{"id":106,"date":"2012-02-05T15:14:28","date_gmt":"2012-02-05T15:14:28","guid":{"rendered":"http:\/\/www.sissonen.net\/tsasouna\/wp\/isien-opetuksia\/evankeliumista\/"},"modified":"2019-11-12T13:59:52","modified_gmt":"2019-11-12T11:59:52","slug":"evankeliumista","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/2012\/02\/05\/evankeliumista\/","title":{"rendered":"Evankeliumista"},"content":{"rendered":"

Markus Askeetti<\/strong><\/span><\/p>\n

Lapseni, tahdotko hankkia itsellesi oman hengellisen valon ja tiedon lyhdyn, ett\u00e4 voisit kompastumatta vaeltaa t\u00e4m\u00e4n el\u00e4m\u00e4n syv\u00e4ss\u00e4 y\u00f6ss\u00e4, ja haluatko ett\u00e4 Herra vahvistaisi askeleitasi kuten profeetta sanoo? (Ps.37:23) Tahdotko ja haluatko halajamalla halata evankeliumin tiet\u00e4, niin ett\u00e4 palavasti uskoen turvautuisit evankeliumin t\u00e4ydellisiin k\u00e4skyihin ja alttiisti osallistuisit Herran k\u00e4rsimyksiin rukouksessa? Osoitan sinulle siihen suurenmoisen menetelm\u00e4n, joka vaatii hengellist\u00e4 taitoa. Siihen ei niink\u00e4\u00e4n tarvita ruumiillista kuin henkist\u00e4 vaivaa ja kilvoittelua sek\u00e4 Jumalan pelkoa ja rakkautta. Kun tunnet t\u00e4m\u00e4n menetelm\u00e4n, voit helposti ajaa pakosalle vihollisjoukot kuten Daavid, joka uskonsa ja luottamuksensa voimalla tuhosi vierasheimoisen j\u00e4ttil\u00e4isen ja karkotti sitten helposti pakoon muunkin vihollislauman. (1 Sam.17) (Pyhitt\u00e4j\u00e4 Markus Askeetti: Kirje munkki Nikolaokselle I \/ 225. 22)<\/span><\/p>\n

 <\/p>\n

Hesykhios<\/strong><\/span><\/p>\n

Vanha testamentti on ulkonaisen ruumiillisen kilvoittelun kuvausta. Pyh\u00e4 evankeliumi, so. Uusi testamentti taas kuvaa valppautta tai paremmin sanoen syd\u00e4men puhtautta. Vanha testamentti ei johdata t\u00e4ydellisyyteen: se ei pysty tyydytt\u00e4m\u00e4\u00e4n sis\u00e4ist\u00e4 min\u00e4\u00e4mme eik\u00e4 johtamaan sit\u00e4 Jumalan palvelemiseen ja pelkoon, vaan est\u00e4\u00e4 meit\u00e4 vain karkeista synneist\u00e4. Sanoohan apostolikin: \u00bbLaki ei tehnyt ket\u00e4\u00e4n t\u00e4ydelliseksi.\u00bb * Nimitt\u00e4in se, ett\u00e4 kitkemme syd\u00e4mest\u00e4mme evankeliumin k\u00e4skyn mukaisesti pahat ajatukset, edist\u00e4\u00e4 sielunpuhtautta monin verroin enemm\u00e4n kuin se, ett\u00e4 pid\u00e4tymme puhkaisemasta l\u00e4himm\u00e4iselt\u00e4mme silm\u00e4\u00e4 tai ly\u00f6m\u00e4st\u00e4 h\u00e4nelt\u00e4 hammasta. T\u00e4m\u00e4 on my\u00f6s sovellettavissa ruumiin pyhitykseen ja kilvoitteluun, tarkoitan paastoa, pid\u00e4tt\u00e4ytymist\u00e4, paljaalla maalla nukkumista, rukouksessa seisomista, valvomista ja kaikkea muuta, mik\u00e4 saa ruumiin intohimoisen osan pysym\u00e4\u00e4n erossa synninteoista. Kuten jo sanoin Vanhasta testamentista, sanon n\u00e4ist\u00e4kin kilvoituksista, ett\u00e4 ne ovat hyvi\u00e4. Ne n\u00e4et kasvattavat ulkonaista min\u00e4\u00e4mme ja varjelevat sit\u00e4 ruumiin synneist\u00e4, mutta mielen synneilt\u00e4 ne eiv\u00e4t suojaa eiv\u00e4tk\u00e4 voi niit\u00e4 est\u00e4\u00e4, ts. ne eiv\u00e4t voi vapauttaa meit\u00e4 pahansuopuudesta, vihasta ja muusta sellaisesta. (Pyh\u00e4 Hesykhios: Henkisest\u00e4 raittiudesta ja hyveist\u00e4 I \/ 254. 112)<\/span><\/p>\n

