\n
Is\u00e4\u00a0 Dimitri Cozby <\/span><\/em><\/p>\n Pyh\u00e4n Antonius Suuren\u00a0 L\u00e4hetys\u00a0 San Antonio, Texas<\/span><\/em><\/p>\n Jotkut evankelis- tai helluntailais-l\u00e4himm\u00e4isist\u00e4mme puhuvat toisinaan \u201dtempauksesta\u201d yhten\u00e4 tapahtumana, joka johtaa Kristuksen toiseen tulemiseen. T\u00e4ll\u00e4 tarkoitetaan tosi kristittyjen uskovien fyysist\u00e4 poistamista maan p\u00e4\u00e4lt\u00e4 valmistelemaan \u201dsuurta ahdistusta\u201d, seitsem\u00e4n vuoden vertaansa vailla olevaa onnettomuutta, joka julistaa loppua. (Muutamat kannattajat sanovat, ett\u00e4 \u201ctempaaminen\u201d seuraa ahdistusta. Useimmat siihen uskovat v\u00e4itt\u00e4v\u00e4t kuitenkin, ett\u00e4 se edelt\u00e4\u00e4 ahdistusta.) Tempauksen tarkoitus on sen puolustajien mukaan suojella vanhurskaita tuona kauheana aikana. Sen tunnetuimpia mestareita ovat Hal Lindsey (The Late, Great Planet Earth ja muiden kirjojen kirjoittaja), John T. Walvoord (Dallasin teologisen seminaarin edustaja) ja edesmennyt Cyrus Scofield (The Scofield Reference Bible). N\u00e4m\u00e4 ideat ovat suosittuja ryhmien keskuudessa, jotka ovat lumoutuneita, jopa pakkomielteisi\u00e4, spekuloinneista toisesta tulemisesta ja jotka ovat vakuuttaneet itsens\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 n\u00e4kev\u00e4t t\u00e4m\u00e4nhetkisiss\u00e4 tapahtumissa merkkej\u00e4, ett\u00e4\u00a0 H\u00e4nen paluunsa on l\u00e4hell\u00e4. N\u00e4m\u00e4 spekulaatiot ovat osa laajempaa ideologiaa, jota kutsutaan ”dispensationalismiksi”. Dispensationalisteja on kaikenlaisia \u200b\u200bja kokoisia, ja se, mit\u00e4 sanomme yhdest\u00e4, ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 p\u00e4de kaikkiin. Voimme silti luetella joitain yleisi\u00e4 piirteit\u00e4, jotka k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 kaikilla dispensationalisteilla on yhteisi\u00e4. Nimi tulee heid\u00e4n historiansa jakautumisesta aikakausiin tai ”taloudenhoitokausiin”. He uskovat, ett\u00e4 Raamatussa hahmotellaan koko ihmiskunnan uskonnollisen historian kulku. Jokainen vaihe Jumalan ohjelmassa on taloudenhoitokausia, ja jokaisessa taloudenhoitokaudessa Jumala suhtautuu maailmaan ja valitsemiinsa kansoihin eri tavalla. Jotkut dispensationalistiset j\u00e4rjestelm\u00e4t kattavat koko ihmiskunnan historian; toiset sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t vain kristillisen historian Kristuksen ajasta l\u00e4htien. Useimmiten n\u00e4m\u00e4 j\u00e4rjestelm\u00e4t perustuvat Ilmestyskirjan\u00a0 2. ja 3. lukujen\u00a0 \u201dkirjeiden seitsem\u00e4lle seurakunnalle\u201d symboliseen tulkintaan, jolloin kukin kirkko seisoo tietyn ajanjakson kristinuskon puolesta. (Koska dispensationalismi on alkuper\u00e4lt\u00e4\u00e4n protestanttista, sen ”kirkon historia” on ehdottomasti l\u00e4nsimaista. Talouskauden aikana ei oteta juurikaan huomioon ortodoksista historiaa varhaiskirkolliskokousten kauden j\u00e4lkeen, jonka olemme jakaneet l\u00e4nnen kanssa.) Toimitusj\u00e4rjestelm\u00e4 sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 tulevaisuuden sek\u00e4 menneisyyden. Siten dispensationalismi esitt\u00e4\u00e4 yksityiskohtaisen ohjelman tapahtumista, jotka johtavat toiseen tulemiseen. Kaksi t\u00e4m\u00e4n yleissuunnitelman tapahtumaa ovat tempaus ja suuri ahdistus. T\u00e4llaiset mielipiteet vaikuttavat oudolta ortodoksikristityille. Silti vaikka kummallisia ovatkin, emme voi k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 selk\u00e4\u00e4 niille tai niid\u00e4n puolustajille. Loppujen lopuksi my\u00f6s ortodoksinen kirkko vahvistaa, ett\u00e4 Kristus ”tulee j\u00e4lleen kirkkaudessa tuomitsemaan el\u00e4vi\u00e4 ja kuolleita” (kuten uskontunnustuksessa sanotaan).