{"id":104,"date":"2012-02-05T15:12:26","date_gmt":"2012-02-05T15:12:26","guid":{"rendered":"http:\/\/www.sissonen.net\/tsasouna\/wp\/isien-opetuksia\/epauskosta\/"},"modified":"2019-11-12T13:59:52","modified_gmt":"2019-11-12T11:59:52","slug":"epauskosta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/2012\/02\/05\/epauskosta\/","title":{"rendered":"Ep\u00e4uskosta"},"content":{"rendered":"<p><span style=\"font-family: book antiqua,palatino; font-size: 12pt;\"><strong>Kassianus Roomalainen<\/strong><\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-family: book antiqua,palatino; font-size: 12pt;\">&#8230; Kolmas kilvoittelu meill\u00e4 on rahanhimon henke\u00e4 vastaan. Se on vieras ja luontoomme kuulumaton himo, joka saa ep\u00e4uskosta aiheen hy\u00f6k\u00e4t\u00e4 munkkeja vastaan&#8230; (Pyh\u00e4 Cassianus Roomalainen: Rahanhimosta I \/ 119)<\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-family: book antiqua,palatino; font-size: 12pt;\">&#8230; T\u00e4ll\u00e4 sairaudella on kolme ilmenemismuotoa, joista kaikista pyh\u00e4 Raamattu ja is\u00e4t opetuksissaan varoittavat. Ensimm\u00e4inen saa s\u00e4\u00e4litt\u00e4v\u00e4t uhrinsa hankkimaan ja kokoamaan sellaista, mit\u00e4 heill\u00e4 ei maailmassa ollut. Toinen taas panee ne, jotka ovat kerran luopuneet rahoistaan, katumaan ja johdattaa heid\u00e4n mieleens\u00e4 ajatuksen vaatia takaisin sit\u00e4 mink\u00e4 ovat Jumalalle luovuttaneet. Kolmas taas alun alkaen kahlehtii munkin ep\u00e4uskolla ja v\u00e4linpit\u00e4m\u00e4tt\u00f6myydell\u00e4 eik\u00e4 salli h\u00e4nen kokonaan hyl\u00e4t\u00e4 maailman asioita. Se tuo h\u00e4nen mieleens\u00e4 k\u00f6yhyyden pelon ja horjuttaa luottamuksen Jumalan huolenpitoon, ja n\u00e4in munkki tulee rikkoneeksi ne lupaukset, jotka h\u00e4n antoi maailmasta luopuessaan.<\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-family: book antiqua,palatino; font-size: 12pt;\">Kaikista n\u00e4ist\u00e4 kolmesta muodosta l\u00f6yd\u00e4mme esimerkkej\u00e4 pyh\u00e4st\u00e4 Raamatusta. Halutessaan hankkia rahaa, jota h\u00e4nell\u00e4 ei aikaisemmin ollut, Geehasi menetti profeetallisen armolahjan, jonka h\u00e4nen opettajansa oli tahtonut j\u00e4tt\u00e4\u00e4 perinn\u00f6ksi h\u00e4nelle ja h\u00e4nen suvulleen. Niin Geehasi siunauksen sijaan peri profeetan kirouksesta ikuisen pitalin. (2 Kun.5) Juudas taas halutessaan rahaa josta aiemmin oli Kristusta seuratakseen luopunut, ei ainoastaan langennut Herran kavaltamiseen ja joutunut niin apostolien joukon ulkopuolelle, vaan tuhosi ruumiillisen el\u00e4m\u00e4ns\u00e4kin v\u00e4kivaltaisella kuolemalla. (Mt.27:5) Ananias ja Safiira taas halusivat s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 itsell\u00e4\u00e4n jotain siit\u00e4 mit\u00e4 olivat omistaneet, mutta saivat apostolin suusta osakseen kuoleman rikoksensa rangaistukseksi. (Apt.5:5,10)<\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-family: book antiqua,palatino; font-size: 12pt;\">Viidenness\u00e4 kirjassaan suuri Mooses vertauskuvallisesti kehottaa niit\u00e4 jotka ovat luvanneet luopua maailmasta, mutta