*Hebr.7:19; sitaatti on virheellinen, kuten usein tapahtuu isien siteeratessa Raamattua ulkomuistista: ket\u00e4\u00e4n asemesta pit\u00e4isi olla mit\u00e4\u00e4n.<\/span><\/p>\n

 <\/p>\n

Maksimos Tunnustaja<\/strong><\/span><\/p>\n

Evankeliumin mukaan se joka vain uskoo, voi hyvien tekojen avulla siirt\u00e4\u00e4 pois syntiens\u00e4 vuoren (Vrt. Mt.17:20) ja hyl\u00e4t\u00e4 kiintymyksens\u00e4 pett\u00e4viin aistillisiin asioihin. Mutta se, joka on kelvollinen opetuslapseksi, saa ottaa Sanan k\u00e4sist\u00e4 hengellisen tiedon leip\u00e4\u00e4 ja ruokkii sill\u00e4 tuhansia. N\u00e4in h\u00e4n osoittaa k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4, kuinka Sanan voima on enentynyt ja moninkertaistunut. (vrt. Mt.14: 19 – 21) Se taas jolla on ollut kylliksi voimaa tulla apostoliksi, \u00bbparantaa kaikkinaisia tauteja ja kaikkinaista raihnautta\u00bb sek\u00e4 ajaa ulos saastaisia henki\u00e4. (Mt.10:1) \u00bbH\u00e4n ajaa ulos saastaisia henki\u00e4\u00bb, ts. tekee lopun himojen toiminnasta; \u00bbparantaa tauteja\u00bb – johtaa langenneet takaisin hurskaaseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n antamalla heille uutta toivoa; \u00bbparantaa kaikkinaista raihnautta” \u2013 ruoskii hereille laiskoja ja velttoja muistuttamalla heille tuomiosta. Sill\u00e4 koska h\u00e4nen on k\u00e4sketty ”tallata k\u00e4\u00e4rmeit\u00e4 ja skorpioneja” (Lk.10:19), h\u00e4n tuhoaa sek\u00e4 synnin alun ett\u00e4 sen lopun. (I:33) (Pyh\u00e4 Maksimos Tunnustaja: Jumalan tuntemisesta… II \/ 146. 22)<\/span><\/p>\n

Joka on vilpitt\u00f6m\u00e4sti omaksunut evankeliumin mukaisen el\u00e4m\u00e4n, on h\u00e4vitt\u00e4nyt itsest\u00e4\u00e4n sek\u00e4 synnin alun ett\u00e4 sen lopun ja pyrkii sek\u00e4 sis\u00e4isesti ett\u00e4 ulkonaisesti yksinomaan hyveisiin. Ja koska h\u00e4n on vapautunut himojen h\u00e4irinn\u00e4st\u00e4 eik\u00e4 h\u00e4nen tarvitse mieless\u00e4\u00e4n taistella niit\u00e4 vastaan, h\u00e4n voi kantaa Jumalalle keskeytym\u00e4t\u00f6nt\u00e4 kiitos- ja ylistysuhria. H\u00e4n ravitsee sieluaan toivolla tulevista hyvyyksist\u00e4, jotka ovat h\u00e4nen ainoa kyltym\u00e4t\u00f6n nautintonsa. (I:96) (Pyh\u00e4 Maksimos Tunnustaja: Jumalan tuntemisesta… II \/ 149. 31)<\/span><\/p>\n

Pyh\u00e4 evankeliumi opettaa hylk\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n lihan mukaisen el\u00e4m\u00e4n ja el\u00e4m\u00e4\u00e4n hengellisesti. Puhun nyt niist\u00e4, jotka apostoli Paavalin ja h\u00e4nen kaltaistensa tavoin joka p\u00e4iv\u00e4 ihmisin\u00e4 kuolevat, (Vrt.1 Kor.15:31) so. kuolevat maailman el\u00e4m\u00e4lle lihassa ja el\u00e4v\u00e4t ainoastaan Jumalalle hengess\u00e4. He eiv\u00e4t en\u00e4\u00e4 el\u00e4 omaa el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4, vaan heiss\u00e4 – so. heid\u00e4n sielussaan – el\u00e4\u00e4 Kristus. (Gal.2:20) Jumalan t\u00e4hden t\u00e4ss\u00e4 ajassa lihalle kuolleet tuntee siit\u00e4, ett\u00e4 vaikka heill\u00e4 on monia ahdistuksia, k\u00e4rsimyksi\u00e4 ja murheita ja vaikka he joutuvat kokemaan vainoja ja lukemattomia koettelemuksia, he kest\u00e4v\u00e4t ne kaikki iloiten. (III:59) (Pyh\u00e4 Maksimos Tunnustaja: Valikoima Jumalan tuntemista… II \/ 175. 110)<\/span><\/p>\n