<\/p>\n Tempauksen puolustajat v\u00e4itt\u00e4v\u00e4t perustavansa k\u00e4sityksens\u00e4 samaan Raamattuun, jota luemme, ja ne voivat joskus olla hyvin vakuuttavia, varsinkin kun liian monet ortodoksit ovat valitettavasti tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 siit\u00e4, mit\u00e4 Raamattu todella sanoo. Seurauksena on, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 oppi on johtanut er\u00e4it\u00e4 ortodokseja harhaan. Kirkon opetukset ajan lopusta (jota teologit kutsuvat ”eskatologiaksi”) ovat t\u00e4rkeit\u00e4, vaikka ne on laiminly\u00f6ty. Eskatologiaan viitaten Pyh\u00e4 Athanasius kirjoitti: \u201dKun joku tiet\u00e4\u00e4 n\u00e4m\u00e4 kohdat oikein, h\u00e4nen k\u00e4sityksens\u00e4 uskosta on oikea ja terve; mutta jos h\u00e4n erehtyy sellaisiin kohtiin, h\u00e4n joutuu heti harhaoppiseksi \u201d(Areiolaisia \u200b\u200bvastaan \u200b\u200bI 12,50).<\/p>\n Meid\u00e4n on tutkittava sit\u00e4, seulottava tosi v\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 ja asetettava todellinen oikeaan paikkaan ortodoksisen uskon puitteissa. Meid\u00e4n on selitett\u00e4v\u00e4 kyseisten raamatunkohtien todellinen merkitys sellaisina kuin is\u00e4t, menneiden aikojen suuret ortodoksiset opettajat. Ja meid\u00e4n on asetettava t\u00e4m\u00e4 oppi oikeaan perspektiiviin ja annettava sille sen todellinen merkitys. Tarkoituksemme t\u00e4ss\u00e4 artikkelissa on tutkia tempauksen oppia ja Raamatun kohtia, joihin se perustuu oikean ortodoksisen l\u00e4hestymistavan ja tulkinnan m\u00e4\u00e4ritt\u00e4miseksi. Ahdistusta edelt\u00e4v\u00e4n tempaamisen\u2013 opin kannattajat v\u00e4itt\u00e4v\u00e4t, ett\u00e4 se perustuu Raamattuun ja on aina ollut osa kristillist\u00e4 opetusta. Totuus on, ett\u00e4 se on per\u00e4isin vuodelta 1830, ja se oli suurelta osin John Nelson Darbyn, aiemmin anglikaanisen papin ja Plymouth Brethreniksi kutsutun lahkon perustajan luomus. H\u00e4n osallistui paljon dispensationalistiseen j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n, ja erityisesti h\u00e4n sis\u00e4llytti tempauksen ensimm\u00e4isen kerran viime aikojen ilmi\u00f6luetteloon. Tempauksen tuore alkuper\u00e4 on yksi niist\u00e4 asioista, joiden pit\u00e4isi tehd\u00e4 meist\u00e4 skeptisi\u00e4. Kukaan apostoleista tai isist\u00e4 ei selitt\u00e4nyt t\u00e4llaista opetusta (eik\u00e4 mik\u00e4\u00e4n menneisyyden pahamaineinen harhaoppinenkaan). Jopa Darbyn piiri ei v\u00e4itt\u00e4nyt l\u00f6yt\u00e4neens\u00e4 tukea opetukselleen Raamatusta, mutta v\u00e4ittiv\u00e4t, ett\u00e4 he olivat p\u00e4\u00e4tyneet t\u00e4h\u00e4n oppiin tutkimalla Raamattua, mutta ett\u00e4 he olivat saaneet sen ilmoituksen kautta. Sen kannattajien mukaan ahdistusta edelt\u00e4v\u00e4 tempaus on \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen t\u00e4rke\u00e4 osa kristillist\u00e4 sanomaa. Silti siit\u00e4 ei tiedetty ennen vuotta 1830.<\/p>\n Tempaamisen\u00a0 kannattajat saavat mielipiteens\u00e4 viime k\u00e4dess\u00e4 yhdest\u00e4 Raamatun jakeesta, 1. Tess.