{"id":13,"date":"2012-02-04T12:50:40","date_gmt":"2012-02-04T12:50:40","guid":{"rendered":"http:\/\/www.sissonen.net\/tsasouna\/wp\/ortodoksinen-usko\/syntiinlankeemus-ja-sen-seuraamukset\/"},"modified":"2019-11-12T14:00:41","modified_gmt":"2019-11-12T12:00:41","slug":"syntiinlankeemus-ja-sen-seuraamukset","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/2012\/02\/04\/syntiinlankeemus-ja-sen-seuraamukset\/","title":{"rendered":"Syntiinlankeemus ja sen seuraamukset"},"content":{"rendered":"

Syntiinlankeemus<\/strong><\/p>\n

Luomiskertomuksen mukaan Jumala loi kaiken ”hyv\u00e4ksi”. Kuitenkaan emme voi v\u00e4ltty\u00e4 kohtaamasta maailmassa kipua, synti\u00e4 ja tuskaa. On vaikeaa sovittaa yhteen uskoamme rakastavaan Jumalaan ja toisaalta maailmassa meit\u00e4 ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4\u00e4 pahuutta ja k\u00e4rsimyst\u00e4.<\/span><\/p>\n

Jumala ei luonut pahaa eik\u00e4 pahuutta. Paha alkoi ilmet\u00e4 maailmassa lankeemuksen seurauksena. Luomiskertomuksen mukaan lankeemus tapahtui ensin taivaassa ja vasta sen j\u00e4lkeen lankesivat Aadam ja Eeva. Syntiinlankeemuskertomus ensiksikin kertoo ”k\u00e4\u00e4rmeest\u00e4” (1. Moos. 3:1), joka houkutteli ensimm\u00e4iset ihmiset lankeemukseen. Tuo k\u00e4\u00e4rme oli kiusaaja, ensimm\u00e4inen langenneista enkeleist\u00e4, jotka olivat k\u00e4\u00e4ntyneet pois Jumalasta. N\u00e4in siis jo ennen ihmisen lankeemusta oli tapahtunut enkelien lankeemus. T\u00e4st\u00e4 lankeemuksesta Raamatussa kerrotaan vain viitteellisesti. Saatana, langennut enkeliruhtinas k\u00e4\u00e4rmeen hahmossa, viekoitteli ensimm\u00e4iset ihmiset tottelemattomuuteen Jumalan vastaan. He eiv\u00e4t seuranneet Jumalan, vaan pahan hengen viitoittamaa tiet\u00e4.<\/span><\/p>\n

Lankeemuksen seurauksena paha alkoi vaikuttaa maailmassa. On kuitenkin huomioitava, ett\u00e4 sen pahuuden lis\u00e4ksi, josta itse olemme vastuussa, maailmankaikkeudessa on paljon mahtavia voimia, ”ilmavallan hallitsijoita”, kuten Paavali asian ilmaisee, joiden tahto on suuntautunut pahaan. Persoonallisina olentoina ne aiheuttavat maailmassa ep\u00e4j\u00e4rjestyst\u00e4, julmuutta ja h\u00e4vityst\u00e4. Vaikka ihminen lankesikin ja teki synti\u00e4 vapaasta tahdostaan, kun tottelemattomuudessaan poikkesi Jumalan k\u00e4skyst\u00e4. paha ei ole alkuisin alhaalta vaan ylh\u00e4\u00e4lt\u00e4, ei aineesta vaan hengest\u00e4. Pahuuden l\u00e4hde on siis hengellisten olentojen vapaassa tahdossa. Heid\u00e4t on varustettu tiedolla oikeasta ja v\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 ja heill\u00e4 on valinnan vapaus. Pahuus on sit\u00e4, ett\u00e4 nuo hengelliset olennot k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t moraalisen valinnan vapauttaan v\u00e4\u00e4rin.<\/span><\/p>\n

Luomiskertomus selv\u00e4sti antaa ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 vaikka lankeemus oli tapahtunutkin ensiksi enkelimaailmassa ja ”k\u00e4\u00e4rme” viekoitteli Eevaa, t\u00e4m\u00e4 olisi ollut vapaa hylk\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n sen ehdotukset. Eevan ja Aadamin synti oli, ett\u00e4 he t\u00e4ysin tietoisina olivat tottelemattomia ja hylk\u00e4siv\u00e4t Jumalan rakkauden. Vapaan valinnan ratkaisuna he k\u00e4\u00e4ntyiv\u00e4t pois Jumalasta egosentriseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/span><\/p>\n