 <\/p>\n

Niketas Stithatoslainen<\/strong><\/span><\/p>\n

Jos tunnet, ett\u00e4 himojen toiminta on tyrehtynyt ja jos silm\u00e4si t\u00e4yttyv\u00e4t n\u00f6yryydest\u00e4 nousevista hartaan liikutuksen kyynelist\u00e4, voit olla varma siit\u00e4, ett\u00e4 Jumalan valtakunta on laskeutunut sinuun, ja olet saanut Pyh\u00e4n Hengen sisimp\u00e4\u00e4si. Jos tunnet. ett\u00e4 Pyh\u00e4 Henki vaikuttaa ja puhuu sisimm\u00e4ss\u00e4si ja kannustaa julistamaan Jumalan pelastusta ja totuutta suuressa seurakunnassa, \u00e4l\u00e4 sulje huuliasi (Ps.40:10) kateellisten juutalaisten pelosta. Jesajan tavoin istuudu ja kirjoita tauluun, mit\u00e4 Henki sinulle sanoo, niin se s\u00e4ilyy tuleviin aikoihin iankaikkisesti. (Jes.30:8) Profeetta sanoo: \u00bbJotka synnytt\u00e4v\u00e4t kateuden, ovat niskoitteleva kansa, he ovat vilpillisi\u00e4 lapsia. Heill\u00e4 ei ole uskoa eiv\u00e4tk\u00e4 he tahdo kuulla, ett\u00e4 evankeliumi vaikuttaa viel\u00e4 ja synnytt\u00e4\u00e4 Jumalan yst\u00e4vi\u00e4 ja profeettoja. N\u00e4m\u00e4 vilpilliset lapset my\u00f6s sanovat Kirkon opettajille ja profeetoille: ’\u00c4lk\u00e4\u00e4 julistako meille Jumalan viisautta. Niille taas jotka n\u00e4kev\u00e4t luomakunnan luonnollisen tutkiskelun* sis\u00e4isi\u00e4 n\u00e4kyj\u00e4 he sanovat: ’\u00c4lk\u00e4\u00e4 julistako meille vaan puhukaa maailman mielim\u00e4\u00e4 silm\u00e4nlumetta ja viek\u00e4\u00e4 pois silmist\u00e4mme Israelille tullut sana. (vrt. Jes.30: 9-11)\u00bb \u00c4l\u00e4 v\u00e4lit\u00e4 heid\u00e4n kateudestaan ja pahoista puheistaan, sill\u00e4 sin\u00e4 saat ylh\u00e4\u00e4lt\u00e4 sanoja, jotka kauttasi hy\u00f6dytt\u00e4v\u00e4t monia. Niit\u00e4 saavat kuulla ne, jotka viel\u00e4 \u00e4sken olivat kuuroja. Niiden valkeuden saavat n\u00e4hd\u00e4 ne, joiden silm\u00e4t olivat el\u00e4m\u00e4n pimeyden ja synnin usvan sokaisemat. Hengellisesti k\u00f6yh\u00e4t iloitsevat sanoistasi ja ep\u00e4toivoiset t\u00e4yttyv\u00e4t riemulla. (vrt.Jes.29:18-19) Sanoistasi saavat ymm\u00e4rryst\u00e4 hengellisesti harhautuneet. Ne taas jotka napisevat sinua vastaan, oppivat tottelemaan Hengen sanoja, ja sopertelevaiset kielet oppivat julistamaan rauhaa. (vrt.Jes.29:24 ja 32:4 LXX) (Pyhitt\u00e4j\u00e4 Niketas Stithatoslainen:Rakkaudesta ja el\u00e4m\u00e4nvaelluksen III \/ 239 \u2013 240. 58)<\/span><\/p>\n