\u00a0 4:17: \u201dMeid\u00e4t, jotka olemme viel\u00e4 elossa ja t\u00e4\u00e4ll\u00e4 j\u00e4ljell\u00e4, temmataan sitten yhdess\u00e4 heid\u00e4n kanssaan pilviss\u00e4 yl\u00e4ilmoihin Herraa vastaan. N\u00e4in saamme olla aina Herran kanssa.”<\/p>\n V\u00e4hemm\u00e4n suosittu, mutta usein mainittu on Matt. 24: 40\u201342, \u201dKaksi miest\u00e4 on pellolla: toinen otetaan, toinen j\u00e4tet\u00e4\u00e4n. Kaksi naista on jauhamassa viljaa: toinen otetaan, toinen j\u00e4tet\u00e4\u00e4n. Valvokaa siis, sill\u00e4 te ette tied\u00e4, min\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 teid\u00e4n Herranne tulee.”<\/p>\n N\u00e4iden yhteydess\u00e4 lainataan usein muita kohtia (esimerkiksi 1.Kor. 15: 23–28), mutta jopa ahdistusta edelt\u00e4v\u00e4\u00e4 tempausta koskien\u00a0 uskovat my\u00f6nt\u00e4v\u00e4t, ett\u00e4 muiden jakeiden voidaan katsoa viittaavan t\u00e4h\u00e4n oppiin vain, jos niit\u00e4 tulkitaan 1. tessalonikalaiskirjeen valossa niiden t\u00e4rkeimp\u00e4n\u00e4 tukena. Kappale, joka sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 ensimm\u00e4isen yll\u00e4 lainatun jakeen, 1. Tess. 4:17, luetaan ortodoksisen hautaupalveluksessa. Kohta alkaa 4:13. Edellisiss\u00e4 jakeissa pyh\u00e4 Paavali on puhunut el\u00e4m\u00e4n pyhyyden ja veljien rakkauden v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myydest\u00e4 kristittyjen keskuudessa (1. Tess. 4:1–12). Jakeessa 13 h\u00e4n k\u00e4\u00e4ntyy toiseen aiheeseen, kristittyjen kohtaloon kuoleman j\u00e4lkeen.<\/p>\n V\u00e4\u00e4rink\u00e4sitykset t\u00e4ss\u00e4 asiassa olivat ilmeisesti aiheuttaneet tarpeetonta ahdistusta ja pelkoa Thessalonikan kirkossa. Vaikuttaa silt\u00e4, \u200b\u200bett\u00e4 jotkut ihmiset uskoivat, ett\u00e4 ennen Kristuksen paluuta kuolleet kristityt j\u00e4isiv\u00e4t jotenkin tuon loistavan tapahtuman ulkopuoleelle. Pyh\u00e4 Paavali pyrkii rauhoittamaan heid\u00e4n pelkoansa (jakeet 13). H\u00e4n huomauttaa, ett\u00e4 kun Kristus palasi kuolleista yl\u00f6snousemuksessaan, samoin ajan my\u00f6t\u00e4 my\u00f6s H\u00e4nen seuraajansa, jotka ovat kuolleet v\u00e4liaikaisesti, palautetaan yl\u00f6snousemuksen kautta (jakeet 14). Toisessa tulemisessa kristityt kuolleet her\u00e4tet\u00e4\u00e4n (jakeet 16). Sitten he ja viel\u00e4 elossa olevat uskovat temmataan pilviin toivottamaan Kristus tervetulleeksi\u00a0 alaslaskeutumaan (jakeet 15,17). Sitten Paavali keskustelee muista asioista, jotka liittyv\u00e4t toiseen tulemiseen, alkaen p\u00e4iv\u00e4st\u00e4, jolloin se tapahtuu. Kun tarkastelemme jaetta 17 asiayhteydess\u00e4, on helppo n\u00e4hd\u00e4, ett\u00e4 se ei todellakaan tue tempauksen oppia. Ei ole viitteit\u00e4 suuresta ahdistuksesta tai mist\u00e4\u00e4n muusta tapahtumasta, joka edelt\u00e4\u00e4 Kristuksen paluuta. Jae viittaa johonkin, mik\u00e4 tapahtuu osana Herran tulemista.<\/p>\n Tapahtumien kulusta pyh\u00e4 Paavali tarjoaa yksinkertaisen ja suoraviivaisen esityksen. Toisen tulemisen aikaan kuolleet her\u00e4tet\u00e4\u00e4n, ja kaikki uskolliset (kuolleet nyt palautettuina ja viel\u00e4 elossa olevat, jotka ovat nyt muuttuneet) nousevat olemaan H\u00e4nen kanssaan, kun H\u00e4n tulee alas. T\u00e4m\u00e4 on yleinen tulkinta isill\u00e4, jotka n\u00e4kev\u00e4t jakeen viittaavan viimeisiin p\u00e4iviin. Miksi pyh\u00e4 Paavali puhuu vanhurskaiden yl\u00f6snousemuksesta?