ep\u00e4uskon synnytt\u00e4m\u00e4st\u00e4 pelosta takertuvat j\u00e4lleen aineellisiin asioihin: \u00bbJoka pelk\u00e4\u00e4 ja arkailee, menk\u00f6\u00f6n ja palatkoon kotiinsa, etteiv\u00e4t h\u00e4nen veljens\u00e4kin menett\u00e4isi rohkeuttaan niin kuin h\u00e4n\u00bb. (5Moos.20:8) Onko mit\u00e4\u00e4n varmempaa tai selvemp\u00e4\u00e4 kuin t\u00e4m\u00e4 todistus? Emmek\u00f6 n\u00e4ist\u00e4 esimerkeist\u00e4 opi, ett\u00e4 niiden jotka luopuvat maailmasta, tulee luopua siit\u00e4 t\u00e4ydellisesti ja niin menn\u00e4 taisteluun. Jos he eiv\u00e4t niin menettele, vaan aloittavat munkkeusel\u00e4m\u00e4ns\u00e4 veltosti ja kieroutuneesti, he saavat muutkin poikkeamaan pois evankeliumin mukaisesta t\u00e4ydellisyydest\u00e4 ja saavat heid\u00e4t arkailemaan&#8230; (Pyh\u00e4 Kassianus Roomalainen: Rahanhimosta I \/ 122)<\/span><\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><span style=\"font-family: book antiqua,palatino; font-size: 12pt;\"><strong>Markus Askeetti<\/strong><\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-family: book antiqua,palatino; font-size: 12pt;\">Kaikkein pahinta on tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6myys, sen kintereill\u00e4 seuraa ep\u00e4usko. (Pyhitt\u00e4j\u00e4 Markus Askeetti: Niille, jotka arvelevat&#8230; I \/192. 105)<\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-family: book antiqua,palatino; font-size: 12pt;\">Kun ihminen uskoo sen, mit\u00e4 sanotaan tulevasta el\u00e4m\u00e4st\u00e4, h\u00e4n luopuu ilman suurempia pohdiskeluja t\u00e4m\u00e4n el\u00e4m\u00e4n nautinnoista. Mutta siit\u00e4, jolla ei t\u00e4t\u00e4 uskoa ole, tulee itse\u00e4\u00e4n hemmotteleva ja tunteeton. (Pyhitt\u00e4j\u00e4 Markus Askeetti: Niille, jotka arvelevat&#8230; I \/ 197. 142)<\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-family: book antiqua,palatino; font-size: 12pt;\">Kaikki ruumiillinen hekumointi on per\u00e4isin mukavuudenrakkaudesta. Mukavuudenrakkaus taas on ep\u00e4uskon j\u00e4lkel\u00e4inen. (Pyhitt\u00e4j\u00e4 Markus Askeetti: Niille, jotka arvelevat&#8230; I \/ 199. 158)<\/span><\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><span style=\"font-family: book antiqua,palatino; font-size: 12pt;\"><strong>Maksimos Tunnustaja<\/strong><\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-family: book antiqua,palatino; font-size: 12pt;\">Mammonaan kiintyminen kehittyy kolmesta aiheesta: nautinnonhimosta, turhamaisuudesta ja ep\u00e4uskosta. Pahin n\u00e4ist\u00e4 on ep\u00e4usko.<\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-family: book antiqua,palatino; font-size: 12pt;\">Nautinnonhaluinen rakastaa rahaa siksi, ett\u00e4 voisi sen avulla antautua nautiskeluun. Turhamainen taas siksi, ett\u00e4 saisi sen avulla kunniaa. Mutta ep\u00e4uskoinen rakastaa rahaa k\u00e4tke\u00e4kseen ja s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4kseen sen, sill\u00e4 h\u00e4n pelk\u00e4\u00e4 n\u00e4l\u00e4nh\u00e4t\u00e4\u00e4 vanhuutta, sairautta, maanpakoa tai muuta sellaista. H\u00e4n panee toivonsa mammonaan eik\u00e4 Jumalaan, kaiken Luojaan, joka huolehtii kaikista luoduistaan aina v\u00e4h\u00e4isimpi\u00e4 olentoja my\u00f6ten. (Pyh\u00e4 Maksimos Tunnustaja: Rakkaudesta II \/ 103. 