Maailman pahuuden ja k\u00e4rsimysten keskell\u00e4 monet pohdiskelevat teodikean ongelmaa: miksi rakastava ja hyv\u00e4 Jumala salli enkelien ja ihmisen tehd\u00e4 synti\u00e4? Miksi H\u00e4n sallii pahan ja k\u00e4rsimyksen? Vastaus t\u00e4h\u00e4n vaikeaan kysymykseen on juuri Jumalan rakkaudessa. Rakkaus edellytt\u00e4\u00e4 vapautta ja omastaan antamista. Miss\u00e4 ei ole vapautta, siell\u00e4 ei voi olla rakkauttakaan. Rakastava Jumala haluaa jakaa rakkautensa vapaan tahdon omaavien enkeleiden ja ihmisten kanssa, ei tahdottomien koneiden kaltaisten kanssa. Voidaan sanoa, ett\u00e4 siin\u00e4 Jumala ik\u00e4\u00e4n kuin ottaa riskin, sill\u00e4 vapauden lahjaan sis\u00e4ltyy my\u00f6s mahdollisuus tehd\u00e4 synti\u00e4, joka mahdollistaa pahan ja k\u00e4rsimyksen. Synti\u00e4 ei olisi olemassa ilman vapautta. Mutta ilman vapautta ihminen ei olisi Jumalan kuva. Ilman vapautta ihminen ei voisi rakastaa Jumalaa.<\/span><\/p>\n

Lankeemuksen seuraukset<\/strong><\/span><\/p>\n

Ihminen luotiin Jumalan kuvaksi ja kaltaisuuteen sek\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4n Jumalan ty\u00f6toverina ja kumppanina. H\u00e4nen p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n\u00e4\u00e4n oli kasvaminen rakkaudessa Jumalan kuvasta Jumalan kaltaisuuteen. H\u00e4nen todellinen olemuksensa oli el\u00e4\u00e4 l\u00e4heisess\u00e4, jatkuvassa Jumalasuhteessa teht\u00e4v\u00e4n\u00e4\u00e4n toimia pappina, v\u00e4litt\u00e4j\u00e4n\u00e4 ja yhdist\u00e4j\u00e4n\u00e4 taivaallisen ja maanp\u00e4\u00e4llisen v\u00e4lill\u00e4. H\u00e4n kuitenkin kielt\u00e4ytyi lankeemuksessaan tuosta teht\u00e4v\u00e4st\u00e4. H\u00e4net oli tarkoitettu yhdist\u00e4v\u00e4ksi keskukseksi, mutta h\u00e4n aiheutti hajaantumisen ja jakautumisen sek\u00e4 itsess\u00e4\u00e4n, toisten ihmisten v\u00e4lill\u00e4 ett\u00e4 my\u00f6s ihmisen ja luomakunnan v\u00e4lill\u00e4. K\u00e4ytt\u00e4en v\u00e4\u00e4rin vapauden valtaa ihminen ep\u00e4si vapauden l\u00e4himm\u00e4isilt\u00e4\u00e4n. Jumala oli antanut ihmiselle kyvyn siunata ja muokata ja uudistaa maailmaa, mutta h\u00e4n alkoi tuottaa pahuutta, tuhoa ja rumuutta.<\/span><\/p>\n

Ihmisen lankeemus ja synti oli siin\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4n k\u00e4\u00e4ntyi Jumala-keskeisyydest\u00e4 itsekeskeisyyteen. Ihminen ei en\u00e4\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4nyt itse\u00e4\u00e4n, maailmaa ja toisia ihmisi\u00e4 eukaristisesti. H\u00e4n ei en\u00e4\u00e4 n\u00e4hnyt kaikkea Jumalan lahjana, joka olisi pit\u00e4nyt palauttaa takaisin Jumalalle kiitollisuudella. Sen sijaan h\u00e4n alkoi pit\u00e4\u00e4 kaikkea omana omaisuutenaan, jota oli k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4 hyv\u00e4ksi. H\u00e4n menetti kyvyn n\u00e4hd\u00e4 toinen ihminen persoonana ja alkoi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 muita mielihyv\u00e4n ja tyydytyksen l\u00e4htein\u00e4. Ihminen joutui himon valtaan, ja h\u00e4nen tarpeensa kasvoivat sit\u00e4 mukaa kuin h\u00e4n tyydytti niit\u00e4.<\/span><\/p>\n

