt\u00e4\u00e4n yksipuolisilta tulkinnoilta ja kannanotoilta. Siit\u00e4 huolimatta jokaisen uskovaisen tulisi henkil\u00f6kohtaisesti lukea Raamattua p\u00e4ivitt\u00e4in.<\/p>\n
RAAMATTU JA TRADITIO<\/p>\n
Pyhiksi kirjoituksiksi nimitet\u00e4\u00e4n tiettyj\u00e4 Jumalan Hengen ohjaamana Jumalan pyhitt\u00e4mien ihmisten, joita kutsutaan profeetoiksi ja apostoleiksi, kautta kirjoitettuja kirjoja. Niit\u00e4 yleisesti nimitet\u00e4\u00e4n Raamatuksi. Kreikankielinen Raamattua vastaava sana tarkoittaa \u201dkirjat\u201d. Nimi merkitsee, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 kirjat ansaitsevat huomiota ennen kaikkea muita. Raamattu on kirjoitettu kertomus Jumalan ilmoituksesta.<\/p>\n
Juutalaisilla, kristityill\u00e4 ja islamilaisilla on pyh\u00e4 kirjallisuus. Tieteen edustajat ja tutkijat usein sanovat, ett\u00e4 uskonto on toiveajattelua, ja ihminen luo kuvan Jumalasta. He vetoavat siihen, ettei pystyt\u00e4 todistamaan Raamattua Jumalan ilmoitukseksi. Uskonto on kuitenkin arvojen ja kokemusta maailmaa ja siin\u00e4 mieless\u00e4 laajempi kuin tiede. Jotkut asiat Raamatussa ovat niin vanhoja, ettei niit\u00e4 ole voitu keksi\u00e4. N\u00e4in Raamattu on tieteellisestikin luotettava. Raamatun tieteellisen tutkimuksen kohteena voi olla vain Raamatun inhimillinen puoli. Tieteen keinoin ei jumalallista ulottuvuutta voi l\u00e4hesty\u00e4.<\/p>\n
Tieteellinen tutkimus kuitenkin merkitsee paljon Raamatun ymm\u00e4rt\u00e4miselle. Raamattua voidaan tutkia sek\u00e4 kriittisesti ett\u00e4 historiallisesti<\/p>\n
Raamattu on Jumalan tahdon ilmoitusta, tietoa siit\u00e4, miten Jumala lahjoittaa ihmisille pelastuksen. Se on tietoa pelastavasta todellisuudesta tai sieluntilasta. Kirjoittajat eiv\u00e4t olleet mekaanisia kirjoittajia, vaan heiss\u00e4 on vaikuttanut jumalallinen inspiraatio. Kirjoittajien persoonalliset piirteet tulevat esille, samoin piirteit\u00e4 muinaisesta kulttuuriymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4.<\/p>\n
Varsinaisissa pelastukseen liittyviss\u00e4 kysymyksiss\u00e4 Raamatun voidaan sanoa olevan erehtym\u00e4t\u00f6n, mutta erehtyv\u00e4inen maailmankuvaa, luonnontiedett\u00e4 ja biologiaa koskevissa asioissa. Kirjoittajat edustavat oman aikansa k\u00e4sityksi\u00e4. On muistettava, ett\u00e4 Raamattu ei ole luonnontieteen, l\u00e4\u00e4ketieteen tai biologian oppikirja.<\/p>\n
Traditio on jumalallisen ilmoituksen levi\u00e4misen vanhin ja alkuper\u00e4isin v\u00e4line. Aadamista Moosekseen ei ollut olemassa pyhi\u00e4 kirjoja. Herramme Jeesus Kristus itse j\u00e4tti jumalallisen opetuksensa ja m\u00e4\u00e4r\u00e4yksens\u00e4 opetuslapsilleen sanallisesti ja esimerkein, mutta ei kirjallisena. Apostolit seurasivat my\u00f6s aluksi samaa menetelm\u00e4\u00e4 levitt\u00e4ess\u00e4\u00e4n uskoa maailmaan ja perustaessaan Kristuksen Kirkon. Traditio tarpeellisuus edelleenkin k\u00e4y ilmi siit\u00e4, ett\u00e4 kirjoja on saatavilla vain osalle ihmiskuntaa, mutta traditio kaikille. Profeetat puhuivat Jumalan sanaa v\u00e4litt\u00f6m\u00e4n jumalallisen inspiraation vaikutuksesta. He olivat ennustajia vain toissijaisesti. Raamatun kirjoittajat eiv\u00e4t aina olleet t\u00e4ysin tietoisia siit\u00e4, ett\u00e4 heid\u00e4n kirjoituksensa on jumalan sana.<\/p>\n
