\n
Opettaessaan kahdesta uskon l\u00e4hteest\u00e4, Raamatusta ja Traditiosta, ortodoksinen kirkko ei ymm\u00e4rr\u00e4 niit\u00e4 kahtena erillisen\u00e4 totuuden osana, vaan yhten\u00e4 kokonaisuutena. Kun ne historiallisesti on jaettu kahdeksi erilliseksi osaksi, ei ole tarkoitettu, ett\u00e4 ne olisivat jumalallisen pelastavan totuuden elimellisesti erillisi\u00e4 osia, vaan niit\u00e4 on tarkasteltava Basileios Suuren mukaan yht\u00e4 arvokkaina, voimallisina ja p\u00e4tevin\u00e4, ja jotka teologisesti t\u00e4ydent\u00e4v\u00e4t toisiaan, valaisten toisiaan ja jotka kumpikin ovat Pyh\u00e4n Hengen el\u00e4v\u00f6itt\u00e4mi\u00e4. \u201dMutta kun H\u00e4n tulee, Totuuden Henki, johdattaa H\u00e4n teid\u00e4t kaikkeen totuuteen\u201d, sanoo Johannes Teologi evankeliumissaan.<\/p>\n
Ortodoksinen kirkko on vakuuttunut Kristuksen kansalleen antaman suuren lupauksen perusteella, ett\u00e4 vain Kirkon el\u00e4m\u00e4n el\u00e4v\u00e4ss\u00e4 traditiossa, jossa Kristus hallitsee Pyh\u00e4n Hengen herruudessa, kuuluu oikeana Raamatun todistus pelastuksestamme Kristuksessa Jeesuksessa.<\/p>\n
Apostolien aikana ja l\u00e4pi koko varhaiskirkon historian TRADITIO eli PERINNE oli kristillisen opetuksen perusta ja uskon ainoa l\u00e4hde. Traditio perustuu apostolien suulliseen opetukseen, Kristuksen pelastuksen evankeliumiin, ilosanomaan, sellaisena kuin sit\u00e4 saarnattiin kristillisiss\u00e4 yhteis\u00f6iss\u00e4. T\u00e4m\u00e4 suullinen perinne on eri asia kuin apostolien kirjoitukset, jotka syntyiv\u00e4t parisen kymment\u00e4 vuotta my\u00f6hemmin apostolien tai heid\u00e4n avustajiensa toimesta. Apostolien kirjoitettujen opetusten ilmestytty\u00e4 suullinen perinne lakkasi olemasta uskon ainoa l\u00e4hde. Kuitenkin se edelleenkin on uskon perustana t\u00e4ydent\u00e4en apostolisia kirjoituksia, l\u00e4hetyskirjeit\u00e4 ja my\u00f6hempi\u00e4 evankeliumeja auttaen uskovaisia paremmin ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n niit\u00e4. Koska Uuden Testamentin kirjoitukset kirjoitettiin erityisolosuhteissa ja olivat tarkoitetut erityisongelmien ratkaisemiseksi, ne eiv\u00e4t sis\u00e4ll\u00e4 kristinuskon t\u00e4ydellist\u00e4 ja systemaattista yhteenvetoa ja siit\u00e4 syyst\u00e4 apostolit kirjeiss\u00e4\u00e4n varhaiskristillisille yhteis\u00f6ille muistuttavat usein uskovaisia suullisesta perinteest\u00e4, josta k\u00e4sin heille on mahdollista ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 kristinusko t\u00e4ydellisemmin. Varhaiskirkon kiinnostus t\u00e4h\u00e4n apostolien suulliseen perinteeseen pysyi vahvana. Esimerkiksi PAPIAS, Hieropoliin piispa, sanoo, ett\u00e4 \u201c…tulipa kuka tahansa, jotka olivat olleet vanhimpien mukana, min\u00e4 tiedustelin heilt\u00e4, mit\u00e4 Andreas tai Pietari tai Filippus tai Tuomas tai Jaakob tai Johannes tai Matteus tai kuka tahansa Herran opetuslapsista oli sanonut\u201d. T\u00e4m\u00e4n apostoleilta saamansa uskon he toivat Kirkkoon. T\u00e4m\u00e4 ainutlaatuinen suullinen ja kirjoitettu apostolien opetus muodosti UT:n kanonin ja kristinuskon sis\u00e4ll\u00f6n. Kaikkia muita traditioita verrattiin apostoliseen traditioon niiden aitoutta m\u00e4\u00e4ritelt\u00e4ess\u00e4. Apostolien kuoleman j\u00e4lkeen ja erityisesti heid\u00e4n oppilaidensa ja seuraajiensa kuoleman j\u00e4lkeen kristinusko alkoi kohdata vaikeuksia. Uskovat eiv\u00e4t rnuistaneet apostolien varhaista opetusta kaikessa t\u00e4yteydess\u00e4\u00e4n ja rikkaudessaan, vaan heid\u00e4n opetuksiensa t\u00e4ydellinen merkitys j\u00e4i useimmille h\u00e4m\u00e4r\u00e4ksi, kirjoitetuista teksteist\u00e4 huolimatta. Suullisen perinteen totuudet v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 j\u00e4iv\u00e4t sivuun. Monia kirjoja ilmestyi, jotka pitiv\u00e4t itse\u00e4\u00e4n apostolisina, mutta joissa kristinuskoa esitettiin v\u00e4\u00e4rin. N\u00e4m\u00e4 v\u00e4\u00e4r\u00e4t opetukset ujuttautuivat kirkon yhteyteen ja ravistelivat apostolisen kirkon perusteita. Ne, joille kirkon hallinto oli uskottu, yrittiv\u00e4t s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 uskon alkuper\u00e4isen sis\u00e4ll\u00f6n ja