{"id":109,"date":"2012-02-05T15:25:11","date_gmt":"2012-02-05T15:25:11","guid":{"rendered":"http:\/\/www.sissonen.net\/tsasouna\/wp\/isien-opetuksia\/jumalasta-luojana\/"},"modified":"2019-11-12T13:59:52","modified_gmt":"2019-11-12T11:59:52","slug":"jumalasta-luojana","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/2012\/02\/05\/jumalasta-luojana\/","title":{"rendered":"Jumalasta Luojana"},"content":{"rendered":"

Antonios Suuri<\/strong><\/span><\/p>\n

Miksi ihminen luotiin? Jotta h\u00e4n tajuaisi Jumalan teot ja n\u00e4kisi Jumalan sek\u00e4 ylist\u00e4isi H\u00e4nt\u00e4, joka on luonut kaiken ihmist\u00e4 varten. Rakkauden sitein Jumalaan kiintynyt mieli on n\u00e4kym\u00e4t\u00f6n siunaus, jonka Jumala suo niille, jotka ovat kelvollisesti kilvoitelleet ja nuhteettomasti vaeltaneet. (Pyh\u00e4 Antonios Suuri: Opetuksia ihmisen luonteesta ja kehotuksia nuhteettomaan el\u00e4m\u00e4nvaellukseen, Filokalia I, s. 27, kohta 55)<\/span><\/p>\n

Ihmist\u00e4 varten Jumala on tehnyt taivaan t\u00e4htineen. Ihmist\u00e4 varten H\u00e4n on tehnyt my\u00f6s maan, jota ihminen viljelee itse\u00e4\u00e4n varten. Ne, jotka eiv\u00e4t havaitse t\u00e4t\u00e4 Jumalan suurta huolenpitoa, ovat mielett\u00f6mi\u00e4. (Pyh\u00e4 Antonios Suuri: Opetuksia ihmisen luonteesta ja kehotuksia nuhteettomaan el\u00e4m\u00e4nvaellukseen, Filokalia I, s. 42, kohta 133)<\/span><\/p>\n

 <\/p>\n

Maksimos Tunnustaja<\/strong><\/span><\/p>\n

Saattaessaan j\u00e4rjelliset ja henkiset olennot olemattomuudesta olemiseen Jumala \u00e4\u00e4rett\u00f6m\u00e4ss\u00e4 hyvyydess\u00e4\u00e4n lahjoitti niille nelj\u00e4 jumalallista ominaisuutta, joilla H\u00e4n yll\u00e4pit\u00e4\u00e4, suojelee ja varjelee luotujaan. N\u00e4m\u00e4 nelj\u00e4 ovat olemassaolo ja iankaikkinen olemassaolo sek\u00e4 hyvyys ja viisaus. Kaksi ensin mainittua Jumala on sis\u00e4llytt\u00e4nyt itse luotujen olemukseen; toiset kaksi H\u00e4n on antanut siveellisen\u00e4 mahdollisuutena, ett\u00e4 luotu sit\u00e4 kautta voisi tulla sellaiseksi kuin Jumala luonnostaan on. T\u00e4m\u00e4n vuoksi sanotaankin, ett\u00e4 ihminen on luotu Jumalan kuvaksi ja kaltaiseksi. H\u00e4net on luotu Jumalan kuvaksi, koska h\u00e4nen olemassaolonsa on Jumalan olemassaolon kuva ja h\u00e4nen ikuinen olemassaolonsa on Jumalan ikuisen olemassaolon kuva – siin\u00e4 mieless\u00e4, ett\u00e4 vaikka se ei olekaan aluton, se on kuitenkin loputon. \u00bbKaltaisuus\u00bb taas tarkoittaa, ett\u00e4 ihmiselle on annettu mahdollisuus tulla hyv\u00e4ksi ja viisaaksi niin kuin Jumala, ett\u00e4 h\u00e4n armon avulla tulisi sellaiseksi kuin Jumala on luonnostaan. Jokainen j\u00e4rjellinen olento on siis Jumalan kuva, mutta H\u00e4nen kaltaisiaan ovat vain hyv\u00e4t ja viisaat. (Pyh\u00e4 Maksimos Tunnustaja: Rakkaudesta, Filokalia II, s. 105, kohta 25)<\/span><\/p>\n