Lankeemuksen vaikutukset olivat sek\u00e4 fyysisi\u00e4 ett\u00e4 moraalisia. Jumalan kuva ihmisen sisimm\u00e4ss\u00e4 v\u00e4\u00e4ristyi, h\u00e4n menetti Jumalan armon ja h\u00e4nen luontonsa turmeltui. H\u00e4n p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4ns\u00e4 ihmisen\u00e4 j\u00e4i toteutumatta, kyky jumaloitua, mahdollisuus tulla Jumalan kaltaiseksi, katosi. Jumalan suunnitelma ihmisen jumaloitumisesta ei kuitenkaan rauennut tyhjiin.<\/span><\/p>\n

Lankeemuksen seuraukset alkoivat ilmet\u00e4 fyysisell\u00e4 tasolla sairauksina ja tuskana, ruumiin rappeutumisena ja vanhuuden heikkoutena. Naisen iloksi oli annettu el\u00e4m\u00e4n tuottaminen, mutta nyt h\u00e4n joutui synnytt\u00e4m\u00e4\u00e4n lapset tuskallisesti (1 Moos. 3:16). My\u00f6s ruumiillinen kuolema tuli ihmisen osaksi, mik\u00e4 tarkoittaa sielun ja ruumiin eroamista kuoleman hetkell\u00e4. Kuolema ei kuitenkaan ole vain rangaistus, vaan se on my\u00f6s Jumalan keino vapauttaa ihminen langenneen maailman noidankeh\u00e4st\u00e4. Kuolema on my\u00f6s uudistumisen alku, ei vain el\u00e4m\u00e4n loppu. Uskontunnustuksemme mukaan odotamme ruumiin ja sielun yl\u00f6snousemusta viimeisen\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4.<\/span><\/p>\n

Moraaliset vaikutukset n\u00e4kyv\u00e4t siin\u00e4, ett\u00e4 ihminen turhautuu, masentuu ja ik\u00e4vystyy. Ty\u00f6 muuttui h\u00e4nelle taakaksi, jota h\u00e4n joutuu tekem\u00e4\u00e4n ”otsa hiess\u00e4” (1. Moos.3:19). Se ei en\u00e4\u00e4 ole ilon l\u00e4hde ja mahdollisuus pysy\u00e4 Jumalan yhteydess\u00e4. Ihminen vieraantui sis\u00e4isesti, h\u00e4nen tahtonsa heikkeni ja h\u00e4nen toimintansa alkoi suuntautua itse\u00e4\u00e4n vastaan. Ihmisen itsetuhoisuus alkoi. Er\u00e4\u00e4nlainen halvaantuneisuus alkoi toimia h\u00e4ness\u00e4. Kaikki, mit\u00e4 ihminen teki, alkoi k\u00e4\u00e4nty\u00e4 pahaksi.<\/span><\/p>\n

Ortodoksinen kirkko ei kuitenkaan opeta, ett\u00e4 ihminen olisi lankeemuksessa ”turmeltunut t\u00e4ydellisesti”. Jumalan kuva ihmisess\u00e4 tosin h\u00e4m\u00e4rtyi, mutta se ei kokonaan h\u00e4vinnyt. Lankeemuksen j\u00e4lkeenkin ihminen kykenee uhrautumaan ja osoittamaan rakkautta ja s\u00e4\u00e4li\u00e4. T\u00e4st\u00e4 ovat osoituksena monet Vanhan testamentin pyh\u00e4t miehet ja naiset. Lankeemus sai kuitenkin aikaan syv\u00e4n kuilun ihmisen ja Jumalan v\u00e4lille. Tuota kuilua ihminen ei voi omin voimin ylitt\u00e4\u00e4.<\/span><\/p>\n