siirt\u00e4\u00e4 sen tuleville sukupolville. Pyh\u00e4n Hengen johdatuksessa apostolien opetus s\u00e4ilyi tuoreena muistissa ja pit\u00e4en kirkon universaalisen tietoisuuden ohjenuoranaan, he tutkivat apostolisten kirjoitusten aitouden ja niist\u00e4 muodostui UT:n kaanon. Vaikka UT:n kirjat kirjoitettiin hyvin erilaisissa olosuhteissa eiv\u00e4tk\u00e4 ne sis\u00e4ll\u00e4 systemaattista kristillist\u00e4 teologiaa, ne kuitenkin jumalallisesti inspiroituina ja apostolien opetuksen muovaamina t\u00e4ydent\u00e4v\u00e4t ja tasapainottavat toisiaan ja auttavat Kirkkoa ensimm\u00e4isin\u00e4 kirjoituksina kristinuskon olennaisista asioista. Mit\u00e4 Johannes sanoo omasta evankeliumistaan, pit\u00e4\u00e4 paikkansa koko UT: iin: \u201dMutta n\u00e4m\u00e4 ovat kirjoitetut, ett\u00e4 te uskoisitte, ett\u00e4 Jeesus on Jumalan Poika, ja ett\u00e4 teill\u00e4 uskon kautta olisi el\u00e4m\u00e4 h\u00e4nen nimess\u00e4ns\u00e4.\u201d<\/p>\n
UT: n kirjoista tuli uskon t\u00e4rkein normi ja ne auttoivat s\u00e4ilytt\u00e4m\u00e4\u00e4n apostolien puhtaan tradition. Kiteytettyn\u00e4 apostolisena opetuksena UT on kirkon kallisarvoisin aarre. T\u00e4m\u00e4 opetus tulee s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 kokonaisuudessaan ja muuttumattomana ja siirrett\u00e4v\u00e4 sukupolvelta toiselle, jotta se innostaisi ja inspiroisi Kirkon el\u00e4m\u00e4\u00e4 ja uskoa, ja jotta kaikkien aikakausien uskovat ymm\u00e4rt\u00e4isiv\u00e4t ja el\u00e4isiv\u00e4t sen todeksi.<\/p>\n
Pyh\u00e4n Tradition olemus muotoutuu niist\u00e4 ponnistuksista, joita varhainen apostolien j\u00e4lkeinen Kirkko joutui l\u00e4pik\u00e4ym\u00e4\u00e4n s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4kseen apostolien todellisen opetuksen samalla pyrkien siihen, ett\u00e4 Kirkko kehittyisi ja syvemmin ymm\u00e4rt\u00e4isi kristinuskon, muotoillen Kirkossa selkeit\u00e4 oppeja t\u00e4m\u00e4n opin siirt\u00e4miseksi l\u00e4pi aikakausien. Pyh\u00e4n Tradition olemus on yhteydess\u00e4 Kirkon el\u00e4m\u00e4\u00e4n kokonaisuudessaan. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 ortodoksidogmaatikkojen mielest\u00e4 traditio on \u201ckaikki ne dogmit, jotka puuttuvat Raamatusta tai johtuvat siit\u00e4, ja jotka tarvitsevat Pyh\u00e4n Tradition valoa, jotta saavutettaisiin kaikkien dogmien selkeys\u201d. T\u00e4m\u00e4 traditio jatkuu niin kauan kuin Kirkko on olemassa, jatkuvana pyrkimyksen\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 ja el\u00e4\u00e4 t\u00e4ydellisesti kristillisen totuuden tarkoitus Kirkon el\u00e4m\u00e4n erilaisten tarpeiden ja olosuhteiden yhteydess\u00e4.<\/p>\n
Viel\u00e4 senkin j\u00e4lkeen kun apostolien opetus oli kirjoitettu muistiin, harhaoppien vaara oli jatkuvasti l\u00e4sn\u00e4 olevaa todellisuutta. Harhaopit syntyiv\u00e4t, kun jotkut kirkon j\u00e4senet ymm\u00e4rsiv\u00e4t v\u00e4\u00e4rin apostolien opetuksen. On totta, ett\u00e4 Pyh\u00e4 Henki asuu Kirkossa ja ohjaa sit\u00e4 kaikkeen totuuteen, mutta t\u00e4m\u00e4 valaistuminen ei ole ehdotonta. Kirkko on Jumalan yhteis\u00f6, mutta samalla se on inhimillinen j\u00e4rjest\u00f6. Sen j\u00e4senet toimivat ja ajattelevat inhimillisin\u00e4 olentoina, ja sellaisina he aika-ajoin saattavat erehty\u00e4 yritt\u00e4ess\u00e4\u00e4n ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 Jumalan totuuden. Is\u00e4tkin yksil\u00f6llisin\u00e4 inhimillisin\u00e4 olentoina joskus erehtyiv\u00e4t ja niin tekiv\u00e4t jopa paikalliset synoditkin, piispainkokoukset. Monet harhaoppiset olivat kirkon viroissa. Harhaoppeja tulee esiintym\u00e4\u00e4n aina Kirkossa Kristuksen toiseen tulemukseen saakka. Kaikki yritykset l\u00f6yt\u00e4\u00e4 inhimillisin m\u00e4\u00e4ritelmin Raamatun sis\u00e4lt\u00f6 lopullisena kriteerin\u00e4 tai ehdottomana takuuna apostolisuudesta ovat tuomitut ep\u00e4onnistumaan.<\/p>\n