Raamattu kirjoitettiin siihen tarkoitukseen, ett\u00e4 ilmoitus s\u00e4ilyisi t\u00e4sm\u00e4llisemp\u00e4n\u00e4 ja muuttumattomana.\u00a0 Pyh\u00e4st\u00e4 Raamatusta saamme lukea profeettojen ja apostolien sanoja t\u00e4sm\u00e4lleen sellaisina kuin el\u00e4isimme heid\u00e4n kanssaan ja kuuntelisimme heit\u00e4, vaikka viimeisin pyhist\u00e4 kirjoista kirjoitettiin tuhat ja muutamia satoja vuosia ennen omaa aikaamme.<\/p>\n
Vaikka meill\u00e4 onkin pyh\u00e4 Raamattu, meid\u00e4n on noudatettava pyh\u00e4\u00e4 traditiota, joka on sopusoinnussa ilmoituksen ja pyh\u00e4n Raamatun kanssa, niin kuin Raamattu itse opettaa. Apostoli Paavali kirjoittaa: \u201d Pysyk\u00e4\u00e4 siis lujina, veljet, ja pit\u00e4k\u00e4\u00e4 kiinni niist\u00e4 opetuksista, joita olemme suullisesti tai kirjeess\u00e4mme antaneet teille\u201d. (2. Tess. 2:15)<\/p>\n
Traditio on tarpeellinen nyky\u00e4\u00e4nkin opastamassa Raamatun oikeaan ymm\u00e4rt\u00e4miseen, sakramenttien oikein toimittamiseen sek\u00e4 pyhien toimitusten ja seremonioiden s\u00e4ilytt\u00e4miseksi puhtaina, sellaisina kuin ne alun perin asetettiin.<\/p>\n
Pyh\u00e4 Basileios Suuri sanoo t\u00e4st\u00e4 seuraavaa: \u201dKirkon s\u00e4ilytt\u00e4mist\u00e4 opetuksista ja kielloista jotkut ovat s\u00e4ilyneet kirjallisina, mutta jotkut niist\u00e4 olemme saneet apostolisesta perinteest\u00e4 kahdenkeskisen\u00e4 seuraantona. Sek\u00e4 edellisill\u00e4 ett\u00e4 j\u00e4lkimm\u00e4isill\u00e4 on sama jumalisuuden voima. Ja t\u00e4t\u00e4 ei kiist\u00e4 kukaan, jolla on v\u00e4h\u00e4nk\u00e4\u00e4n tietoa Kirkon s\u00e4\u00e4d\u00f6ksist\u00e4. Sill\u00e4 jos rohkenisimme hyl\u00e4t\u00e4 kirjoittamattomat tavat, ik\u00e4\u00e4n kuin niill\u00e4 ei olisi suurempaa merkityst\u00e4, meid\u00e4n tunnottomasti turmelisimme evankeliumin, jopa kaikkein oleellisimmilta osin, sill\u00e4 apostolien opetus j\u00e4isi vain tyhj\u00e4ksi nimeksi. Esimerkiksi mainitkaamme ennen kaikkea muuta kristittyjen kaikkein ensimm\u00e4isin ja tavanomaisin toimenpide: ett\u00e4 niiden, jotka luottivat Herran Jeesuksen Kristuksen nimeen, tulisi merkit\u00e4 itsens\u00e4 ristimerkill\u00e4. Kuka opetti t\u00e4m\u00e4n kirjoittamalla? Ent\u00e4 rukoiltaessa it\u00e4\u00e4n p\u00e4in k\u00e4\u00e4ntyminen? Mist\u00e4 Raamatun tekstist\u00e4 t\u00e4m\u00e4 l\u00f6ytyy? Siunattaessa Eukaristian leip\u00e4\u00e4 ja viini\u00e4 Pyh\u00e4n Hengen avuksikutsumissanat niiden muuttumiseksi? Kuka pyh\u00e4 j\u00e4tti ne meille kirjoitettuna? Sill\u00e4 me emme tyydy niihin sanoihin, jotka apostoli tai evankeliumi on merkinnyt muistiin, sill\u00e4 ennen niit\u00e4 ja niiden j\u00e4lkeenkin me lausuimme my\u00f6s muita sanoja, joilla uskomme olevan suuri voima sakramentille, vaikka olemme saaneet ne kirjoittamattomana opetuksena. Mink\u00e4 Raamatun kirjoituksen mukaan me sitten siunaamme kasteveden, voitelun \u00f6ljyn, ja itse kastetun henkil\u00f6n?