{"id":12,"date":"2012-02-04T12:48:07","date_gmt":"2012-02-04T12:48:07","guid":{"rendered":"http:\/\/www.sissonen.net\/tsasouna\/wp\/ortodoksinen-usko\/synti-ortodoksisen-opetuksen-mukaan\/"},"modified":"2019-11-12T14:00:41","modified_gmt":"2019-11-12T12:00:41","slug":"synti-ortodoksisen-opetuksen-mukaan","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/2012\/02\/04\/synti-ortodoksisen-opetuksen-mukaan\/","title":{"rendered":"Synti ortodoksisen opetuksen mukaan"},"content":{"rendered":"

Sana ”synti” tarkoittaa kirjaimellisesti ”harhaan joutumista”, ”olla osumatta maaliin” tai ”menett\u00e4\u00e4 kiintopiste”. Kysymyksess\u00e4 on ep\u00e4onnistuminen siin\u00e4, mit\u00e4 pit\u00e4isi olla ja sen tekemisess\u00e4, mit\u00e4 pit\u00e4isi tehd\u00e4.<\/span><\/p>\n

Alussa ihminen luotiin Jumalan kuvaksi, el\u00e4m\u00e4\u00e4n yhteydess\u00e4 Jumalan el\u00e4m\u00e4\u00e4n ja hallitsemaan koko luomakuntaa. Ihmisen ep\u00e4onnistuminen teht\u00e4v\u00e4ns\u00e4 t\u00e4ytt\u00e4misess\u00e4 on h\u00e4nen syntins\u00e4, ja sit\u00e4 kutsutaan my\u00f6s syntiinlankeemukseksi.<\/span><\/p>\n

”Lankeemus” tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 ihminen laiminly\u00f6 Jumalan antaman kutsumuksen. Sit\u00e4 tarkoittaa ensimm\u00e4isen Mooseksen kirjan 3. luvun kertomus. Ihminen uskoi pahan (k\u00e4\u00e4rmeen) viettelem\u00e4n\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4n voisi tulla ”Jumalan kaltaiseksi” oman tahtonsa ja omien pyrkimystens\u00e4 varassa.<\/span><\/p>\n

Ortodoksisessa perinteess\u00e4 ”hyv\u00e4n ja pahan tiedon puusta sy\u00f6minen” yleens\u00e4 selitet\u00e4\u00e4n todelliseksi pahan maistamiseksi, kirjaimelliseksi kokemukseksi pahasta sellaisenaan. Joskus t\u00e4m\u00e4 sy\u00f6minen selitet\u00e4\u00e4n my\u00f6s ihmisen yritykseksi menn\u00e4 sen yli, mik\u00e4 oli h\u00e4nelle mahdollista, yritykseksi tehd\u00e4 sellaista, joka ei viel\u00e4 ollut h\u00e4nen voimillaan mahdollista toteuttaa. N\u00e4in selitt\u00e4\u00e4 mm. pyh\u00e4 Gregorios Teologi.<\/span><\/p>\n

Mit\u00e4 tahansa yksityiskohtia luomiskertomuksen erilaisiin selityksiin kuuluukaan, ortodoksisen kirkon selke\u00e4 opetus on, ett\u00e4 ihminen ep\u00e4onnistui alkuper\u00e4isess\u00e4 kutsumuksessaan. Ylpeydess\u00e4\u00e4n, kateudessaan ja siin\u00e4, ett\u00e4 Saatanan viekoittelemana h\u00e4nelt\u00e4 puuttui n\u00f6yr\u00e4 kiitollisuus Jumalaa kohtaan h\u00e4n oli tottelematon Jumalan k\u00e4skylle. N\u00e4in ihminen lankesi syntiin. H\u00e4n ”joutui harhaan” kutsumuksestaan. H\u00e4n l\u00f6i laimin Jumalan lain (kts. 1Joh. 3: 4). Ja niin h\u00e4n saattoi turmioon sek\u00e4 itsens\u00e4 ett\u00e4 luomakunnan, jonka viljelij\u00e4ksi ja varjelijaksi h\u00e4net oli asetettu. Synnill\u00e4\u00e4n ja synneill\u00e4\u00e4n ihminen saattoi itsens\u00e4 ja luomakunnan pahan ja kuoleman valtaan.<\/span><\/p>\n

Raamatussa ja ortodoksisessa teologiassa n\u00e4m\u00e4 ainekset liittyv\u00e4t aina toisiinsa: synti, pahuus, Saatana, k\u00e4rsimys ja kuolema. Koskaan mik\u00e4\u00e4n niist\u00e4 ei ole ilman toista ja ne kaikki ovat yhteinen seuraus ihmisen kapinasta Jumalaa vastaan ja yhteyden menett\u00e4misest\u00e4 H\u00e4neen. T\u00e4m\u00e4 on p\u00e4\u00e4asiallisin syntiinlankeemuskertomuksen ja sit\u00e4 seuraavien kappaleiden, aina Aabrahamin kutsumiseen saakka, merkitys. Synti saa aikaan yh\u00e4 enemm\u00e4n synti\u00e4 ja viel\u00e4p\u00e4 suurempaa pahaa. Se saa aikaan kosmisen ep\u00e4soinnun, jokaisen ja kaiken \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen turmeluksen ja kuoleman. Ihminen pysyy edelleenkin Jumalan luotuna kuvana – sit\u00e4 ei voi muuttaa – mutta h\u00e4n ep\u00e4onnistuu kuvansa puhtaana pit\u00e4misess\u00e4, Jumalan kaltaisuuden s\u00e4ilytt\u00e4misess\u00e4. H\u00e4n tahraa ihmisyytens\u00e4 pahalla, v\u00e4\u00e4rist\u00e4\u00e4 sen ja tekee sen muodottomaksi niin, ettei se voi olla puhdas Jumalan heijastus, jollaiseksi se oli tarkoitettu. Maailma pysyy hyv\u00e4n\u00e4, todellakin ”sangen hyv\u00e4n\u00e4”, mutta se jakaa surulliset is\u00e4nt\u00e4ns\u00e4 synnin seuraukset ja k\u00e4rsii h\u00e4nen kanssaan kuoleman h\u00e4d\u00e4ss\u00e4 ja turmeluksessa. N\u00e4in ihmisen synnin kautta koko maailma lankeaa Saatanan hallintaan ja pahan valtaan (1Joh. 5: 19; kts. my\u00f6s Room. 5: 12).<\/span><\/p>\n