Ortodoksinen n\u00e4kemys Kirkon traditiosta on se, ett\u00e4 vain Kirkon tietoisuudessa kokonaisuudessaan voidaan uskon olemus ilmaista niiss\u00e4 olosuhteissa, joissa kulloinkin elet\u00e4\u00e4n. Traditio on Kirkon todellista el\u00e4m\u00e4\u00e4, el\u00e4m\u00e4\u00e4 Pyh\u00e4ss\u00e4 Hengess\u00e4. T\u00e4ll\u00e4 tavoin ilmaistaan se perinteinen usko, ett\u00e4 Kristuksen kirkko, sen kaikki j\u00e4senet yhdess\u00e4, heijastavat Kolmiyhteisen Jumalan Pyh\u00e4\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4, Jumalan, joka Kristuksessa sulkee piiriins\u00e4 koko luodun j\u00e4rjestyksen.<\/p>\n
Uskontunnustuksemme mukainen usko, joka nimitt\u00e4\u00e4 t\u00e4t\u00e4 Kristuksen mystisen Ruumiin el\u00e4v\u00e4\u00e4 organismia \u201cyhdeksi, pyh\u00e4ksi, katoliseksi ja apostoliseksi Kirkoksi, n\u00e4kee Hengen todistuksessa Jumalan todellisen l\u00e4sn\u00e4olon keskell\u00e4mme ja t\u00e4m\u00e4 l\u00e4sn\u00e4olo yksin muodostaa todellisen tradition. Pyh\u00e4 Traditio on jumalallinen prosessi, ei meid\u00e4n, vaan Jumalan. Se ei ole jotain j\u00e4hmettynytt\u00e4 dogmaattisten m\u00e4\u00e4ritelmien varmistamaa, vaan el\u00e4v\u00e4\u00e4 Jumalan toimintaa historiassa, jossa ihminen on osallisena Kristuksen t\u00e4ydellisest\u00e4 ihmisyydest\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 valossa voidaan tradition sanoa olevan pyh\u00e4. Yl\u00f6snousemuksen ja helluntain mysteerion valossa tulemme tuntemaan synneist\u00e4mme huolimatta Jumalan pyhyyden, joka toimien rakkaudestaan l\u00e4hett\u00e4m\u00e4ll\u00e4 Poikansa, on tehnyt meist\u00e4 kaikista lapsiaan lapseksi ottamisen kautta. T\u00e4m\u00e4 on uskomme ydin ja apostolisen saaman perusta.<\/p>\n
Kristinusko saa arvovaltaisen ilmaisunsa Ekumeenisten kirkolliskokousten dogmeissa ja opillisissa m\u00e4\u00e4ritelmiss\u00e4. Kun uskon keskeisimm\u00e4t kohdat olivat uhattuina, Kirkko kutsui koolle vanhimpansa lausumaan mielipiteens\u00e4 kysymyksess\u00e4 olevista asioista. Heid\u00e4n lausumansa on ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4 Pyh\u00e4n Tradition valossa Pyh\u00e4n Hengen el\u00e4v\u00e4n\u00e4 todistuksena pelastukseksemme Kristuksessa. Muotoillut m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4t tulivat voimaan vasta, kun paikallinen kirkko kokonaisuudessaan oli ne hyv\u00e4ksynyt. Kahdeksan ensimm\u00e4isen vuosisadan aikana pidettiin jakamattomassa kirkossa seitsem\u00e4n sellaista kirkolliskokousta. Ortodoksinen kirkko pit\u00e4\u00e4 niiden opillisia m\u00e4\u00e4ritelmi\u00e4 erehtym\u00e4tt\u00f6min\u00e4 ja katsoo niiden julkilausumilla olevan \u201cikuinen p\u00e4tevyys, ehdoton arvo ja arvovalta ja universaalinen ja sitova voima\u201d koskien kaikkia uskovia. Ei tule kuitenkaan ajatella ett\u00e4 ekumeenisten kokousten opetus sellaisenaan olisi sama kuin kirkon erehtym\u00e4tt\u00f6myys. Kirkolliskokous on vain v\u00e4likappale, joka ilment\u00e4\u00e4 Kristuksen erehtym\u00e4tt\u00f6myytt\u00e4, H\u00e4nen, joka Pyh\u00e4n Hengen herruudessa ohjaa Kirkkoaan.<\/p>\n
Kristuksen uskon perimm\u00e4inen l\u00e4hde on Raamattu, pyhien kirjoitusten kokonaisuus, joka muodostaa sanoman jumalallisesta ilmoituksesta Jumalan toimintana Pojassaan. Raamattu jaetaan VT: iin ja UT: iin ja molemmat yhdess\u00e4 ovat ainoa ilmoituksen l\u00e4hde. Raamatun sis\u00e4lt\u00e4m\u00e4 sanoma on toisaalta ihmisten julistamaa, toisaalta jumalallista sanomaa, joka on osoitettu meille Pyh\u00e4n Hengen voimassa. Raamatun sanoman ydin on ihmiskunnan pelastus Jeesuksessa Kristuksessa. Sanoman muoto on historialliset tapahtumat, joissa Jumala persoonallisesti toimii historiassa. N\u00e4m\u00e4 tapahtumat seuraavat suoraa kehityslinjaa ja ne koskevat ihmisen luomista, pyhityst\u00e4, lunastusta ja lopullisia tapahtumia. N\u00e4iden kirjoitusten joukossa UT: lla on ainutlaatuinen asema Kirkon tietoisuudessa. Jumalallinen tapahtumaketju, joka alkaa maailman luomisessa, t\u00e4ydellistyy lihaksitulleen Herran persoonassa ja toiminnassa. H\u00e4n on ilmoituksen keskus, joka valaisee menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden Pyh\u00e4n Henkens\u00e4 voimalla. Kirkon kannalta Herra lihaksitulonsa t\u00e4hden on keskipiste, jossa toteutuu Jumalan suunnitelma ihmisten osalta ja ihmisen vastaus Jumalalle. Lihaksitulleesta Herrasta s\u00e4teilev\u00e4 valo valaisee sek\u00e4 VT: n ett\u00e4 UT: n kirjoitukset.<\/p>\n