*kts. hengellinen tutkistelu s.357<\/span><\/p>\n

 <\/p>\n

Gregorios Siinailainen<\/strong><\/span><\/p>\n

Aloittelijoille rukous on kuin syd\u00e4mest\u00e4 kohoava riemun tuli, t\u00e4ydellisten sieluissa se taas vaikuttaa kuin tuoksuva valo. Rukous on my\u00f6s apostolien saarnaa, uskon toimintaa tai pikemminkin uskoa itsess\u00e4\u00e4n – \u00bblujaa luottamusta siihen, mit\u00e4 toivotaan\u00bb (Hebr.11:1) -, k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 toteutettua rakkautta, enkelim\u00e4ist\u00e4 liikett\u00e4. Se on ruumiittomien olentojen voima, ty\u00f6 ja riemu, se on Jumalan evankeliumi, syd\u00e4men varmuus, pelastuksen toivo, puhdistumisen merkki ja pyhyyden vertauskuva, se on osoitus Jumalan syv\u00e4st\u00e4 tuntemisesta, kasteen armon ilmentym\u00e4, puhdistava kylpy ja Pyh\u00e4n Hengen pantti. Rukous on my\u00f6s riemua Jeesuksesta, sielun iloa ja Jumalan laupeutta, se on sovituksen merkki, Kristuksen sinetti, henkisen auringon s\u00e4de, syd\u00e4nten aamunkoitto, kristillisen uskon vahvistus, todiste sovituksesta Jumalan kanssa. Rukous on Jumalan armoa ja viisautta – tai paremminkin viisauden itsens\u00e4 alku – ja sen kautta Jumala ilmestyy meille. Rukous on munkkien ty\u00f6t\u00e4, se on vaikenijoiden el\u00e4m\u00e4ntapa ja koko vaikenemiskilvoituksen perusta, enkeliel\u00e4m\u00e4n merkki. Mutta miksi olisin monisanainen? Rukous on \u00bbJumala, joka kaikissa kaiken vaikuttaa\u00bb (1Kor.12:6), sill\u00e4 Is\u00e4, Poika ja Pyh\u00e4 Henki toimii yhten\u00e4 ja saa kaiken aikaan Jeesuksen Kristuksen kautta.(Pyh\u00e4 Gregorios Siinailainen: Hy\u00f6dyllisi\u00e4 opetuksia III \/ 299. 113)<\/span><\/p>\n

 <\/p>\n

Erakkomunkki Nikeforos<\/strong><\/span><\/p>\n

… Pyh\u00e4 Paavali* eli jatkuvasti vuorilla ja er\u00e4maassa naapureinaan ja p\u00f6yt\u00e4tovereinaan villipedot. Toisinaan h\u00e4n kuitenkin laskeutui Lavraan tervehtim\u00e4\u00e4n velji\u00e4. H\u00e4n opetti ja kehotti heit\u00e4 masentumatta ahkeroimaan hyveen vaivalloisissa kilvoituksissa. H\u00e4n neuvoi heit\u00e4 viett\u00e4m\u00e4\u00e4n evankeliumin mukaista el\u00e4m\u00e4\u00e4 tarkkaavaisesti ja harkiten sek\u00e4 taistelemaan rohkein syd\u00e4min pahuuden henkiolentoja vastaan. H\u00e4n opetti heille menetelm\u00e4nkin, joka antaisi heille voiman vapautua vanhoista himollisista muistikuvistaan ja est\u00e4isi himoja it\u00e4m\u00e4st\u00e4 uudestaan.<\/span><\/p>\n

N\u00e4eth\u00e4n, kuinka t\u00e4m\u00e4kin is\u00e4 opettaa tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6mille oppilailleen menetelm\u00e4n, jonka avulla he voivat torjua himojen hy\u00f6kk\u00e4ykset. T\u00e4m\u00e4 menetelm\u00e4 oli juuri mielen varjeleminen, eik\u00e4 mik\u00e4\u00e4n muu. Himojen hy\u00f6kk\u00e4ykset voidaan n\u00e4et torjua nimenomaan \u2013 ja ainoastaan \u2013 mielt\u00e4 varjelemalla… (Erakkomunkki Nikeforos: Abba Markuksen kirjeest\u00e4 … IV \/ 33 rivi 9 alhaalta)<\/span><\/p>\n