Syntiinlankeemuskertomus on jumalallisesta innoituksesta syntynyt kertomus, joka symbolisin k\u00e4sittein kuvaa ihmisen alkutilaa ja mahdollisuuksia ja ep\u00e4onnistumista. Se paljastaa sen, ett\u00e4 ihmisen kyky ikuiseen kasvuun ja kehitykseen Jumalassa k\u00e4\u00e4ntyi sen sijaan pahuuden lis\u00e4\u00e4ntymiseksi ja viljelemiseksi ja h\u00e4nen luomakunnan uudistamisensa paholaisen ruhtinaskunnaksi, ”tuskissaan huutavaksi” kosmiseksi hautausmaaksi, kunnes Jumala viel\u00e4 kerran pelastaa (Room. 8: 19 -23) kaikki Aadamin lapset, ts. kaikki ihmisrotuun kuuluvat jakavat t\u00e4m\u00e4n traagisen kohtalon. Juuri t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4kin p\u00e4\u00e4asiallisesti hyv\u00e4\u00e4n maailmaan Jumalan kuvaksi syntyv\u00e4t heitet\u00e4\u00e4n v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti kuolemaan sidottuun maailmankaikkeuteen, jota hallitsee Saatana ja joka on t\u00e4ynn\u00e4 h\u00e4nen pahojen palvelijoidensa sukukunnan huonoja hedelmi\u00e4<\/span><\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 on perussanoma: ihminen ja maailmaa tarvitsevat pelastusta. Jumalaa lupaa pelastuksen aivan alusta saakka, lupauksen, jonka toteutuminen alkaa t\u00e4ytty\u00e4 Aabrahamin, Israelin is\u00e4n, Kristuksen esi- is\u00e4n, el\u00e4m\u00e4nvaiheissa.<\/span><\/p>\n

Ja Herra sanoi Abramille (my\u00f6hemmin nimelt\u00e4\u00e4n Aabraham): ”Min\u00e4 teen sinusta suuren kansan… ja sinun saamasi siunaus tulee siunaukseksi kaikille kansoille” (1 Moos.12: 3; 22: 15). Aabraham uskoi Jumalaa ja h\u00e4nest\u00e4 polveutui Israelin kansa, josta lihan mukaan syntyi luomakunnan Herra ja Vapahtaja Jeesus Kristus (Kts. Lk. 1: 55,73; Room.4; Gal. 3).<\/span><\/p>\n

Koko Vanhan Testamentin historia saa t\u00e4yttymyksens\u00e4 Jeesuksessa. Kaikki, mit\u00e4 tapahtui Aabrahamin valitulle kansalle, tapahtui huomioonottaen Kristuksen kautta tapahtuva synnin ja kuoleman lopullinen voittaminen. Jumalan liitot Aabrahamin, Iisakin ja Jaakobin (jonka nimi muuttui Israeliksi tarkoittaen ”h\u00e4n, joka kamppailee Jumalan kanssa”) kanssa, Israelin kaksitoista sukukuntaa, Joosefin tarina, p\u00e4\u00e4si\u00e4inen, Egyptist\u00e4 l\u00e4ht\u00f6 ja Mooseksen kautta Jumalan lain vastaanottaminen, Joosuan johdolla Luvattuun maahan saapuminen, Jerusalemin perustaminen ja temppelin rakentaminen Daavidin ja Salomonin toimesta, tuomarit, kuninkaat, profeetat ja papit, koko Jumalan valitun kansan Vanhan testamentin historia saa lopullisen tarkoituksensa ja merkityksens\u00e4 Jumalan ainokaisen Pojan, Jeesus-Messiaan syntym\u00e4ss\u00e4, el\u00e4m\u00e4ss\u00e4, kuolemassa, yl\u00f6snousemuksessa, taivaaseenastumisessa ja kirkastumisessa. H\u00e4n on se, joka tulee Is\u00e4n luota pelastamaan ihmiset synneist\u00e4\u00e4n, avaamaan heid\u00e4n hautansa ja antamaan iankaikkisen el\u00e4m\u00e4n koko<\/span> luomakunnalle.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Sana ”synti” tarkoittaa kirjaimellisesti ”harhaan joutumista”, ”olla osumatta maaliin” tai ”menett\u00e4\u00e4 kiintopiste”. Kysymyksess\u00e4 on ep\u00e4onnistuminen siin\u00e4, mit\u00e4 pit\u00e4isi olla ja<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"colormag_page_container_layout":"default_layout","colormag_page_sidebar_layout":"default_layout","footnotes":""},"categories":[5],"tags":[],"class_list":["post-12","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-ortodoksinen-usko"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/12","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=12"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/12\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1004,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/12\/revisions\/1004"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=12"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=12"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=12"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}