Vaikka apostolit olivat kuolevaisia ja inhimillisille heikkouksille alttiita, heid\u00e4n todistuksensa Kristuksesta muodostaa sen arvovallan, jolle kristinuskon apostolinen l\u00e4hetysty\u00f6 perustuu. Ainoastaan apostolit olivat Herran itsens\u00e4 valitsemia. Heid\u00e4t Kristus kutsui seuraamaan H\u00e4nt\u00e4 ja olemaan H\u00e4nen kanssaan. H\u00e4n ohjasi heit\u00e4 apostolien ty\u00f6t\u00e4 varten, jonka he aloittivat jo silloin, kun Kristus oli viel\u00e4 heid\u00e4n kanssaan maan p\u00e4\u00e4ll\u00e4, ja jota ty\u00f6t\u00e4 he jatkoivat H\u00e4nen taivaaseen astumisen ja Pyh\u00e4n Hengen vuodattamisen j\u00e4lkeen. Evankeliumien kirjoittajat ilmoittavat meille, ett\u00e4 \u2018… H\u00e4n nousi vuorelle ja kutsui tyk\u00f6ns\u00e4 ne, jotka H\u00e4n itse tahtoi (Mk 3:13)… niin H\u00e4n asetti ne kaksitoista olemaan kanssansa ja l\u00e4hett\u00e4\u00e4ksens\u00e4 heid\u00e4t saarnaamaan ja heill\u00e4 oli oleva valta parantaa sairaita ja ajaa ulos riivaajia (Mk 3:14-15).<\/p>\n
Apostolit olivat H\u00e4nen kanssaan kolme vuotta julkisen toiminnan aikana, kaiken sen silminn\u00e4kij\u00f6it\u00e4, mit\u00e4 H\u00e4n teki ja opetti. Yl\u00f6snousemuksensa j\u00e4lkeen Jeesus ilmestyi heille eri tilanteissa n.40 p\u00e4iv\u00e4n ajan ja puhui heille Jumalan valtakunnasta. H\u00e4n antoi heille voimaansa ja vallan antaa syntej\u00e4 anteeksi maan p\u00e4\u00e4ll\u00e4, sill\u00e4 juuri se oli H\u00e4nen ty\u00f6ns\u00e4 ja lihaksitulonsa tarkoitus. Saatuaan vallan kaiken yli taivaassa ja maan p\u00e4\u00e4ll\u00e4 H\u00e4n antoi heille teht\u00e4v\u00e4n voittaa maailma ja levitt\u00e4\u00e4 H\u00e4nen opetuksiaan.\u201dMenk\u00e4\u00e4 ja tehk\u00e4\u00e4 kaikki kansat minun opetuslapsikseni … ja opettamalla pit\u00e4m\u00e4\u00e4n heid\u00e4t kaikki, mit\u00e4 min\u00e4 olen k\u00e4skenyt teid\u00e4n pit\u00e4\u00e4. Ja katso, min\u00e4 olen teid\u00e4n kanssanne maailman loppuun saakka\u201d .H\u00e4n olisi heid\u00e4n kanssaan aina, toimien heid\u00e4n kanssaan heid\u00e4n jumalallisessa teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4\u00e4n ja H\u00e4n lupasi l\u00e4hett\u00e4\u00e4 Pyh\u00e4n Hengen, joka ohjaisi heit\u00e4 kaikkeen totuuteen(Joh 16:13)<\/p>\n
Varhaiskirkko piti merkitt\u00e4v\u00e4n\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 Herra kutsui ja valitsi apostolit suoraan. Kristillisen opetuksen aitous on riippuvainen sen apostolisuudesta. Eiv\u00e4t kaikki puheet ja opetukset Kristuksesta olleet hyv\u00e4ksyttyj\u00e4, vaan ainoastaan apostolien opetus. Viime k\u00e4dess\u00e4 apostolin auktoriteetti ei perustunut h\u00e4nen persoonaansa, vaan siihen, ett\u00e4 h\u00e4n oli Kristuksen valitsema. T\u00e4m\u00e4 on selv\u00e4sti n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 apostoli Paavalin taistellessa yritt\u00e4ess\u00e4\u00e4n todistaa, ett\u00e4 H\u00e4n on Herran valitsema ja l\u00e4hetetty julistamaan evankeliumia kaikille kansoille. Kristus itse vertaa apostolien teht\u00e4v\u00e4\u00e4 omaan teht\u00e4v\u00e4\u00e4ns\u00e4, jonka on saanut Is\u00e4lt\u00e4.<\/p>\n
Pyh\u00e4n Tradition t\u00e4rkeimm\u00e4t vaalijat, piispat, ovat apostolien seuraajia, mutta he itse eiv\u00e4t ole apostoleja. Kaikki piispat ovat yhdenveroisia, vaikkakin jotkut piispat ovat erikoisasemassa hiippakunnassa. Heid\u00e4n arvonsa ja arvovaltansa on siin\u00e4, ett\u00e4 he ovat apostolien seuraajia. Heid\u00e4t on valittu jatkamaan apostolien ty\u00f6t\u00e4, eiv\u00e4tk\u00e4 he voi lis\u00e4t\u00e4 tai poistaa mit\u00e4\u00e4n apostoliseen opetukseen liittyv\u00e4\u00e4. Apostolien sanalla, suullisella tai kirjoitetulla, on Jumalan Sanan arvo. Piispoja apostolien seuraajina kehotetaan s\u00e4ilytt\u00e4m\u00e4\u00e4n uskon sis\u00e4lt\u00f6, jonka he ovat saneet apostoleilta.<\/p>\n