Jumala on luonut n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6m\u00e4n ja n\u00e4kyv\u00e4isen maailman. H\u00e4n on luonut sek\u00e4 sielun ett\u00e4 ruumiin. Ja jos kerran n\u00e4kyv\u00e4inen maailma on n\u00e4in kaunis, millainen mahtaakaan olla n\u00e4kym\u00e4t\u00f6n? Jos edelleen n\u00e4kym\u00e4t\u00f6n maailma on n\u00e4kyv\u00e4isen yl\u00e4puolella, kuinka paljon niiden molempien yl\u00e4puolella onkaan Jumala joka on ne luonut? Jos siis kaiken kauniin Luoja on kaikkia luotujaan arvokkaampi, miksi mieli luopuu siit\u00e4 mik\u00e4 on kaiken yl\u00e4puolella ja puuhailee kaikkein arvottomimpien, so. lihan himojen parissa? Syyn\u00e4 on ilmeisestikin se, ett\u00e4 mieli on ihmisen syntym\u00e4st\u00e4 asti ollut tekemisiss\u00e4 lihan himojen kanssa ja on tottunut niihin; sen sijaan se ei ole viel\u00e4 saanut t\u00e4ydellist\u00e4 kokemusta H\u00e4nest\u00e4, joka on kaikkein Korkein ja kaiken yl\u00e4puolella. Mutta jos kilvoittelemme sinnikk\u00e4\u00e4sti pid\u00e4ttyen nautinnoista ja mietiskellen hengellisi\u00e4 asioita, saamme mielen v\u00e4hitellen eroon lihan himoista. Silloin se p\u00e4\u00e4see avartumaan ja edistyy v\u00e4h\u00e4 v\u00e4h\u00e4lt\u00e4 hengellisiss\u00e4 tutkisteluissaan, oppii tuntemaan oman arvonsa ja lopulta suuntaa kaiken halunsa Jumalaan. (Pyh\u00e4 Maksimos Tunnustaja: Rakkaudesta, Filokalia II, s. 115 -116, kohta 72)<\/span><\/p>\n

Kun mieli alkaa pohdiskella Jumalan \u00e4\u00e4rett\u00f6myytt\u00e4 – tuota loppumattoman aavaa ulappaa, jolle se niin kovin halajaa – sen valtaa ensin ihmetys. Kun se sitten ajattelee kuinka Jumala on tuonut olevaiset olemattomuudesta olemiseen, sen valtaa h\u00e4mm\u00e4stys Mutta niin kuin \u00bbH\u00e4nen suuruudellaan ei ole rajoja\u00bb (Ps.145: 3), niin \u00bbon my\u00f6s H\u00e4nen ymm\u00e4rryksens\u00e4kin tutkimaton\u00bb. (Jes.40: 28)<\/span><\/p>\n

Kuinka mieli voisikaan olla ihmettelem\u00e4tt\u00e4 tutkiskellessaan Jumalan hyvyyden \u00e4\u00e4ret\u00f6nt\u00e4 ja ihmeellisist\u00e4 ihmeellisint\u00e4 ulappaa? Tai kuinka se ei joutuisi ymm\u00e4lle pohtiessaan, mist\u00e4 ja miten Jumala on luonut j\u00e4rjellisen ja henkisen luonnon sek\u00e4 ne nelj\u00e4 alkuainetta, joista olevainen rakentuu, kun kerran ennen niiden luomista ei ollut olemassa mit\u00e4\u00e4n ainetta? Mik\u00e4 on ollut se ihmeellinen voima joka alkuun p\u00e4\u00e4sty\u00e4\u00e4n on kaiken t\u00e4m\u00e4n saattanut olemattomuudesta olemiseen? Kreikkalaiset ja heid\u00e4n kannattajansa eiv\u00e4t kuitenkaan hyv\u00e4ksy sit\u00e4, ett\u00e4 Jumala on luonut kaiken tyhj\u00e4st\u00e4, sill\u00e4 he eiv\u00e4t tunne H\u00e4nen kaikkivoimallista hyvyytt\u00e4\u00e4n eiv\u00e4tk\u00e4 liioin H\u00e4nen kaiken ymm\u00e4rryksen ylitt\u00e4v\u00e4n viisautensa ja tietonsa voimaa.<\/span><\/p>\n