\u00a0 Eik\u00f6 salaisen ja hiljaisen tradition mukaan? Mit\u00e4 viel\u00e4? Itse varsinainen \u00f6ljyll\u00e4 voitelemisk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6: mit\u00e4 kirjoitettuja sanoja meill\u00e4 on siit\u00e4? Milloin on annettu s\u00e4\u00e4nt\u00f6 kolminkertaisesta upottamisesta? Ent\u00e4 muista kasteseremonioista; Saatanasta ja h\u00e4nen enkeleist\u00e4\u00e4n luopumisesta, mist\u00e4 Raamatun kirjasta ne on otettu? Eiv\u00e4tk\u00f6 ne kaikki ole t\u00e4st\u00e4 julkaisemattomasta ja yksityisest\u00e4 opetuksesta, jonka is\u00e4mme pitiv\u00e4t varastossa, jonne ei ollut p\u00e4\u00e4sy\u00e4 uteliaisuudesta eik\u00e4 maallisia tutkimuksia varten, koska ensimm\u00e4isen\u00e4 periaatteena oli opetettu vartioimaan mysteerien pyhyyden salaisuuksia? Sill\u00e4 kuinka sopivaa olisi julkaista opetusta kirjoittamalla noista asioista, joita kastamattomat eiv\u00e4t saaneet n\u00e4hd\u00e4?\u201d (Basileios Suuri: De Spiritu Sancto, kpl. 27)<\/p>\n
RAAMATTU ORTODOKSISESSA KIRKOSSA<\/p>\n
Raamattu on ortodokseille jumalallisen opetuksen t\u00e4rkein kirjallinen l\u00e4hde. Raamatun inspiraatiolla tarkoitetaan sit\u00e4, ett\u00e4 Jumalan innoittamat ihmiset kirjoittivat inhimillisin sanoin, mutta n\u00e4m\u00e4 sanat kokonaisuudessaan ovat Jumalan sana. Inspiraatio on siis Jumalan erityinen vaikutus kirjoittajiin. Siksi Jumala itse on v\u00e4lillisesti Raamatun \u201dtekij\u00e4\u201d eli kirjoittaja. Raamattu on kokoelma ihmisten kirjoituksia, joissa Jumala ilmoittaa itsens\u00e4 inhimillisess\u00e4 muodossa. Pyh\u00e4 Henki \u201dk\u00e4tkeytyy\u201d siin\u00e4 luotuun ilmaistakseen itsens\u00e4 luodun v\u00e4lityksell\u00e4.<\/p>\n
Voidaan siis sanoa, ett\u00e4 Raamattu on Jumalan sana kirjallisessa muodossa.\u00a0 Se on Jumalan Sana samalla kuin se on ihmisten kirjoittama. Raamatussa Jumala ilmoittaa itsens\u00e4. Keskipisteen\u00e4 on Jeesus Kristus, el\u00e4v\u00e4 Jumalan Sana ihmisen hahmossa.\u00a0 Raamatun luonne onkin parhaiten ymm\u00e4rrett\u00e4viss\u00e4 kristologiasta k\u00e4sin. Kaikki Raamatussa on tulkittava Kristuksesta k\u00e4sin, sill\u00e4 kaikki johtaa Kristukseen ja kertoo H\u00e4nest\u00e4 (Luuk.24:44). Jeesus Kristus – Jumala ja ihminen – kahdessa luonnossa mutta yhdess\u00e4 persoonassa (Kalkedonin m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4), tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 H\u00e4n on t\u00e4ydellinen Jumala ja t\u00e4ydellinen ihminen. Raamattu on sek\u00e4 t\u00e4ysin jumalallinen ett\u00e4 t\u00e4ysin inhimillinen samanaikaisesti. Koko Raamattu t\u00e4yttyy Kristuksessa.\u00a0 Raamattu onkin Kristuksen sanallinen ikoni. Jumala ilmoittaa itsens\u00e4 ihmiselle. Siksi Raamattu on Jumalan ilmoitus. Siksi ortodoksissa kirkoissa pyh\u00e4ll\u00e4 alttarip\u00f6yd\u00e4ll\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n vain evankeliumikirjaa.<\/p>\n