Historiallisesti UT:n kirjoittajat ovat Kirkon kehityksen ulkopuolella. Apostolit ovat perustajia ja samalla Kirkon kulmakivi\u00e4. He ensimm\u00e4isin\u00e4 panivat paikoilleen t\u00e4rkeimm\u00e4n kulmakiven, Kristuksen Jeesuksen, jonka p\u00e4\u00e4lle heid\u00e4n seuraajiaan kehotetaan rakentamaan huolella. Apostolit eiv\u00e4t kuulu dogmaattiseen traditioon, sill\u00e4 he opettivat alkuper\u00e4ist\u00e4 totuutta ensimm\u00e4isest\u00e4 l\u00e4hteest\u00e4, jota he kuuntelivat, jonka he n\u00e4kiv\u00e4t ja jota he koskettivat. Dogmaattinen traditio perustuu totuuteen, joka on saatu sen itsens\u00e4 ulkopuolelta, ja jonka ne, jotka saavat, v\u00e4litt\u00e4v\u00e4t tuleville sukupolville. Dogmaattisen tradition voima ja p\u00e4tevyys riippuu sen suhteesta apostoliseen opetukseen ja siit\u00e4 tosiasiasta, ett\u00e4 se v\u00e4litt\u00e4\u00e4 koko uskon sis\u00e4ll\u00f6n, jonka se on saanut. Pyh\u00e4 Paavali vet\u00e4\u00e4 yhteen t\u00e4m\u00e4n n\u00e4kemyksen ensimm\u00e4isess\u00e4 kirjeess\u00e4\u00e4n Timoteukselle: \u201dS\u00e4ilyt\u00e4 se hyv\u00e4, mik\u00e4 sinulle on uskottu Pyh\u00e4n Hengen kautta, joka meiss\u00e4 asuu ja … usko se luotettaville miehille, jotka ovat soveliaita muitakin opettamaan…\u201d Ero dogmaattisen tradition ja apostolisen opetuksen v\u00e4lill\u00e4 on se, ett\u00e4 traditio opettaa sit\u00e4, mit\u00e4 se on saanut toisilta. Oleellisesti traditio on sit\u00e4 mit\u00e4 siirret\u00e4\u00e4n. Apostolien opetus sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 Jumalan suoraan heille ilmoittamat totuudet. Se mit\u00e4 apostolit opettavat, on jotain, mit\u00e4 he ovat oppineet suoraan, omasta henkil\u00f6kohtaisesta kokemuksestaan.<\/p>\n
Apostolit saivat, ymm\u00e4rsiv\u00e4t ja opettivat kristinuskon tavalla, jota my\u00f6hempi kirkkohistoria ei tunne. Jotkut uskovat, ett\u00e4 apostolit eiv\u00e4t saaneet totuutta suoraan jumalallisena ilmoituksena, Pyh\u00e4n Hengen inspiraation kautta. On my\u00f6s v\u00e4itetty, ett\u00e4 UT:n pyh\u00e4t miehet eiv\u00e4t v\u00e4litt\u00e4neet sellaisenaan tai kehitteliv\u00e4t niit\u00e4 opetuksia, joita olivat saaneet Herralta; tai Uuden Liiton sakramentteja, jotka olivat H\u00e4nen asettamiaan ja jotka sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t ainoan todella yliluonnollisen ilmoituksen. V\u00e4itet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 Jeesuksen Kristuksen persoona on ainoa UT: n ilmoituksen l\u00e4hde. Kristuksessa Jeesuksessa koko kristinusko ilmestyi t\u00e4ydellisesti ja ikuisiksi ajoiksi.<\/p>\n
Jeesus opetti opetuslapsiaan inhimillisell\u00e4 tavalla eik\u00e4 patriarkkojen ja profeettojen tavalla, joiden opetus oli Hengen inspiroimaa ilmoitusta. Kuitenkin on muistettava, ettei apostolien suhde Kristukseen ollut vain oppilaan suhde opettajaan. Sill\u00e4 Jeesus Kristus ei ollut vain pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n tiettyjen moraalisten ja uskonnollisten totuuksien opettaja, totuuksien, joita oli h\u00e4nelle ilmoitettu ja jotka H\u00e4n ilmoitti apostoleilleen. Jeesuksessa Kristuksessa meill\u00e4 on \u201citse ilmoitus\u201d, itse pyh\u00e4 Jumala, joka ilmoittaa itsens\u00e4 meille Pyh\u00e4n Hengen voimassa. Jeesuksen sana ei ole vain jumalallisen tahdon ilmoituksen v\u00e4line, se on itse Jumalan ja H\u00e4nen tahtonsa ilmoitus. Sanassa, Pyh\u00e4n Kolminaisuuden toisessa Persoonassa itse Jumala puhuu ja ilmoittaa olemuksensa t\u00e4yteyden. Jeesus ei sano profeettojen tavoin: \u201dN\u00e4in sanoo Herra\u201d, vaan \u201dMin\u00e4 sanon teille\u201d.<\/p>\n
Jeesuksessa meill\u00e4 on Jumalan ilmoitus toiminnassa. Jeesuksen lihaksitulo, el\u00e4m\u00e4 ja opetus, k\u00e4rsimys, yl\u00f6snousemus ja Pyh\u00e4n Hengen alastulo, ovat yht\u00e4 ja samaa Jumalan ja H\u00e4nen tahtonsa yliluonnollista ilmoitusta Jeesuksen persoonassa, jonka kautta ihmissuvulle on annettu mahdollisuus saavuttaa pelastus. Jumalallisen ilmoituksen t\u00e4ydellisyys Jeesuksessa Kristuksessa on siin\u00e4, ett\u00e4 Jumala tuli ihmiseksi: H\u00e4n omaksui kuolevaisen lihan ja asui meid\u00e4n keskell\u00e4mme (Joh l:14).vaikka Kristus tuli ihmiseksi ja ihmisen\u00e4 asui keskell\u00e4mme, H\u00e4nen l\u00e4sn\u00e4olonsa ja opetuksensa ei lakkaa olemasta Jumalan yliluonnollista ilmoitusta. Koska Jeesuksen el\u00e4m\u00e4 ja opetukset o v a t ilmoitus, vain muutamat ihmiset ymm\u00e4rsiv\u00e4t, ett\u00e4 Jumala oli l\u00e4hett\u00e4nyt H\u00e4net. N\u00e4it\u00e4 harvoja olivat apostolit, jotka saivat ymm\u00e4rryksens\u00e4 Helluntain valossa jumalallisesta ilmoituksesta eiv\u00e4tk\u00e4 mist\u00e4\u00e4n inhimillisest\u00e4 l\u00e4hteest\u00e4. Jeesus itse ilmaisi t\u00e4m\u00e4n selv\u00e4sti julkisen toimintansa lopussa, kun Pietari lausui uskonsa: \u201dSin\u00e4 olet Kristus, el\u00e4v\u00e4n Jumalan Poika\u201d ja Jeesus vastasi: \u201dSiunattu olet sin\u00e4 Simon…sill\u00e4 ei liha ja veri ole sit\u00e4 ilmoittanut sinulle, vaan Is\u00e4ni, joka on taivaassa\u201d. Ja juuri t\u00e4lle Pietarin tunnustukselle Jeesus lupasi rakentaa Kirkkonsa (Mt 16:16\u201419).<\/p>\n