Jumala on Luoja iankaikkisuudesta l\u00e4htien. H\u00e4n luo \u00e4\u00e4rett\u00f6m\u00e4ss\u00e4 hyvyydess\u00e4\u00e4n samaa olemusta olevalla Sanallaan ja Hengell\u00e4\u00e4n silloin, kun itse tahtoo. \u00c4l\u00e4 kysy: \u00bbMiksi H\u00e4n on luonut vasta nyt, vaikka on aina ollut hyv\u00e4?\u00bb Siihen vastaan sinulle: H\u00e4nen \u00e4\u00e4rett\u00f6m\u00e4n olemuksensa tutkimaton viisaus ylitt\u00e4\u00e4 inhimillisen tiedon rajat.<\/span><\/p>\n

Silloin kun Luoja itse on tahtonut, H\u00e4n on antanut ilmiasun ja olemuksen sille tiedolle olevaisista, joka on ollut H\u00e4ness\u00e4 olemassa jo iankaikkisuudesta l\u00e4htien. Sill\u00e4 on sopimatonta ep\u00e4ill\u00e4, ettei kaikkivaltias Jumala voisi antaa olemusta mille tahansa ja milloin tahansa.<\/span><\/p>\n

Sinun on hy\u00f6dyllist\u00e4 tutkia, miksi Jumala on luonut n\u00e4kyv\u00e4isen ja n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6m\u00e4n maailman, sill\u00e4 se on todellista tietoa. \u00c4l\u00e4 kuitenkaan koeta ottaa selv\u00e4\u00e4, kuinka H\u00e4n on sen luonut ja miksi vasta nyt, sill\u00e4 se tieto ylitt\u00e4\u00e4 ymm\u00e4rryksesi. Jumalan teoista toiset ovat n\u00e4et ihmisten k\u00e4sitett\u00e4viss\u00e4, toiset taas ovat k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4. Hillit\u00f6n tutkiskelu saattaa sys\u00e4t\u00e4 tutkiskelijan suin p\u00e4in syvyyksiin, kuten joku pyhist\u00e4 on sanonut.<\/span><\/p>\n

Jotkut sanovat, ett\u00e4 luodut ovat olleet olemassa iankaikkisuudesta l\u00e4htien yhdess\u00e4 Jumalan kanssa, mutta t\u00e4m\u00e4 on mahdotonta. Kuinka n\u00e4et voisivat joka suhteessa rajalliset luodut olla ikuisuudesta l\u00e4htien olemassa yhdess\u00e4 t\u00e4ysin rajattoman Jumalan kanssa? Tai kuinka ne todella olisivat luotuja, jos ne ovat yht\u00e4 iankaikkisia kuin Luojakin’? Mainittu k\u00e4sitys on per\u00e4isin kreikkalaisilta pakanafilosofeilta, jotka opettavat, ett\u00e4 Jumala on antanut luoduille vain niiden ominaisuudet, mutta ei itse olemusta. Mutta me, jotka tunnemme Jumalan kaikkivoimallisuuden, sanomme ett\u00e4 H\u00e4n on antanut luoduilleen sek\u00e4 ominaisuudet ett\u00e4 itse olemuksenkin. T\u00e4st\u00e4 seuraa, ett\u00e4 luodut eiv\u00e4t ole voineet olla olemassa iankaikkisuudesta l\u00e4htien yhdess\u00e4 Jumalan kanssa. (Pyh\u00e4 Maksimos Tunnustaja: Rakkaudesta, Filokalia II, s. 122 -123,kohdat 1- 6)<\/span><\/p>\n

 <\/p>\n

Niketas Stithatoslainen<\/strong><\/span><\/p>\n

Jumala, Alkuj\u00e4rki, joka on viisaudessaan luonut kaiken, on verrattomasti luotujensa yl\u00e4puolella. Itse muuttumatta H\u00e4n synnytt\u00e4\u00e4 Sanan yll\u00e4pit\u00e4m\u00e4\u00e4n luotujaan ja l\u00e4hett\u00e4\u00e4 kaikkein pyhimm\u00e4n Hengen vahvistamaan niit\u00e4 (Joh. 15: 26), niin kuin on kirjoitettu. Jumala itse on sek\u00e4 kaiken ulkopuolella ett\u00e4 kaikessa. Samalla tavoin on aineen ja n\u00e4kyv\u00e4isen maailman sek\u00e4 ulko- ett\u00e4 sis\u00e4puolella my\u00f6s ihminen, joka on H\u00e4nen jumalallisesta luonnostaan osallinen. Ihmisen henkinen, ruumiiton ja kuolematon sielu on Jumalan kuva, ja h\u00e4nen mielens\u00e4 synnytt\u00e4\u00e4 luonnostaan, omasta olemuksestaan k\u00e4sin, sis\u00e4isen sanan, joka yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 ruumiin voimaa.<\/span><\/p>\n