* Pyh\u00e4 Paavali Latrolainen oli Egyptin erakkoja.<\/span><\/p>\n

 <\/p>\n

Gregorios Tessalonikalainen<\/strong><\/span><\/p>\n

Katsokaamme nyt, tuhoaako Herran autuuttavaksi ylist\u00e4m\u00e4 k\u00f6yhyys sairaalloisen halumme kolmannenkin j\u00e4lkel\u00e4isen. T\u00e4m\u00e4 sairaan sielumme kolmas siki\u00f6 on vatsanpalvonta, josta saa alkunsa kaikki lihallinen saastaisuus. Miksi sitten otamme sen esille vasta viimeisen\u00e4, vaikka se on meiss\u00e4 luonnostaan jo syntym\u00e4st\u00e4mme saakka? Eik\u00e4 vain t\u00e4m\u00e4 vaan my\u00f6s suvun jatkamiseen liittyv\u00e4t luonnolliset liikkeet ovat havaittavissa jo imev\u00e4isik\u00e4isiss\u00e4. Kuinka siis olemme j\u00e4tt\u00e4neet viimeiseksi lihan himon sairauden? Syy on t\u00e4m\u00e4: n\u00e4m\u00e4 ilmi\u00f6t ovat meiss\u00e4 luonnostaan eik\u00e4 luonnollisissa asioissa sin\u00e4ns\u00e4 ole moitittavaa, koska hyv\u00e4 Jumala on ne luonut, ett\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4isimme niit\u00e4 hyviin tekoihin. Ne eiv\u00e4t siis sellaisenaan ole sielun sairauden oireita, mutta v\u00e4\u00e4rin k\u00e4ytettyin\u00e4 niist\u00e4 tulee sellaisia. Ja n\u00e4in tapahtuu. kun huolehdimme lihasta niin ett\u00e4 himot her\u00e4\u00e4v\u00e4t. (Room.13:14) Silloin on jo kyse nautinnonhimosta, joka on tosi paha himo, lihallisten himojen alku ja sielun sairaus. Ensimm\u00e4isen\u00e4 sairastuu mieli, sill\u00e4 pahat himot kumpuavat mielest\u00e4. Herra sanoo, ett\u00e4 syd\u00e4mest\u00e4 l\u00e4htev\u00e4t pahat ajatukset ja ne saastuttavat ihmisen. (Mt.15:19)Evankeliumia ennen ollut lakikin varoittaa: \u00bbVaro, ettei syd\u00e4mesi k\u00e4tk\u00f6iss\u00e4 oleva sana muutu laittomuudeksi.\u00bb (5 Moos.15:9 LXX)<\/span><\/p>\n

Mieli on tosin ensimm\u00e4isen\u00e4 hairahtunut v\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n asennoitumiseen. mutta senkin ovat ensin huumanneet aistien tarjoamat alhaiset mielikuvat ja siksi se tuntee himokasta vetoa aistimaailmaan. Etenkin silm\u00e4t voivat jo kaukaa kaapata saastaa sisimp\u00e4\u00e4n, ja niin kiihottaa mielt\u00e4 v\u00e4\u00e4ryyteen. Selv\u00e4n\u00e4 todistuksena t\u00e4st\u00e4 on esi\u00e4itimme Eeva: ensin h\u00e4n n\u00e4ki, ett\u00e4 puu oli ihana katsella ja suloinen antamaan ymm\u00e4rryst\u00e4, ja taivuttuaan sitten syd\u00e4mess\u00e4\u00e4n pahaan tekoon kosketti kielletty\u00e4 puuta ja maistoi sen hedelm\u00e4\u00e4.(1Moos.3:6) Emme siis suotta sanoneet, ett\u00e4 kun laskemme aseemme ruumiillisen kauneuden edess\u00e4, porhaltavat h\u00e4pe\u00e4lliset himot per\u00e4ss\u00e4. Jo isilt\u00e4 per\u00e4isin on varoitus: \u00e4l\u00e4 katsele toisten ruumiillista kauneutta (Vrt. Siir.9:8) \u00e4l\u00e4k\u00e4 ihastele omaasi. (Pyh\u00e4 is\u00e4mme Gregorios: Kirje nunna Ksenialle IV \/ 69 – 70. 26)<\/span><\/p>\n

Herra on sijoittanut pelastuksemme evankeliumin alkuun aivan kuin varta vasten joitakin keskeisi\u00e4 runsassis\u00e4lt\u00f6isi\u00e4 lausumia. Niinp\u00e4 H\u00e4n on t\u00e4m\u00e4nkin yhden autuudenlauseen piiriin koonnut kokonaisen joukon hyveit\u00e4 ja samalla karkottanut pois parven paheita. H\u00e4n on siunannut ne, jotka ovat sen vaikutuksesta ymp\u00e4rileikanneet sielunsa himollisen puolen katumuksella. Eik\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 kyllin: t\u00e4h\u00e4n autuuden lauseeseen sis\u00e4ltyy viel\u00e4 hyvin paljon muutakin, jonka kuvailuun ei k\u00e4y ymp\u00e4rileikkaus. vaan pakkanen ja j\u00e4\u00e4, lumi, kuura ja myrskytuulet – lyhyesti: kaikki ne koettelemukset, joille kasvit joutuvat alttiiksi talven kylmyydess\u00e4 ja kes\u00e4n helteess\u00e4, mutta joita ilman ei mik\u00e4\u00e4n maassa kasvava voi koskaan kantaa t\u00e4ytt\u00e4 hedelm\u00e4\u00e4.<\/span><\/p>\n