Kristuksen salaisuus ilmoitetaan asteittain Jeesuksen el\u00e4m\u00e4n ja ty\u00f6n kautta ja siksi Jeesuksen persoonaa eiv\u00e4t apostolit ymm\u00e4rt\u00e4neet todellisesti ennen kuin vasta yl\u00f6snousemuksen j\u00e4lkeen. Jumala viisaudessaan oli hyv\u00e4ksi n\u00e4hnyt, ett\u00e4 ilmoitusta ei annettaisi heti t\u00e4ydellisesti. Ihmiset eiv\u00e4t olisi voineet omaksua sit\u00e4 kerralla, ei edes apostolit. Vasta Helluntain j\u00e4lkeen Pyh\u00e4n Hengen valaisemina apostolit ymm\u00e4rsiv\u00e4t t\u00e4ydellisesti koko salaisuuden.\u00a0 Koska siis ilmoitusta ei t\u00e4ydellisesti ymm\u00e4rretty, sit\u00e4 ei voitu pit\u00e4\u00e4 t\u00e4ydellisen\u00e4, ja siksi Ilmoitusta Kristuksessa on tarkasteltava siin\u00e4 valossa, ett\u00e4 se t\u00e4ydellistyi apostolien opetuksen kautta, apostolien, jotka Pyh\u00e4n Hengen ohjaamina muotoilivat ja antoivat Kirkolle sen ensimm\u00e4isen teologian Kristuksesta.<\/p>\n
Vain apostolit Pyh\u00e4n Hengen valaisemina saattoivat m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 Kristuksen persoona koskevat teologiset m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4t samoin kuin maailman pelastusta koskevan suunnitelman, joka toteutui Kristuksessa. Apostolit eliv\u00e4t Kristuksessa annetun uuden el\u00e4m\u00e4n kokemuksessa ja heid\u00e4n todistuksensa antoi ilmoitukselle sen t\u00e4ydellisen muodon. Kirkon apostolisuus perustuu heid\u00e4n ainutlaatuiselle l\u00e4hetysty\u00f6lleen ja siksi apostolinen opetus sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 ilmoituksen normit. Siin\u00e4 on todistus Kristuksen t\u00e4ydellisesti suoritetusta ty\u00f6st\u00e4. Helluntaina syntynytt\u00e4 yhteis\u00f6\u00e4 kutsutaan ilment\u00e4m\u00e4\u00e4n sit\u00e4 el\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n Pyh\u00e4n Hengen voimalla. Heid\u00e4n opetuksensa oleellisin sis\u00e4lt\u00f6 on Kristuksen evankeliumi, jossa meid\u00e4t on sovitettu Jumalan kanssa. Kristuksen ainutlaatuinen teht\u00e4v\u00e4, ilosanoma, evankeliumi, tulee apostolien todistuksen kautta dogmien perustaksi, el\u00e4v\u00e4ksi todellisuudeksi, jonka kautta Kirkko kuuliaisuudessa tunnustaa Kristuksen herruuden. Opetuslasten opetus on l\u00e4heisesti yhteydess\u00e4 Kristuksen ilmoituksen kanssa. Uskomme Kristukseen on uskoa, joka ilmoitettiin apostoleille sellaisena kuin he ymm\u00e4rsiv\u00e4t sen ja saarnasivat sit\u00e4 Kirkolle Pyh\u00e4n Hengen voimassa. Usko Kristukseen oli mahdotonta ilman heid\u00e4n todistustaan. Mit\u00e4 Kristus on ja mit\u00e4 H\u00e4n opetti, sit\u00e4 emme voi tuntea ja uskoa vain apostolien saaman v\u00e4lityksell\u00e4. Heid\u00e4n el\u00e4v\u00e4 uskonsa Kristukseen, jonka he olivat n\u00e4hneet ja jota olivat kuunnelleet, valaisee niiden uskon, jotka eiv\u00e4t olleet H\u00e4nt\u00e4 n\u00e4hneet. Oleellisesti apostolit olivat Messiaan arvovallan edustajia. Heid\u00e4n virkansa oli v\u00e4line Kristuksen evankeliumin julistamiseksi maailmalle. Apostolit asetettiin teht\u00e4v\u00e4\u00e4ns\u00e4 ylh\u00e4\u00e4lt\u00e4. Herran kutsumina heid\u00e4t l\u00e4hetettiin maailmaan suorittamaan l\u00e4hetysteht\u00e4v\u00e4\u00e4.<\/p>\n
Pyh\u00e4 Traditio perustuu heid\u00e4n kutsumukselleen. Kun pyh\u00e4 apostoli Paavali, jota oikeutetusta on kutsuttu ensimm\u00e4iseksi vertaistensa joukossa, vaati itselleen apostolin arvoa, h\u00e4n nojasi siihen kuten apostolitkin, ett\u00e4 H\u00e4n on kohdannut Kristuksen. Toisella vuosisadalla katsottiin apostoliseksi, olipa kysymyksess\u00e4 paikallinen kirkko tai asiakirja tai traditio, mik\u00e4li voitiin osoittaa sen olevan apostolien v\u00e4lityksell\u00e4 l\u00e4ht\u00f6isin Kristuksesta.<\/p>\n