Raamatun tarkoitus on palauttaa ja toteuttaa ihmisen ja Jumalan v\u00e4linen yhteys, joka toteutuu jumalallistumisen kautta. Se puolestaan edellytt\u00e4\u00e4 el\u00e4m\u00e4n puhtautta ja kilvoitusta.<\/p>\n
Raamattu on Kolmiyhteisen Jumalan ilmoitusta itsest\u00e4\u00e4n. Jumalallinen ilmoitus on tapahtuma, liike ylh\u00e4\u00e4lt\u00e4 alasp\u00e4in. Jumala ilmoittaa itsens\u00e4 Logoksen kautta Pyh\u00e4ss\u00e4 Hengess\u00e4. Pyh\u00e4 Henki tekee ilmoituksen meille todellisuudeksi. Ilman Pyh\u00e4n Hengen innoitusta Raamattu j\u00e4\u00e4 kuolleeksi kirjaimeksi. Meill\u00e4 tulisi olla sama usko kuin Raamatun kirjoittajilla. Raamatun opetus on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 sidottu uskontunnustukseen ja Kirkon opetukseen. On my\u00f6s merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4, ett\u00e4 ilmoitus on aina trinitaarinen.<\/p>\n
Raamatun kautta meid\u00e4n on mahdollista oppia tuntemaan Jumalaa. Jumalan tunteminen on ennen muuta mystist\u00e4, mutta se on my\u00f6s objektiivista, kaikille mahdollista. Ihminen on luotu Jumalan kuvaksi. Siksi se dynaaminen tila, jossa ihminen tuntee Jumalan rakkauden, on yhteydess\u00e4 H\u00e4neen, sek\u00e4 kuuliaisuudessa ja el\u00e4m\u00e4n puhtaudessa.<\/p>\n
Ihmisen \u201dlooginen\u201d luonne turmeltui syntiinlankeemuksessa. Siksi Jumala tulee ihmisen luo ilmoituksen kautta. Ilmoitus tarkoittaa ik\u00e4\u00e4n kuin \u201dverhon sivuun vet\u00e4mist\u00e4\u201d. Langenneena ihminen tarvitsee erityisen jumalallisen inspiraation tunteakseen Jumalan t\u00e4ss\u00e4 ilmoituksessa.<\/p>\n
Ilmoitus ja inspiraatio eiv\u00e4t ole \u201dyliluonnollisia\u201d eiv\u00e4tk\u00e4 vieraita ihmisen luonnolle. Niiss\u00e4 Jumala laskeutuu ihmisen heikkouden tasolle. Tapahtuu Jumalan kenoosis, itsens\u00e4 tyhjent\u00e4minen ihmisen tasolle.<\/p>\n
Jumala on \u201dylh\u00e4\u00e4ll\u00e4\u201d ja ihminen \u201dalhaalla\u201d. Jo VT: ssa oli \u201dkirkko\u201d. Raamatun ilmoituksen seurauksena tuo kirkko tuli maailman keskelle. Lopputulos oli Jumalan valtakunta, joka tulee alas ja l\u00e4p\u00e4isee koko maailman.<\/p>\n
Raamatun ja Kirkon suhteen ortodoksisen kirkko ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 siis siten, ett\u00e4 ensin oli Kirkko. Raamattu on syntynyt Kirkon toimesta Kirkkoa varten. Alkuseurakunta oli ensiksi ja vasta my\u00f6hemmin syntyiv\u00e4t evankeliumit ja muut Uuden testamentin kirjat. Kirkko m\u00e4\u00e4ritteli, mitk\u00e4 kirjat hyv\u00e4ksyttiin ja otettiin Raamattuun. Kirkko on my\u00f6s julistanut Raamatun