Mit\u00e4 esimerkkimme ankarat s\u00e4\u00e4olot sitten kuvaavat? Niit\u00e4 monenlaisia kiusauksia ja koettelemuksia, jotka sen joka aikoo kantaa hedelm\u00e4\u00e4 sielujen puutarhan Tarhurille, tulee mielihyvin kest\u00e4\u00e4. Jos n\u00e4et joku s\u00e4\u00e4list\u00e4 s\u00e4\u00e4n armoilla olevia kasveja kohtaan aitaisi ne ja rakentaisi niille suojakatoksen niin ettei niiden tarvitsisi kest\u00e4\u00e4 ankaria s\u00e4\u00e4olosuhteita, ei h\u00e4n saisi niist\u00e4 mit\u00e4\u00e4n hedelm\u00e4\u00e4, vaikka kuinka niit\u00e4 oksisi ja karsisi ja kaikin tavoin hoitaisi. Kasvien on annettava kest\u00e4\u00e4 kaikki s\u00e4\u00e4t, ja niin ne talven koettelemusten j\u00e4lkeen puhkeavat kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 kukoistukseen, kukkivat, versovat lehti\u00e4 ja kasvattavat raakileita kukkaversoihinsa. Auringon hehkuvien s\u00e4teiden hyv\u00e4ilyss\u00e4 raakileet v\u00e4hitellen kehittyv\u00e4t t\u00e4ysikokoisiksi ja kypsyv\u00e4t, kunnes ovat valmiita korjattaviksi ja ravintona k\u00e4ytett\u00e4viksi.<\/span><\/p>\n

Yht\u00e4 lailla ei kilvoittelijakaan, joka ei urhoollisesti kest\u00e4 kiusausten ja koettelemusten raskasta taakkaa, koskaan kanna hedelm\u00e4\u00e4, joka olisi kyllin arvokas jumalalliseen viinikuurnaan tai taivaalliseen aittaan, vaikkei h\u00e4nelt\u00e4 muuten puuttuisi ainoatakaan hyvett\u00e4. Jokainen todellinen kilvoittelija kehittyy ja kypsyy t\u00e4ydellisyyteen kest\u00e4m\u00e4ll\u00e4 k\u00e4rsiv\u00e4llisesti monenlaisia vaivoja, joista toiset tulevat ulkopuolelta vastoin kilvoittelijan tahtoa ja toisiin h\u00e4n itse tieten tahtoen antautuu.<\/span><\/p>\n

Luonto, vuodenaikojen vaihtelut ja erilaiset viljelytoimet koettelevat kasveja, kun taas me, Kristus-viinipuun j\u00e4rjelliset oksat, alistumme sielujen Tarhurin hoitotoimiin ja otamme vastaan koettelemukset omasta halustamme, sill\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4mme s\u00e4\u00e4telee vapaa tahto. Mutta ellemme me ole k\u00e4rsiv\u00e4llisi\u00e4 koettelemuksissa jotka kohtaavat meit\u00e4 tahtomattamme, ei sek\u00e4\u00e4n mit\u00e4 teemme omasta halustamme, saa Jumalan siunausta. Rakkautemme Jumalaan joutuu n\u00e4et koetukselle ennen muuta juuri murheiden ahdingossa. Sielun on ensin opittava omaehtoisissa kilvoitteluharjoituksissa halveksimaan niin nautintoa kuin kunniaakin, vasta sen j\u00e4lkeen kest\u00e4mme helposti my\u00f6s meit\u00e4 kohtaavat ulkonaiset vastoink\u00e4ymiset.<\/span><\/p>\n