Aadamin synti vaikuttaa koko ihmiskunnassa ja seuraukset ulottuvat el\u00e4m\u00e4n kaikille tasoille sairauksina ja fyysisen\u00e4 kuolemana sek\u00e4 moraalisena heikkoutena ja el\u00e4m\u00e4n halvaantumisena. Synnymme maailmaan ja ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n, jossa on helppoa tehd\u00e4 pahaa, mutta vaikea tehd\u00e4 hyv\u00e4\u00e4. Alkuper\u00e4ist\u00e4 synti\u00e4 ei kuitenkaan tulisi ajatella pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n juridisena eik\u00e4 my\u00f6sk\u00e4\u00e4n biologisena asiana, ik\u00e4\u00e4n kuin syyllisyyden periytymisen\u00e4, joka v\u00e4littyy sukupuoliyhteyden kautta. Alkuper\u00e4inen synti tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 ”me kaikki ihmiset olemme sidoksissa ihmissuvun keskin\u00e4iseen yhteydentuntoon kaikessa siin\u00e4, mit\u00e4 v\u00e4\u00e4ryyden tekoja, v\u00e4\u00e4ryyden ajattelemista ja n\u00e4ist\u00e4 johtuvaa v\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4 olemista siihen lieneekin kasautunut. Ja t\u00e4h\u00e4n v\u00e4\u00e4ryyden kasautumaan me itse olemme lis\u00e4nneet ne synnit, jotka olemme tehneet tieten tahtoen. Kuilu laajenee jatkuvasta.” (Piispa Kallistos)<\/span><\/p>\n

Toisinaan kysyt\u00e4\u00e4n, miksi koko ihmissuku joutuu k\u00e4rsim\u00e4\u00e4n Aadamin lankeemuksen t\u00e4hden. Miksi kaikkia rangaistaan yhden ihmisen synnist\u00e4? Vastauksena t\u00e4h\u00e4n on se, ett\u00e4 kaikki ihmiset ovat luodut Pyh\u00e4n Kolminaisuuden kuviksi. Niin kuin Kolminaisuuden persoonat ovat yhteydess\u00e4 toisiinsa, samoin ihmiset ovat riippuvaisia toisistaan. Ihminen ei ole saari, vaan kunkin ihmisen teot vaikuttavat v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 muihinkin ihmissuvun j\u00e4seniin. Apostoli Paavali sanoo: ”Me olemme toinen toistemme j\u00e4seni\u00e4” (Ef.4:25). T\u00e4ll\u00e4 h\u00e4n tarkoittaa kristittyjen yhteytt\u00e4 Kirkkoruumiin j\u00e4senin\u00e4. Vaikka emme olekaan syyllisi\u00e4 toisten ihmisten henkil\u00f6kohtaisiin synteihin, ne kuitenkin koskettavat kaikkia ihmisi\u00e4 jollakin tavalla.<\/span><\/p>\n

Raamatussa syntiinlankeemuskertomus liitt\u00e4\u00e4 lankeemuksen ruokaan. Ihminen s\u00f6i kielletyn hedelm\u00e4n, joka oli aivan erilainen kuin muut paratiisin hedelm\u00e4t. Aleksander Schmemann sanoo teoksessaan Maailman el\u00e4m\u00e4n edest\u00e4: ” Juuri tuon puun hedelm\u00e4, mit\u00e4 tahansa se merkinneekin, oli erilainen kuin kaikki muut paratiisin hedelm\u00e4t. Sit\u00e4 ei ollut annettu ihmiselle lahjaksi. Jumala ei sit\u00e4 antanut eik\u00e4 siunannut: se oli ruokaa, jonka sy\u00f6minen oli tuomittu rajoittumaan itsetarkoitukseksi, ei koitumaan Jumala-yhteydeksi. Se kuvaa maailmaa, jota rakastetaan sen itsens\u00e4 vuoksi, ja sen sy\u00f6minen kuvaa el\u00e4m\u00e4\u00e4, joka ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n itsetarkoitukseksi.”<\/span><\/p>\n

El\u00e4mme maailmassa, joka on langennut tietoisuudesta, ett\u00e4 Jumala on kaikki kaikessa. Lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4 piittaamattomuus Jumalasta, joka tukahduttaa maailmaa, on se sama alkuper\u00e4inen synti, johon Aadamkin lankesi.<\/span><\/p>\n