<\/p>\n Is\u00e4t ehdottavat ainakin kolmea vastausta t\u00e4h\u00e4n kysymykseen. Pyh\u00e4 Gregorios Nyssalainen sanoo, ett\u00e4 yl\u00f6snousemus on luonnollinen seuraus transformoidun yl\u00f6snousemusruumiin puhtaudesta: ”… t\u00e4m\u00e4 muutos, joka tapahtuu … kun yl\u00f6snousemuspasuuna soi, joka her\u00e4tt\u00e4\u00e4 kuolleet hetkess\u00e4, muuttaa eloon j\u00e4\u00e4neet katoamattomuuteen niiden mukaisesti, jotka ovat kokeneet yl\u00f6snousemuksen muutoksen, niin ett\u00e4 suurin osa lihasta ei ole en\u00e4\u00e4 raskasta eik\u00e4 sen paino pid\u00e4 heit\u00e4 maan p\u00e4\u00e4ll\u00e4, vaan ne nousevat ilmaan… ”(” On the Making ihmisest\u00e4 \u201d, 22,6).<\/p>\n Pyh\u00e4 Johannes Krysostomos ja muut sanovat, ett\u00e4 sen tarkoituksena on tarjota Kristukselle asianmukainen saattaja h\u00e4nen esiintymisekseen maan p\u00e4\u00e4ll\u00e4 ja osoittaakseen suosionsa uskollisia kohtaan. ”Jos H\u00e4n on laskeutumassa, miksi meid\u00e4t otetaan yl\u00f6s? Kunnian vuoksi. Kun kuningas tulee kaupunkiin, h\u00e4nen edunsaajansa l\u00e4htev\u00e4t tapaamaan h\u00e4nt\u00e4, mutta tuomitut odottavat tuomariaan sis\u00e4ll\u00e4. Tai kun rakastava is\u00e4 tulee, h\u00e4nen lapsensa ja my\u00f6s ne, jotka ovat kelvollisia olemaan h\u00e4nen lapsiansa, vied\u00e4\u00e4n vaunuihin katsomaan ja suudelemaan h\u00e4nt\u00e4, mutta palvelijat, jotka ovat loukanneet h\u00e4nt\u00e4, pysyv\u00e4t sis\u00e4tiloissa. Joten meid\u00e4t kuljetetaan vaunuihin Is\u00e4mme luo … Katsokaa kuinka suuri kunnia on? Kun H\u00e4n laskeutuu, menemme tapaamaan h\u00e4nt\u00e4, ja mik\u00e4 viel\u00e4 siunatumpaa, olemme aina h\u00e4nen kanssaan. \u201d(Homily 8 Thessalonikalaisille.)<\/p>\n Kolmas mielipide on, ett\u00e4 pyh\u00e4n Paavalin sanat tulisi ottaa symbolisesti. Esimerkiksi pyh\u00e4 Ambrosius ja pyh\u00e4 Jerome viittaavat siihen, ett\u00e4 jae ei puhu lainkaan todellisesta fyysisest\u00e4 noususta eik\u00e4 viittaa edes toiseen tulemiseen. Apostoli tarkoittaa, ett\u00e4 vanhurskaat, vaikka he el\u00e4v\u00e4tkin ruumiissa, ovat jo Kristuksen kanssa taivaassa. Olympuksen pyh\u00e4 Metodius esitt\u00e4\u00e4 hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4mm\u00e4n symbolisen tulkinnan. H\u00e4n on samaa mielt\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 kohta viittaa toiseen tulemiseen, mutta v\u00e4itt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 ”kuolleet” ja ”el\u00e4v\u00e4t” eiv\u00e4t tarkoita erityyppisi\u00e4 ihmisi\u00e4. H\u00e4nen mukaansa kuolleet ovat ruumiimme; ”Elossa olevat” ovat sielumme. N\u00e4m\u00e4 yhdistet\u00e4\u00e4n uudelleen yl\u00f6snousemuksessa ja vied\u00e4\u00e4n sitten tapaamaan Kristusta.<\/p>\n Yhteenveto siit\u00e4, mit\u00e4 olemme t\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 l\u00f6yt\u00e4neet:<\/p>\n \u00a0Pyh\u00e4 Paavali puhuu er\u00e4\u00e4nlaisesta tempauksesta siin\u00e4 mieless\u00e4, ett\u00e4 se siirt\u00e4\u00e4 vanhurskaat taivaaseen toisen tulemisen aikaan. Is\u00e4t ovat yleens\u00e4 t\u00e4st\u00e4 samaa mielt\u00e4.