Joka hengellisess\u00e4 k\u00f6yhyydess\u00e4\u00e4n halveksii nautintoa ja kunniaa ja katsoo ansainneensa kaikkein kovimmat katumusl\u00e4\u00e4kkeet, on valmistautunut mit\u00e4 moninaisimpiin murheisiin ja suhtautuu kaikkiin koettelemuksiin kuin johonkin luonnostaan lankeavaan. H\u00e4n iloitsee niiden kohdatessa koska tuntee niiden puhdistavan sielua. Koettelemuksista h\u00e4n saa aiheen syd\u00e4men tuskan l\u00e4pitunkemiin, tuloksia tuottaviin rukouksiin ja pit\u00e4\u00e4 niit\u00e4 sielun tervehdytt\u00e4jin\u00e4 ja varjelijoina. H\u00e4n ei kanna kaunaa kiusaajilleen vaan tunnustaa olevansa heille kiitollisuuden velassa ja rukoilee heid\u00e4n puolestaan aivan kuin he olisivat h\u00e4nen hyv\u00e4ntekij\u00f6it\u00e4\u00e4n. N\u00e4in h\u00e4n ei ainoastaan saa syntej\u00e4\u00e4n anteeksi lupauksen mukaan (Mt.6:14), vaan my\u00f6s perii taivasten valtakunnan ja saa Jumalan siunauksen. Herra ylist\u00e4\u00e4 h\u00e4nt\u00e4 autuaaksi, koska h\u00e4n osoittaa n\u00f6yryyden hengess\u00e4 k\u00e4rsiv\u00e4llisyytt\u00e4 loppuun saakka. (Pyh\u00e4 is\u00e4mme Gregorios: Kirje nunna Ksenialle IV \/72- 74. 30)<\/span><\/p>\n

T\u00e4llaisiin korkeuksiin kohottaa siis autuaallinen murhe syd\u00e4melt\u00e4\u00e4n n\u00f6yr\u00e4t ja hengess\u00e4\u00e4n k\u00f6yh\u00e4t. Mutta koska n\u00e4m\u00e4 asiat meihin pesiytyneen velttouden t\u00e4hden ylitt\u00e4v\u00e4t mittamme, palatkaamme alkuun ja tarkastelkaamme viel\u00e4 v\u00e4h\u00e4n kaiken pohjana olevaa murhetta. Mutta kaikki maallinen k\u00f6yhyys joka kohtaa meit\u00e4 tahtomattamme saa aikaan murhetta. Kukapa ei murehtisi joutuessaan rahattomana n\u00e4kem\u00e4\u00e4n n\u00e4lk\u00e4\u00e4, riutumaan vaivoissaan tai joutuessaan h\u00e4v\u00e4istyksi? T\u00e4llaiseen murheeseen ei kuitenkaan liity lohdutusta, ja se on sit\u00e4 raskaampaa mit\u00e4 ankarammaksi k\u00f6yhyys k\u00e4y tai paremminkin: mit\u00e4 kauempana k\u00f6yh\u00e4 on todellisesta tiedosta. H\u00e4n ei n\u00e4et alista aistikokemuksien aiheuttamia nautintoja tai tuskia j\u00e4rjelle, vaan p\u00e4invastoin alistuu itse niiden valtaan k\u00e4ytt\u00e4en v\u00e4\u00e4rin j\u00e4rkens\u00e4 ter\u00e4vyytt\u00e4 pahoihin ajatuksiin. N\u00e4in h\u00e4n lis\u00e4\u00e4 j\u00e4rjett\u00f6m\u00e4sti nautintojen tuskaa – saamatta siit\u00e4 mit\u00e4\u00e4n hy\u00f6ty\u00e4, p\u00e4invastoin – mit\u00e4 suurimmaksi vahingokseen. H\u00e4nen uskonsa horjuvuus todistaa selv\u00e4sti h\u00e4nt\u00e4 vastaan. H\u00e4nelt\u00e4 puuttuu n\u00e4et luja usko Jumalan evankeliumiin, sit\u00e4 edelt\u00e4viin profeettoihin ja sit\u00e4 seuranneisiin opetuslapsiin, jotka l\u00e4hetettiin julistamaan k\u00f6yhyydell\u00e4\u00e4n kulumatonta rikkautta, alhaisuudellaan sanoin kuvaamatonta kunniaa, itsekielt\u00e4ymyksell\u00e4\u00e4n tuskaa tuntematonta nautintoa, kest\u00e4vyydell\u00e4\u00e4n kiusauksissa ja koettelemuksissa vapautusta tulevasta iankaikkisesta ahdistuksesta ja murheesta. Ahdistus ja murhe n\u00e4et odottavat niit\u00e4, jotka rakastavat t\u00e4\u00e4ll\u00e4 lev\u00e4per\u00e4ist\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4 eiv\u00e4tk\u00e4 tahdo menn\u00e4 kaitaa tiet\u00e4 (Mt.7:14) ahtaasta portista el\u00e4m\u00e4\u00e4n sis\u00e4lle. Sattuvasti sanoo apostoli Paavali: \u00bbmaailman murhe tuottaa kuoleman\u00bb. (2 Kor.7:10) Edell\u00e4 esitetyst\u00e4kin on jo k\u00e4ynyt ilmi, ett\u00e4 on olemassa synti, joka on kuolemaksi.<\/span><\/p>\n