Varhaiskirkko oli sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 Jumala oli ilmoittanut itsens\u00e4 suoraan vain apostoleille ja heille Jumala antoi teht\u00e4v\u00e4n v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti levitt\u00e4\u00e4 hyv\u00e4\u00e4 sanomaa ja sit\u00e4 teht\u00e4v\u00e4\u00e4 varten kirkko perustettiin. Meille on melkein mahdotonta saada suoraa yhteytt\u00e4 Jumalaan. Inhimillisesti puhuen se on mahdotonta: apostoleille se oli mahdollista Jumalan kautta. H\u00e4nen armostaan he s\u00e4ilyttiv\u00e4t ja v\u00e4littiv\u00e4t koko maailmalle aarteen, jonka he olivat saaneet maallisiin astioihinsa ja jonka he antoivat Kirkon koossa pit\u00e4miseksi. T\u00e4m\u00e4 aarre l\u00f6ytyy p\u00e4\u00e4asiassa Uudesta Testamentista.<\/p>\n
UT sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 apostolien v\u00e4litt\u00e4m\u00e4n kristillisen ilmoituksen ja on kristinuskon ja -opin t\u00e4rkein l\u00e4hde. Ilman UT: a emme voi keskustella kristillisest\u00e4 ilmoituksesta. UT on perusta, kulmakivi ,\u201dpyh\u00e4n Hengen henkeytt\u00e4m\u00e4\u00e4 sanaa\u201d, kuten Gregorios Nyssalainen sanoo. Sille kirkko rakentuu siihen saakka, kunnes Kristus, Kirkon p\u00e4\u00e4 ja t\u00e4rkein kulmakivi t\u00e4ydent\u00e4\u00e4 koko rakennuksen. Kirkon is\u00e4t Pyh\u00e4n Tradition vartijoina ovat olleet aina sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 Raamattu on Pyh\u00e4n Hengen inspiroima ja sen kautta pyrkineet rikastuttamaan kirkon el\u00e4m\u00e4\u00e4 ja ajattelua. Heid\u00e4n p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n\u00e4\u00e4n on ollut selitt\u00e4\u00e4 Raamattua, kehitt\u00e4\u00e4 raamatullisiin totuuksiin perustuvaa oppia ja j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 Kirkon el\u00e4m\u00e4 niiden rnukaan. Koko Kirkon el\u00e4m\u00e4, sen jumalanpalvelukset, saarnaaminen, hymnit ja liturgiat, perustuvat Raamattuun. Kirkko erityisesti kunnioittaa UT: a, jota luetaan p\u00e4ivitt\u00e4in Kirkon jumalanpalveluksissa. Ennen Raamatun lukemista luetaan rukous, jossa pyydet\u00e4\u00e4n Jumalaa vahvistamaan ja valaisemaan jokaisen, jotta he voisivat ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 Raamatun sis\u00e4lt\u00e4m\u00e4n totuuden. Kirkoissa Raamattu on sijoitettu Pyh\u00e4lle alttarille ja sit\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n jumalanpalveluksissa, koska se sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 Jeesuksen Kristuksen.<\/p>\n
Pyhien Kirjoitusten j\u00e4lkeen toinen uskon l\u00e4hde on Pyh\u00e4 Traditio, kirkon sanoman uskollinen suojelija ja selitt\u00e4j\u00e4 ,joka tuo ilmi Kristuksen ja apostolien opetuksen el\u00e4v\u00e4n hengen. Pyh\u00e4n Tradition suuri merkitys ja sit\u00e4 kohtaan osoitettu kunnioitus perustuu siihen, ett\u00e4 se on s\u00e4ilytt\u00e4nyt ja s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 edelleen apostolisen opetuksen lis\u00e4\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ja v\u00e4hent\u00e4m\u00e4tt\u00e4. Vain tradition kautta kristinusko pysyy koskemattomana l\u00e4pi aikakausien. Kirkon tietoisuudessa traditio on pyhien kirjoitusten erehtym\u00e4t\u00f6n selitt\u00e4j\u00e4 ja est\u00e4\u00e4 yksipuolisen Raamatun tulkinnan. Traditioon perustuvat Kirkon eri lait ja kanonit, samoin jumalanpalvelusten eri muodot.<\/p>\n
P. Basileios Suuren mukaan kirjoitetulla opetuksella ja suullisella perinteell\u00e4 on yht\u00e4l\u00e4inen voima. Traditiota tulee kuitenkin aina verrata Pyhiin kirjoituksiin. Varhaisvuosisatojen harhaopit v\u00e4ltettiin juuri sill\u00e4, ett\u00e4 tradition avulla varmistettiin, mik\u00e4 oli oikeaa ja aitoa ja mik\u00e4 taas ei.<\/p>\n
UT apostolisena opetuksena on Pyh\u00e4n Tradition ensisijainen l\u00e4hde, mutta sit\u00e4 ei tule yht\u00e4l\u00e4ist\u00e4\u00e4 sen kanssa. Er\u00e4\u00e4ss\u00e4 mieless\u00e4 UT n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sis\u00e4ltyv\u00e4n Traditioon, mutta itse asiassa ei niin ole, koska ymm\u00e4rr\u00e4mme tradition Kirkon opetuksena, joka kehittyi UT:n ulkopuolella.<\/p>\n