kirjoitukset \u201dinspiroiduiksi\u201d teksteiksi vasta tutkittuaan, millaisia hedelmi\u00e4 ne Kirkon el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 tuottavat: Jumala- yhteytt\u00e4, Jumalan tuntemista ja el\u00e4m\u00e4\u00e4 yhteydess\u00e4 Jumalaan, Kristuksen kautta Pyh\u00e4ss\u00e4 hengess\u00e4. Raamattu on jumalinhimillinen realiteetti vain Kirkossa, Kirkon kirjana. Itse asiassa t\u00e4ss\u00e4 on kysymyksess\u00e4 Kristuksen persoonan kaltainen mysteeri. Kirkko on messiaanisen ajan kokemusta. Kirkossa Jumala itse opettaa ihmist\u00e4. Kirkko el\u00e4\u00e4 lopullista, \u201dikuisen liiton\u201d aikaa. Kirkossa Jumala (Immanuel) el\u00e4\u00e4 ihmisten keskell\u00e4. Jumalan valtakunta on jo tullut Kirkossa.<\/p>\n
Raamattu ja Kirkko perustuvat Jumalan ilmoitukseen historiassa. Traditiot, jotka kirjattiin Raamattuun, eliv\u00e4t jo satoja vuosia ennen Kirkkoa.\u00a0 Raamatun oikea paikka on Kirkossa ja kirjan sanoma aukeaa Kirkossa el\u00e4ville ihmisille. Raamatun ymm\u00e4rt\u00e4misen avain ovat Kristus ja Pyh\u00e4 Henki.<\/p>\n
Pyh\u00e4 Henki on tradition yll\u00e4pit\u00e4j\u00e4, s\u00e4ilytt\u00e4j\u00e4 ja sen totuuden varjelija. Raamattu on t\u00e4m\u00e4n tradition keskeinen ilment\u00e4j\u00e4, \u201dosa\u201d t\u00e4t\u00e4 traditiota. Traditio on my\u00f6s Kirkon koko el\u00e4m\u00e4 ja kokemus. Kirkko on my\u00f6s n\u00e4in ollen ainoa Raamatun auktoritatiivinen tulkitsija. Kristus el\u00e4\u00e4 ja inspiroi sek\u00e4 ohjaa Kirkkoaan Pyh\u00e4n Hengen kautta, sek\u00e4 ohjaa oikeaan Raamatun sek\u00e4 muun tradition tulkintaan. Siksi Raamattua on tulkittava Kirkon koko tradition valossa ja yhteydess\u00e4. Siin\u00e4 auttaa liturginen sek\u00e4 kirkon isien perinne. T\u00e4ll\u00e4 tavoin ortodoksinen kirkko k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 Raamattua kaikessa kirkollisessa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Se on teologian perusta, opin l\u00e4hde, liturginen kirja, hengellisen el\u00e4m\u00e4n ohje sek\u00e4 saarnaamisen sek\u00e4 opetuksen perusta<\/p>\n
Vanha Testamentti voidaan ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 t\u00e4ysin vain Uuden Testamentin valossa. Uusi on Vanhan t\u00e4yttymys. VT ennustaa Messiaan tuloa, UT taas julistaa, ett\u00e4 Messias on tullut. Emme voi ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 VT: a ilman uutta. UT: a taas ei olisi olemassa ilman vanhaa. Siksi Raamattu on yksi kokonaisuus.<\/p>\n
ORTODOKSINEN SUHTAUTUMINEN RAAMATUN LUKEMISEEN<\/p>\n
Raamattua tulee lukea ja tutkia, koska se on Jumalan inspiroima teos. Se on Jumalan aito ilmoitus itsest\u00e4\u00e4n ja ilmaisee Jumalan tahdon ihmiskuntaan n\u00e4hden. Oikein ymm\u00e4rrettyn\u00e4 se ilmaisee totuuden Jumalan luonnosta, ihmisen tilanteesta ja maailmankaikkeuden tarkoituksesta.<\/p>\n