<\/p>\n Mutta Pyh\u00e4 Paavali ja is\u00e4t pit\u00e4v\u00e4t t\u00e4t\u00e4 tapahtumana, joka seuraa Kristuksen paluuta ja joka edelt\u00e4\u00e4 v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti tuomiota ja Valtakunnan perustamista. Tempaaminen, josta Darby ja Scofield opettivat ja jota Lindsey, Walvoord ja muut edelleen opettavat, on erilainen. He puhuvat siit\u00e4 erillisen\u00e4 tapahtumana, joka on osa vuosikymmenien pituista tapahtumaohjelmaa, joka johtaa Kristuksen tulemiseen. Dispensationalistit pit\u00e4v\u00e4t tempausta uskollisten katoamisena maasta ennen suurta ahdistusta ja monta vuotta ennen tuomiota. T\u00e4m\u00e4 on vierasta apostoleille ja perinteelle. Pyh\u00e4 Paavali ei mainitse k\u00e4rsimyksen j\u00e4lkeist\u00e4 k\u00e4rsimyst\u00e4 ja vainoa.<\/p>\n Pyrkimyksess\u00e4 luoda yhteys tempauksen ja ahdistuksen v\u00e4lill\u00e4 kannattajat k\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t edell\u00e4 mainittuun kohtaan Matt. 24: 40-42. Meill\u00e4 on varmasti t\u00e4ss\u00e4 viitteit\u00e4 kauhun ja k\u00e4rsimyksen aikaan, ja 24:21 puhuu jopa \u201dsuuresta ahdistuksesta\u201d (mutta ei \u201dSuuresta Ahdistuksesta\u201d). Matteuksen 24. ja 25. muodostavat Jeesuksen pitk\u00e4n keskustelun. T\u00e4m\u00e4 opetus on Suuren viikon ensimm\u00e4isin\u00e4 p\u00e4ivin\u00e4, jolloin Kristus ja H\u00e4nen opetuslapsensa olivat Jerusalemissa viimeisell\u00e4 vierailullaan, joka p\u00e4\u00e4ttyi H\u00e4nen kuolemaansa ja yl\u00f6snousemukseensa. Herra ja h\u00e4nen seurueensa ovat olleet temppeliss\u00e4. Kun he l\u00e4htev\u00e4t, yksi yritys huomauttaa rakenteen loistosta ja upeudesta. (Matt. 24: 1-2). Jeesus vastaa ennustamalla sen tulevan tuhon, joka tapahtui noin 40 vuotta my\u00f6hemmin (70 jKr.). Ryhm\u00e4 etenee \u00d6ljym\u00e4elle, Kedronin laakson poikki kaupungista. He pys\u00e4htyv\u00e4t paikassa, josta on viel\u00e4 t\u00e4n\u00e4\u00e4nkin upea panoraama vanhaan kaupunkiin ja temppelialueelle. Opetuslapset, kenties Kristuksen sanoista huolestuneina, kysyv\u00e4t, milloin ”n\u00e4m\u00e4”, tarkoittaen temppelin tuhoa, tapahtuvat ja mitk\u00e4 ovat merkkej\u00e4 Kristuksen paluusta. Kristuksen saarna on H\u00e4nen vastauksensa n\u00e4ihin kysymyksiin. Ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4kseen asian oikein meid\u00e4n on muistettava, ett\u00e4 oli kaksi kysymyst\u00e4, yksi katastrofeista, jotka kohdistuivat Jerusalemiin Rooman ja Juudean sodan v\u00e4lill\u00e4 66 -72, ja toinen ajan lopussa. Osa puheesta koskee yht\u00e4, toinen toista huolta. Paljon siit\u00e4, mit\u00e4 Kristus sanoo, on tarkoitettu est\u00e4m\u00e4\u00e4n seuraajia sekoittamasta n\u00e4it\u00e4 kahta tapahtumaa ottamalla juutalaisen sodan kauhut toisen tulemisen merkiksi. N\u00e4emme t\u00e4m\u00e4n H\u00e4nen antamissaan varoituksissa: ett\u00e4 evankeliumia on saarnattava koko maailmassa ennen kuin loppu tulee (jae 8), ett\u00e4 monet pett\u00e4j\u00e4t nousevat v\u00e4itt\u00e4en olevansa H\u00e4n (jakeet 23\u201326), joita kukaan ei tied\u00e4 \u201d p\u00e4iv\u00e4\u00e4 tai hetke\u00e4\u201d\u00a0 lukuun ottamatta Is\u00e4\u00e4 (jae 36) ja monia muita. Kristus on huolissaan siit\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4nen seuraajansa eiv\u00e4t sekoita Juudean l\u00e4hestyvi\u00e4 katastrofeja lopun katastrofeihin. Tehd\u00e4kseen huomautuksensa H\u00e4n korostaa paluunsa \u00e4killisyytt\u00e4 ja arvaamattomuutta. Meid\u00e4n on tulkittava Matt. 24: 40-42 Kristuksen vaatimuksen mukaan, ett\u00e4 H\u00e4n palaa ”hetkell\u00e4, jota ette aavista” (Matt. 24:44). Vaikuttaa oudolta, jos Kristus toistaa t\u00e4m\u00e4n asian uudelleen luvun 24 alkuvaiheessa, sitten jakeissa 40\u201342 kuvataan tapahtuma, joka varmasti vihjaa kaikkia pois siit\u00e4, ett\u00e4 jotain on tapahtumassa, ja sit\u00e4kin erikoisempi, jos ett\u00e4 vihjeit\u00e4 tapahtui seitsem\u00e4n vuotta ennen H\u00e4nen ilmestymist\u00e4\u00e4n, kuten dispensationalistit v\u00e4itt\u00e4v\u00e4t.