Niin kuin Luoja ei koskaan eroa omista persoonistaan, Sanasta ja Hengest\u00e4, niin kuuluvat my\u00f6s ihmissieluun jakamattomasti ja erottamattomasti mieli ja sana. Ne ovat sielun kanssa yht\u00e4 luontoa ja olemusta, jota ruumis ei pysty rajoittamaan. (Pyhitt\u00e4j\u00e4 Niketas Stithatoslainen: Rakkaudesta ja el\u00e4m\u00e4nvaelluksen t\u00e4ydellisyydest\u00e4, Filokalia III, s. 216, kohta 6)<\/span><\/p>\n

Luojalla – iankaikkisella Kuninkaalla, joka tiet\u00e4\u00e4 kaiken ennalta – oli itsess\u00e4\u00e4n kaikkea luotua koskeva tieto sek\u00e4 kaikkien luotujen luonto ja olemus jo ennen kuin H\u00e4n loi olemattomuudesta olevaisen. Samalla tavoin H\u00e4n on pannut ihmiseen, omaan kuvaansa – luomakunnan kuninkaaksi luomaansa -, sek\u00e4 tiedon luoduista ett\u00e4 my\u00f6s aineksia kaiken luodun luonnosta ja olemuksesta. Ihmisen kuivuus ja kylmyys ovat maasta, josta h\u00e4net on luotu. Veren l\u00e4mp\u00f6 ja kosteus tulevat ilmasta ja tulesta sek\u00e4 lima-ainesten kylmyys ja kosteus vedest\u00e4. Kasveilta on per\u00e4isin kasvuvoima, alkukantaisilta el\u00e4imilt\u00e4 kyky tulla ravituksi. Aistit ja himot tulevat j\u00e4rjett\u00f6milt\u00e4 el\u00e4imilt\u00e4 ja henkinen j\u00e4rjellinen luonto taas enkeleilt\u00e4. Mutta Jumalalta ihminen on saanut tuon aineettoman henk\u00e4yksen, ruumiittoman ja kuolemattoman sielun, joka ilmenee mielen ja j\u00e4rjen toimintana sek\u00e4 Pyh\u00e4n Hengen voimana; n\u00e4in ihminen on olemassa ja el\u00e4\u00e4. (Pyhitt\u00e4 Niketas Stithatoslainen: Rakkaudesta ja el\u00e4m\u00e4nvaelluksen t\u00e4ydellisyydest\u00e4, Filokalia III, s. 218, kohta 10)<\/span><\/p>\n

 <\/p>\n

Gregorios Palamas<\/strong><\/span><\/p>\n

\u00bbH\u00e4n on sinun ylistyksesi, ja H\u00e4n on sinun Jumalasi.\u00bb (5 Moos.10: 21) Olet kuullut kuinka ylimaalliset enkelit ovat muuttumattomia ja n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 ja ylh\u00e4\u00e4lt\u00e4 langennut pahuuden enkeli on \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen viekas, ovela eksytt\u00e4m\u00e4\u00e4n, \u00e4lyk\u00e4s ja katala. \u00c4l\u00e4 kuitenkaan rinnasta sen enemp\u00e4\u00e4 hyvi\u00e4 enkeleit\u00e4 kuin pahuuden ruhtinastakaan Jumalaan. N\u00e4et taivaan avaruuden ja monenlaista liikett\u00e4 taivaankannella, n\u00e4et auringon kirkkaan s\u00e4teilyn, kuun valon ja t\u00e4htien tuikkeen, hengit\u00e4t raitista ilmaa ihailet kaikkea mit\u00e4 maa ja meri tuottavat. \u00c4l\u00e4 kuitenkaan tee mit\u00e4\u00e4n niist\u00e4 jumalaksi itsellesi. Kaikki ne ovat ainoan Jumalan alamaisia ja vain luontokappaleita, jotka H\u00e4n on sanallaan tuonut olemattomuudesta olemiseen. \u00bbH\u00e4n sanoi ja ne syntyiv\u00e4t, H\u00e4n k\u00e4ski ja ne luotiin.\u00bb (Ps. 33: 9 LXX)<\/span><\/p>\n