Raamattu on Jumalan sanaa Jumalasta itsest\u00e4\u00e4n ja H\u00e4nen valtakunnastaan. T\u00e4m\u00e4 sanoma on tarkoitettu erityisesti Kirkon j\u00e4senille, joiden tulisi kuunnella sit\u00e4, ottaa se huomioon, mietiskell\u00e4 sit\u00e4 ja vastata siihen uskossa ja kuuliaisuudessa.<\/p>\n
Raamattu on Jumalan itsens\u00e4 s a n a l l i n e n\u00a0 \u00a0i k o n i, joka ilmaisee ja v\u00e4litt\u00e4\u00e4 ihmisille jumalan todellisen l\u00e4sn\u00e4olon. Raamatun kautta ihmiselle on annettu mahdollisuus p\u00e4\u00e4st\u00e4 v\u00e4litt\u00f6m\u00e4\u00e4n yhteyteen Jumalan itsens\u00e4 kanssa.<\/p>\n
Raamattu on my\u00f6s Kirkon jumalanpalvelusel\u00e4m\u00e4n perusta. Esimerkiksi liturgiajumalanpalveluksen rukouksissa on 98 sitaattia Vanhasta Testamentista ja 114 sitaattia Uudesta Testamentista, lis\u00e4ksi epistola- ja evankeliumitekstit sek\u00e4 Is\u00e4 meid\u00e4n \u2013 rukous.<\/p>\n
Raamattu on Kirkon pyh\u00e4n Tradition t\u00e4rkeimpi\u00e4 ilmauksia. Sit\u00e4 luettaessa tavoitteeksi tulisi asettaa \u201draamatullinen mieli\u201d. Irrallisten yksityiskohtien ei pid\u00e4 antaa johtaa itse\u00e4ns\u00e4 harhaan. Pyrkimyksen\u00e4 tulee olla Raamatun kokonaisuuden k\u00e4sitt\u00e4minen siit\u00e4 huolimatta, ett\u00e4 se sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 paljon erilaista ainesta. Raamattu on itse itsens\u00e4 ohjenuora, \u201dmittatikku\u201d, kanoni. Siksi kaikkea opetusta tulee verrata Raamattuun. Traditio valvoo Raamatun tulkitsemista, sill\u00e4 Raamattu on kiteytetty tradition osa. Raamatun tulkinnassa tulisi olla keskeisen\u00e4 tunnetun ortodoksiteologin Georges Florovskin k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4 k\u00e4site, \u201draamatullinen mieli\u201d, jolla h\u00e4n tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 Raamattu on pyritt\u00e4v\u00e4 n\u00e4kem\u00e4\u00e4n kokonaisuutena.<\/p>\n
\n
\n
\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Ortodoksisen uskon perustana ovat Raamatun ilmoitus ja pyh\u00e4 traditio eli perim\u00e4oppi. Apostolien v\u00e4lityksell\u00e4 Jumalan ilmoitus siirtyi j\u00e4lkipolville sek\u00e4 kirjoitetussa ett\u00e4<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"colormag_page_container_layout":"default_layout","colormag_page_sidebar_layout":"default_layout","footnotes":""},"categories":[5],"tags":[],"class_list":["post-1352","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-ortodoksinen-usko"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1352","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1352"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1352\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1353,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1352\/revisions\/1353"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1352"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1352"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1352"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}