<\/p>\n Avain katkelman ymm\u00e4rt\u00e4miseen on kreikankielinen sana, joka normaalisti k\u00e4\u00e4nnet\u00e4\u00e4n ”otettu”. Sanalla (\u201cparalambano<\/i>\u201d) on kaksi merkityst\u00e4. Ensimm\u00e4isen on ”ottaa”, mutta ei ”nostaa” -merkitys, jonka dispensationalistit antavat sille. Se tarkoittaa sen sijaan ”tuoda mukaan”, kuten englanniksi voimme sanoa, ett\u00e4 joku vie yst\u00e4v\u00e4n elokuviin. Se ei tunnu sopivan sanan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n Matt. 24, joten siirrymme toiseen merkitykseen, ”hyv\u00e4ksy\u00e4” tai ”valita”. Kumpikin n\u00e4ist\u00e4 sanoista olisi parempi n\u00e4iss\u00e4 jakeissa kuin ep\u00e4tarkka ”ottaa”. T\u00e4m\u00e4 toinen merkitys sopii siihen, mit\u00e4 Herra on sanonut kyseisess\u00e4 kohdassa, ett\u00e4 H\u00e4nen seuraajiensa on oltava valmiita H\u00e4nen tulemiseensa, jotta heit\u00e4 ei j\u00e4tett\u00e4isi vartijaksi kuin maailma, valmistautumatta tuomioon. Jotkut,jotka\u00a0 ovat noudattaneet H\u00e4nen k\u00e4skyj\u00e4\u00e4n, kohtaavat tuomion luottavaisin mielin ja ”hyv\u00e4ksyt\u00e4\u00e4n” valtakuntaan. Toiset, vaikka asuvat ja ty\u00f6skentelev\u00e4t p\u00e4ivitt\u00e4in ensimm\u00e4isen ryhm\u00e4n kanssa, eiv\u00e4t ole el\u00e4neet evankeliumin el\u00e4m\u00e4\u00e4, eik\u00e4 Kristus valitse heit\u00e4 eik\u00e4 hyv\u00e4ksy heit\u00e4 palatessaan. N\u00e4m\u00e4 jakeet ovat osa Kristuksen kehotusta kaikille, jotka kuulevat H\u00e4net, vastaamaan H\u00e4nen sanomaansa ja v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4\u00e4n lopulta tuomitsemista. Jakeet eiv\u00e4t tarjoa ajatusta tempauksesta.<\/p>\n P\u00e4\u00e4telm\u00e4:<\/p>\n Mit\u00e4 johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 voimme tehd\u00e4 keskustelustamme? Kuten olemme n\u00e4hneet, kumpikaan kahdesta kohdasta, joihin tempaamisen\u00a0 puolustajat luottavat, ei tarkoita sit\u00e4, mit\u00e4 he sanovat tekev\u00e4ns\u00e4. Molemmat viittaavat Kristuksen viimeiseen paluuseen. Ne, jotka tukevat t\u00e4t\u00e4 oppia, laiminly\u00f6v\u00e4t k\u00e4ytt\u00e4miens\u00e4 jakeiden kontekstin, v\u00e4\u00e4rist\u00e4v\u00e4t merkityksi\u00e4.<\/p>\n Meid\u00e4n on l\u00e4hestytt\u00e4v\u00e4 Raamattua kunnioittavammin. Meid\u00e4n on v\u00e4ltett\u00e4v\u00e4 jakeiden vet\u00e4mist\u00e4 pois kontekstista. Katsottava sen sijaan ymp\u00e4r\u00f6ivi\u00e4 jakeita,jotta\u00a0 n\u00e4ht\u00e4iiin, mist\u00e4 raamatun kirjoittaja puhuu ja miten se voi vaikuttaa tulkintaamme jakeen ongelmasta.<\/p>\n Tulee my\u00f6s varoa tulkintoja, jotka ovat ristiriidassa kirkon perinteen kanssa tai hy\u00f6kk\u00e4\u00e4v\u00e4t sit\u00e4 vastaan. Kuten n\u00e4imme keskustelustamme 1.Tess. 4:17, kirkon is\u00e4t osoittivat tiet\u00e4 jakeen oikeaan ymm\u00e4rt\u00e4miseen. Meid\u00e4n on tutkittava muiden ryhmien puolustamien ideoiden alkuper\u00e4\u00e4, varsinkin kun ne n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t olevan ristiriidassa ortodoksisuuden kanssa. Ahdistusta edelt\u00e4v\u00e4n tempauksen k\u00e4site ilmestyi Englannissa vasta noin 150 vuotta