UT on meille annettu aarre. Pyh\u00e4 Traditio on v\u00e4line, jolla UT: a k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n Kirkossa sukupolvesta toiseen. Ilman Kirkon jatkuvaa perinnett\u00e4, joka perustuu apostolien opetukseen, ei voi olla alkuper\u00e4ist\u00e4 Raamatun selityst\u00e4, ei suojaa harhaoppeja vastaan, jotka yritt\u00e4v\u00e4t v\u00e4\u00e4rent\u00e4\u00e4 kristillist\u00e4 uskoa, ei uskon ja el\u00e4m\u00e4n ykseytt\u00e4, itse asiassa ei yhten\u00e4ist\u00e4 ja yht\u00e4 kristinuskoa. Pyh\u00e4 Traditio on Kirkon el\u00e4m\u00e4\u00e4 l\u00e4pi aikakausien. Ilman traditiota ei ole Kirkkoa sellaisena kuin Kristus tarkoitti sen olevan ja sellaisena kuin apostolit siit\u00e4 opettivat: kaikkien aikojen uskovien yksi Kirkko yhden p\u00e4\u00e4n, Kristuksen, alaisuudessa; yksi lauma ja yksi paimen, Herramme Jeesus Kristus.<\/p>\n
Kristinuskon olemus on usko Kristukseen Pelastajana, joka ilmoittaa meille Pyh\u00e4n Kolminaisuuden salaisuuden. Uskon yhteys voi s\u00e4ily\u00e4 vain Pyh\u00e4n Tradition kautta opin ykseyten\u00e4. On sanottu, ett\u00e4 Kirkon dogmit jakavat Kirkkoa. P\u00e4invastoin dogmit ovat Kirkon pyrkimys s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 uskon yhteys. Dogmit muotoiltiin ykseyden t\u00e4hden ja vain niiden avulla Kirkko voi pysy\u00e4 koossa. Kristinusko ei ole filosofinen totuus, jota yksil\u00f6t voivat muotoilla mielens\u00e4 mukaan. Kristinusko on itse Kristus, meid\u00e4n el\u00e4m\u00e4mme ja rauhamme. Kristinusko on H\u00e4nen kirkkonsa todellinen el\u00e4m\u00e4.<\/p>\n
Ortodoksinen kirkko painottamatta uskon toista tai toista l\u00e4hdett\u00e4 pit\u00e4\u00e4 kumpaakin yht\u00e4 arvokkaana. Tietoisena menneisyydest\u00e4\u00e4n ortodoksisuudella on yksi p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4: s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 Pyh\u00e4 Traditio Kirkon jatkuvana el\u00e4m\u00e4n\u00e4, joka sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 UT: n totuuden. Sit\u00e4 termi \u201cortodoksinen\u201d juuri tarkoittaa. Ei-ortodoksit ihailevat ortodoksisuutta ei niink\u00e4\u00e4n dogmaattisen opetuksen vuoksi, vaan erityisesti juuri ortodoksisen hengellisyyden vuoksi, joka ilmenee hyvin erilaisin muodoin.<\/p>\n
Kirkon el\u00e4m\u00e4 on jumalallista el\u00e4m\u00e4\u00e4, joka sulkee koko maailman Kristuksen ilmoituksen piiriin. Se kutsuu meit\u00e4 Pyh\u00e4n Hengen voimalla vapautumaan synnin aiheuttamasta erist\u00e4ytyneisyydest\u00e4 ja tiet\u00e4m\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 meid\u00e4t on otettu Jumalan lapseuteen Kristuksessa. Se kutsuu meit\u00e4 osallistumaan kaikesta siit\u00e4, mit\u00e4 Pyh\u00e4\u00e4n Traditioon sis\u00e4ltyy. Se on todellinen tradition tarkoitus. Se on totuus, jota meid\u00e4n on pyritt\u00e4v\u00e4 toteuttamaan Jumalan sanan valossa omassa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4mme.<\/p>\n
\n
\n
\n
\n
\n
\n
\n
\n
\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Opettaessaan kahdesta uskon l\u00e4hteest\u00e4, Raamatusta ja Traditiosta, ortodoksinen kirkko ei ymm\u00e4rr\u00e4 niit\u00e4 kahtena erillisen\u00e4 totuuden osana, vaan yhten\u00e4 kokonaisuutena. Kun<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"colormag_page_container_layout":"default_layout","colormag_page_sidebar_layout":"default_layout","footnotes":""},"categories":[7],"tags":[],"class_list":["post-1344","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-traditio"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1344","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1344"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1344\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1345,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1344\/revisions\/1345"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1344"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1344"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1344"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}