”Tarkoituksena oli, ett\u00e4 ihmisen luonnollinen riippuvuus maailmasta muuntuisi jatkuvasti yhteydeksi Jumalaan, jossa on kaikki el\u00e4m\u00e4. Ihmisen piti olla eukaristian pappi, joka kantaa maailman uhriksi Jumalalle, ja n\u00e4in uhratessaan h\u00e4nen piti ottaa vastaan el\u00e4m\u00e4n lahja. Mutta langenneessa maailmassa ihmisell\u00e4 ei ole siihen tarvittavaa papillista voimaa. H\u00e4nen riippuvuutensa t\u00e4st\u00e4 maailmasta sulkeutuu ympyr\u00e4ksi, ja h\u00e4nen rakkautensa harhautuu oikeasta suunnastaan. H\u00e4n rakastaa yh\u00e4, h\u00e4n on yh\u00e4 n\u00e4lk\u00e4inen. H\u00e4n tiet\u00e4\u00e4 olevansa riippuvainen jostakin, mik\u00e4 on h\u00e4nen tavoittamattomissa. Mutta h\u00e4nen rakkautensa ja riippuvuutensa kohdistuu ainoastaan maailmaan semmoisenaan. H\u00e4n ei tied\u00e4, ett\u00e4 hengitt\u00e4minen voi olla yhteytt\u00e4 Jumalan kanssa. H\u00e4n ei tajua, ett\u00e4 sy\u00f6minen voi olla el\u00e4m\u00e4n vastaanottamista Jumalalta laajemmassa kuin vain aineellisessa merkityksess\u00e4. H\u00e4n unohtaa, ett\u00e4 maailma, sen ilma tai ruoka ei voi tuoda el\u00e4m\u00e4\u00e4 itsess\u00e4\u00e4n vaan ainoastaan silloin, kun ne otetaan vastaan ja hyv\u00e4ksyt\u00e4\u00e4n Jumalan t\u00e4hden, H\u00e4ness\u00e4 ja jumalallisen el\u00e4m\u00e4n lahjan tuojina. Itsess\u00e4\u00e4n ne voivat tuottaa ainoastaan n\u00e4enn\u00e4ist\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4.” (Schmemann: Maailman el\u00e4m\u00e4n edest\u00e4, s. 19)<\/span><\/p>\n

Lankeemuksessa Aadamin valitsema el\u00e4m\u00e4 johti ainoastaan n\u00e4enn\u00e4iseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Se leip\u00e4, jonka Aadam valitsi sy\u00f6t\u00e4v\u00e4kseen, palautti Aadamin takaisin maahan, josta leip\u00e4 oli otettu. ”Ihminen menetti eukaristisen el\u00e4m\u00e4n, h\u00e4n menetti itse el\u00e4m\u00e4n, voiman muuntaa se El\u00e4m\u00e4ksi. H\u00e4n lakkasi olemasta maailman pappi, ja h\u00e4nest\u00e4 tuli sen orja.”(Schmemann: sama.)<\/span><\/p>\n

Syntiinlankeemuksen synti ei ole ensisijaisesti siin\u00e4, ett\u00e4 Aadam ei totellut Jumalaa, vaan siin\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4n ei en\u00e4\u00e4 n\u00e4hnyt maailmaa Jumala-yhteyden sakramenttina. H\u00e4n asetti Jumalan ik\u00e4\u00e4n kuin el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 vastakohdaksi, teki maailmasta aineellisen, vaikka h\u00e4nen olisi pit\u00e4nyt muuttaa se el\u00e4m\u00e4ksi Jumalassa.<\/span><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Syntiinlankeemus Luomiskertomuksen mukaan Jumala loi kaiken ”hyv\u00e4ksi”. Kuitenkaan emme voi v\u00e4ltty\u00e4 kohtaamasta maailmassa kipua, synti\u00e4 ja tuskaa. On vaikeaa sovittaa<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"colormag_page_container_layout":"default_layout","colormag_page_sidebar_layout":"default_layout","footnotes":""},"categories":[5],"tags":[],"class_list":["post-13","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-ortodoksinen-usko"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/13","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=13"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/13\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1003,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/13\/revisions\/1003"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=13"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=13"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=13"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}