Todellinen el\u00e4m\u00e4 on siis isien opetuksen mukaan sielussa vaikuttava jumalallinen valo, joka syntyy Jumalan tahdon mukaisesta murheesta. Vastaavasti sielun todellinen kuolema on se katala pimeys, jolla maailman murhe se t\u00e4ytt\u00e4\u00e4. T\u00e4st\u00e4 pimeydest\u00e4 puhuu Basileios Suuri* sanoessaan, ett\u00e4 synnin synty on seurausta hyv\u00e4n puutteesta ja pahat teot saavat aikaan, ett\u00e4 synti alkaa ilmet\u00e4 henkisen pimeyden muodossa. My\u00f6s jumalallinen Markus julistaa: \u00bbKuinka pahojen ajatusten piiritt\u00e4m\u00e4 voisi n\u00e4hd\u00e4 niiden taakse k\u00e4tkeytyneen synnin? Synti on sielun pimeys ja usva ja saa alkunsa pahoista mielijohteista, sanoista ja ajatuksista. Mutta jos emme n\u00e4e t\u00e4t\u00e4 syvint\u00e4 synti\u00e4, kuinka voimme rukoilla siit\u00e4 puhdistumista. Ja jollemme ole puhdistuneet, kuinka voimme l\u00f6yt\u00e4\u00e4 luonnollisen puhtautemme’? Mutta jos emme sit\u00e4 l\u00f6yd\u00e4, kuinka voisimme n\u00e4hd\u00e4 Kristuksen asuinsijan sisimm\u00e4ss\u00e4mme’?\u00bb(vrt. Pyhitt\u00e4j\u00e4 Markus Askeetti: Niille jotka arvelevat vanhurskautuvansa teoista. Kohta 224, Filokalia I,s.207 – 208) (Pyh\u00e4 is\u00e4mme Gregorios: Kirje nunna Ksenialle IV \/ 83. 39)<\/span><\/p>\n

* Basileios Suuri (n. 330 – 379). kuuluisa kirkkois\u00e4 Kesarean piispa.<\/span><\/p>\n

 <\/p>\n

Herra armahda- rukouksen selitys<\/strong><\/span><\/p>\n

… Lopulta kuitenkin armelias Jumala s\u00e4\u00e4li ihmist\u00e4, taivutti taivaat ja laskeutui maan p\u00e4\u00e4lle, tuli ihmisen t\u00e4hden ihmiseksi ja puhtaimmalla verell\u00e4\u00e4n lunasti ihmisen synnin orjuudesta. Pyh\u00e4n evankeliuminsa avulla H\u00e4n ohjasi meid\u00e4t Jumalalle mieluisaan el\u00e4m\u00e4\u00e4n ja antoi meille \u00bbvallan tulla Jumalan lapsiksi\u00bb (Joh.1:12), kuten Johannes Teologi sanoo. Pyh\u00e4ss\u00e4 kasteessa H\u00e4n synnytti ja loi meid\u00e4t uudestaan ja puhtaimmilla salaisuuksillaan ruokkii ja el\u00e4v\u00f6itt\u00e4\u00e4 joka p\u00e4iv\u00e4 sieluamme. Lyhyesti sanottuna H\u00e4n on \u00e4\u00e4rett\u00f6m\u00e4ss\u00e4 viisaudessaan l\u00f6yt\u00e4nyt tavan pysy\u00e4 lakkaamatta kanssamme ja pit\u00e4\u00e4 meid\u00e4t yhteydess\u00e4\u00e4n, niin ettei paholaisella olisi en\u00e4\u00e4 mit\u00e4\u00e4n sijaa meiss\u00e4….. (Herra armahda- rukouksen selitys IV \/ 309 rivi 13 alhaalta)<\/span><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Markus Askeetti Lapseni, tahdotko hankkia itsellesi oman hengellisen valon ja tiedon lyhdyn, ett\u00e4 voisit kompastumatta vaeltaa t\u00e4m\u00e4n el\u00e4m\u00e4n syv\u00e4ss\u00e4 y\u00f6ss\u00e4,<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"colormag_page_container_layout":"default_layout","colormag_page_sidebar_layout":"default_layout","footnotes":""},"categories":[3],"tags":[],"class_list":["post-106","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-isien-opetuksia"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/106","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=106"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/106\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":910,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/106\/revisions\/910"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=106"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=106"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=106"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}