sitten. Ortodoksikristityt, joilla on paljon hurskautta ja oppimista, ovat lukeneet Raamattua 2000 vuotta. Olisiko t\u00e4rke\u00e4 oppi j\u00e4\u00e4nyt heilt\u00e4 huomiotta? Hyvin usein n\u00e4m\u00e4 uudet opit eiv\u00e4t todellakaan tule Raamatun huolellisesta lukemisesta, vaan \u201derityisist\u00e4 ilmoituksista\u201d; heid\u00e4n kannattajansa ovat sitten penkoneet\u00a0 Raamatun vaikeita tai h\u00e4m\u00e4ri\u00e4 jakeita, joita he voivat k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 tukemaan heit\u00e4. Joskus ne syntyv\u00e4t, kun lukija yritt\u00e4\u00e4 saada j\u00e4rke\u00e4 vaikeasti ymm\u00e4rrett\u00e4viin kohtiin eiv\u00e4tk\u00e4 onnistu. Ortodoksisilla kristityill\u00e4 on Pyh\u00e4 Henki el\u00e4v\u00e4n\u00e4 todistuksena, joka, kuten Kristus sanoi, ohjaa meid\u00e4t kaikkeen totuuteen (Joh. 16:13), ja meill\u00e4 on my\u00f6s isien perinne, joka\u00a0 auttaa meit\u00e4 etsinn\u00e4ss\u00e4. N\u00e4m\u00e4 eiv\u00e4t ole kaksi eri l\u00e4hdett\u00e4, vaan yksi ja sama asia. Is\u00e4t tiesiv\u00e4t ja kuuntelivat Hengen \u00e4\u00e4nt\u00e4; he vahvistavat, ett\u00e4 Henki asuu kirkossa jopa nykyp\u00e4iv\u00e4\u00e4n asti; ne ovat yksi tavoista, joilla Henki on valinnut jatkaakseen opettamisty\u00f6t\u00e4\u00e4n. Yritt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 saada Raamattu tukemaan omia ennakkoluulojaan tai vaatimaan omaa rajallista ymm\u00e4rryst\u00e4\u00e4n pyyt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 pyh\u00e4n perinteen ohjausta, ei johda meit\u00e4 aidosti arvostamaan sit\u00e4, mit\u00e4 Raamattu sanoo tai mit\u00e4 Jumala sanoo sen kautta meille.<\/p>\n \n Joskus my\u00f6s ryhm\u00e4t, jotka tukevat n\u00e4it\u00e4 uusia opetuksia, ovat kirkonvastaisia. Heid\u00e4n mielest\u00e4\u00e4n kirkolla ja kristityn el\u00e4m\u00e4ll\u00e4 siin\u00e4 ei ole mit\u00e4\u00e4n merkityst\u00e4 toisen tulemisen ja tuomion valmistelussa. Itse asiassa j\u00e4senyys useimmissa uskonnollisissa ryhmiss\u00e4 on este, koska he ovat hyl\u00e4nneet evankeliumin. Dispensationalistit korostavat yksitt\u00e4ist\u00e4 riippumatonta seurakuntaa, ”jossa Raamattuun uskotaan ja sit\u00e4 saarnataan”, kuten he usein sanovat. He neuvovat kristittyj\u00e4 ik\u00e4\u00e4nkuin\u00a0 k\u00e4ym\u00e4\u00e4n ostoksilla, kunnes h\u00e4n l\u00f6yt\u00e4\u00e4 seurakunnan, joka h\u00e4nen henkil\u00f6kohtaisen mielest\u00e4\u00e4n t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 t\u00e4m\u00e4n kriteerin.Tempaamis-oppi heijastaa t\u00e4t\u00e4; se paljastaa ne, jotka ovat olleet todellisia \u201dRaamattuun uskovia\u201d kristittyj\u00e4 (heid\u00e4n kansaansa), koska n\u00e4m\u00e4 katoavat ja j\u00e4tt\u00e4v\u00e4t loput kohtaamaan ahdistuksen. Kirkon dispensationalistinen n\u00e4kemys saa meid\u00e4t ansaan vaihtuviin\u00a0 perusteluihin. Sen seuraaminen tarkoittaa, ett\u00e4 sinun on etsitt\u00e4v\u00e4 seurakunta, josta voit oppia heid\u00e4n \u201dtosi evankeliumiaan\u201d, mutta sinun on kuitenkin tunnettava tuo evankeliumi voidaksesi arvioida, opetetaanko sit\u00e4 seurakunnassa vai ei. Yksil\u00f6st\u00e4, heikkona, tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n\u00e4 ja syntisen\u00e4 sellaisena kuin h\u00e4n on, tulee lopullinen totuuden tuomari. Eik\u00f6 n\u00e4yt\u00e4 loogisemmalta k\u00e4\u00e4nty\u00e4 sen instituution puoleen, jonka Kristus perusti evankeliuminsa