\u00bb\u00c4l\u00e4 tee itsellesi – – mit\u00e4\u00e4n kuvaa, \u00e4l\u00e4 niist\u00e4 jotka ovat ylh\u00e4\u00e4ll\u00e4 taivaassa, \u00e4l\u00e4 niist\u00e4 jotka ovat alhaalla maan p\u00e4\u00e4ll\u00e4, \u00e4l\u00e4k\u00e4 niist\u00e4 jotka ovat vesiss\u00e4\u00bb (2 Moos. 20: 4) palvoaksesi tai kunnioittaaksesi niit\u00e4 jumalina, sill\u00e4 ne kaikki ovat luotuja. Ne on luonut ainoa Jumala – H\u00e4n, joka viimeisin\u00e4 aikoina tuli lihaksi neitseen kohdusta. ilmestyi maan p\u00e4\u00e4lle ja eli ihmisten keskuudessa. (Baaruk 3: 38) Pelastaakseen ihmissuvun H\u00e4n kuoli ja nousi yl\u00f6s kuolleista, meni ruumiissa yl\u00f6s taivaisiin, \u00bbistuu Majesteetin oikealla puolella korkeuksissa\u00bb (Hebr.1: 3), ja tulee taas kunniansa loistossa samassa ruumiissa tuomitsemaan el\u00e4vi\u00e4 ja kuolleita. (2 Tim. 4: 1)<\/span><\/p>\n

Tee siis kuva H\u00e4nest\u00e4, joka on meid\u00e4n t\u00e4htemme tullut ihmiseksi. Tee se rakkaudesta H\u00e4neen, muistuttamaan H\u00e4nest\u00e4, ett\u00e4 sen kautta kunnioittaen kumartaisit H\u00e4nt\u00e4. Kuvasta kohota mielesi itse Vapahtajaamme, joka kumartaen kunnioitettavassa ihmisruumiissaan istuu taivaassa Is\u00e4n oikealla puolella.<\/span><\/p>\n

Tee kuvia my\u00f6s pyhist\u00e4 ihmisist\u00e4 ja kumarra niit\u00e4 – ei jumalina, sill\u00e4 se on kielletty\u00e4, vaan osoittaaksesi yhteyden, kiintymyksen ja ylenpalttisen kunnioituksen tunteita, sill\u00e4 kuvien kautta mieli kohoaa ajattelemaan pyhi\u00e4. Tekih\u00e4n Mooseskin kerubien kuvat kaikkein pyhimp\u00e4\u00e4n. (2 Moos. 25: 18; Hebr.9: 5) Kaikkein pyhin oli taivaallisten vertauskuva, kun taas etumainen huone, pyh\u00e4, kuvasi koko maailmaa. Mooses ei kutsunut etumaista huonetta pyh\u00e4ksi kunnioittaakseen luotua, vaan ylist\u00e4\u00e4kseen sen v\u00e4lityksell\u00e4 maailman Luojaa, Jumalaa. \u00c4l\u00e4 sin\u00e4k\u00e4\u00e4n palvo jumalina Valtiaan Kristuksen ja H\u00e4nen pyhiens\u00e4 ikoneja, vaan kumarra niiden v\u00e4lityksell\u00e4 H\u00e4nt\u00e4, joka ensin loi meid\u00e4t omaksi kuvakseen ja sitten sanomattomasta ihmisrakkaudestaan katsoi hyv\u00e4ksi ottaa itsekin p\u00e4\u00e4lleen oman meid\u00e4n kaltaisen kuvansa – ja siten tulla kuvattavaksi. (Pyh\u00e4 is\u00e4mme Gregorios Palamas: Kristuksen lain eli uuden liiton 10 k\u00e4sky\u00e4, Filokalia IV, s. 89- 91, kohdat 3, 5)<\/span><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Antonios Suuri Miksi ihminen luotiin? Jotta h\u00e4n tajuaisi Jumalan teot ja n\u00e4kisi Jumalan sek\u00e4 ylist\u00e4isi H\u00e4nt\u00e4, joka on luonut kaiken<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"colormag_page_container_layout":"default_layout","colormag_page_sidebar_layout":"default_layout","footnotes":""},"categories":[3],"tags":[],"class_list":["post-109","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-isien-opetuksia"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/109","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=109"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/109\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":907,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/109\/revisions\/907"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=109"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=109"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=109"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}