s\u00e4ilytt\u00e4miseksi ja levitt\u00e4miseksi sek\u00e4 sen j\u00e4senten puhdistamiseksi ja vahvistamiseksi sakramenttinsa kautta? Kuten etiopialainen sanoi pyh\u00e4lle Filippukselle: ”Kuinka voin ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, jos kukaan ei opasta minua?” (Ap. T. 8:31.) Meill\u00e4 on oppaana kirkko, jossa voimme silti oppia evankeliumia, jota Kristus opetti, apostolit julistivat, is\u00e4t m\u00e4\u00e4ritteliv\u00e4t ja marttyyrit tunnustivat viimeisell\u00e4 hengityksell\u00e4\u00e4n.<\/p>\n \n Lopuksi meid\u00e4n on pidett\u00e4v\u00e4 n\u00e4k\u00f6kantamme ja annettava v\u00e4hemm\u00e4n merkityst\u00e4 opeille, jota ne eiv\u00e4t ansaitse. Vaikka dispensationalistinen k\u00e4sitys tempauksesta olisi totta, pit\u00e4isik\u00f6 meid\u00e4n painottaa sit\u00e4, mit\u00e4 he tekev\u00e4t? Dispensationalismi asettaa yleens\u00e4 eniten merkityst\u00e4 toisen tulemisen aikataululle ja siihen johtavien tapahtumien j\u00e4rjestyksen m\u00e4\u00e4ritt\u00e4miselle. T\u00e4m\u00e4 ei ole t\u00e4rke\u00e4\u00e4 Uuden testamentin kirjoittajille tai itse Kristukselle, kuten H\u00e4nen omat sanansa todistavat. Palautetaan mieleen edell\u00e4 Matteuksen 24. ja 25. kohta, josta keskusteltiin. Kristus korosti, ettei kukaan voinut ennustaa, milloin H\u00e4n palaa. H\u00e4nen ensisijaisena teht\u00e4v\u00e4n\u00e4\u00e4n oli kehottaa seuraajiaan (meit\u00e4) olemaan valmiita palaamaan. Meid\u00e4n ei tarvitse tiet\u00e4\u00e4 toisesta tulemuksesta ja tuomiosta, milloin se tapahtuu tai mitk\u00e4 tapahtumat sit\u00e4 edelt\u00e4v\u00e4t, vaan siit\u00e4, olemmeko valmiita kohtaamaan sen. Olemmeko sitoutuneet el\u00e4m\u00e4\u00e4mme Kristuksen evankeliumin mukaisesti? El\u00e4tk\u00f6 parannuksen ja uskon el\u00e4m\u00e4\u00e4? Olemmeko p\u00e4\u00e4sseet H\u00e4nen l\u00e4heisyyteen kiihke\u00e4ss\u00e4 rukouksessa, ahkeralla Pyhien kirjoitusten lukemisella ja sakramenttien usein ja vilpitt\u00f6m\u00e4ll\u00e4 vastaanottamisella? K\u00e4yt\u00e4mmek\u00f6 Kristuksen meille antaman Hengen armon kasvamaan Is\u00e4n kuvaksi ja samankaltaisuudeksi? Vastaukset n\u00e4ihin kysymyksiin ovat t\u00e4rke\u00e4mpi\u00e4 kuin se, edelt\u00e4\u00e4k\u00f6 tempaus v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti tuomiota vai tapahtuuko seitsem\u00e4n vuotta aikaisemmin. Meid\u00e4n on vastustettava kaikkea, kuten lopun\u00a0 spekulointia, joka vie meid\u00e4t pois pelastuksestamme. Kristus puhui usein viimeisist\u00e4 p\u00e4ivist\u00e4, mutta aina yhdell\u00e4 tarkoituksella: kannustaa meit\u00e4 tekem\u00e4\u00e4n parannusta ja kannustamaan meit\u00e4 kasvamaan H\u00e4nen evankeliumissaan ja pysym\u00e4\u00e4n sitkein\u00e4 uskossa. Jos vastaamme H\u00e4nen kehotukseensa, niin sitten kun H\u00e4n palaa, menemme tapaamaan H\u00e4nt\u00e4 pilviss\u00e4, saatamme h\u00e4net H\u00e4nen tuomiopaikalleen ja seisomme H\u00e4nen oikean k\u00e4tens\u00e4 edess\u00e4 profeettojen, apostolien, marttyyrien ja kaikkien pyhien kanssa, valmiina astumaan H\u00e4nen valtakuntansa kirkkauteen.<\/p>\n \n (Fr. Dimitri Cozby studied at Holy Cross Orthodox Theological Seminary,\u00a0received his Ph.D. from Duke University and has done a considerable amount of study in the area of eschatology.)<\/i><\/p>\n From\u00a0The Dawn<\/b>
\nPublication of the Diocese of the South
\nOrthodox Church in America
\nOctober 1998<\/p>\n