17 \u2013 18)<\/span><\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><span style=\"font-family: book antiqua,palatino; font-size: 12pt;\"><strong>Niketas Stithatoslainen<\/strong><\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-family: book antiqua,palatino; font-size: 12pt;\">Ep\u00e4usko on paha asia: ilke\u00e4n rahanhimon ja kateuden perin katala siki\u00f6. Ja jos ep\u00e4usko on paha, kuinka paljon pahempi onkaan sen synnytt\u00e4j\u00e4! Se saa ihmislapset rakastamaan kultaa enemm\u00e4n kuin Kristusta ja pit\u00e4m\u00e4\u00e4n Luojaa halpa-arvoisempana kuin ainetta. Se taivuttaa palvelemaan aineellista Jumalan asemesta ja palvomaan luotua Luojan sijaan (vrt. Room.1:25) sek\u00e4 vaihtamaan Jumalan totuuden valheeseen. Jos siis t\u00e4m\u00e4 sairaus, rahanhimo, on niin paha ett\u00e4 sit\u00e4 kutsutaan toiseksi ep\u00e4jumalanpalvelukseksi (Vrt.1 Tim. 6:10), millaiseen ylett\u00f6m\u00e4\u00e4n pahuuteen onkaan langennut sielu, joka omasta halustaan sairastaa sit\u00e4! (Niketas Stithatoslainen: Mielen puhdistamisesta III \/ 191. 55)<\/span><\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><span style=\"font-family: book antiqua,palatino; font-size: 12pt;\"><strong>Gregorios Siinailainen<\/strong><\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-family: book antiqua,palatino; font-size: 12pt;\">Jotka ovat j\u00e4\u00e4neet armosta osattomiksi, saavat syytt\u00e4\u00e4 siit\u00e4 ep\u00e4uskoaan ja v\u00e4linpit\u00e4m\u00e4tt\u00f6myytt\u00e4\u00e4n. Ne taas jotka ovat armon l\u00f6yt\u00e4neet, saavat kiitt\u00e4\u00e4 siit\u00e4 uskoaan ja intoaan. Usko ja into n\u00e4et viev\u00e4t eteenp\u00e4in, kun taas ep\u00e4usko ja v\u00e4linpit\u00e4m\u00e4tt\u00f6myys johtavat t\u00e4ydelliseen taantumukseen. (Pyh\u00e4 Gregorios Siinailainen: Hy\u00f6dyllisi\u00e4 opetuksia III \/ 264. 4)<\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-family: book antiqua,palatino; font-size: 12pt;\">T\u00e4t\u00e4 maailmaa kohtaava tuomio on jumalattomien ep\u00e4usko, niin kuin evankeliumissa sanotaan: \u00bbMutta joka ei usko, se on jo tuomittu.\u00bb (Joh.3:18) Tuomioita ovat my\u00f6s vaikeat koettelemukset, jotka Jumalan kaitselmus l\u00e4hett\u00e4\u00e4 hillitsem\u00e4\u00e4n pahaa tai k\u00e4\u00e4nnytt\u00e4m\u00e4\u00e4n meit\u00e4. My\u00f6s sisimp\u00e4mme ailahtelut milloin hyv\u00e4\u00e4n, milloin pahaan ovat tuomiota, sill\u00e4 on sanottu: \u00bbLuopuneita ovat jumalattomat \u00e4itins\u00e4 kohdusta asti.\u00bb (Ps. 58:4) Ep\u00e4uskomme t\u00e4hden Jumalan oikeudenmukainen tuomio kohtaa silloin meit\u00e4 tekojemme mukaisena kurituksena. Toisia H\u00e4n rankaisee ja toisille osoittaa laupeutta, toisia kurittaa ja toiset kruunaa voitonseppeleell\u00e4. Rangaistukset ja kuritukset tulevat niiden osaksi, jotka ovat olleet t\u00e4ysin jumalattomia; lempe\u00e4mm\u00e4n kohtelun saavat ne, jotka ovat olleet uskovia vaikkakin v\u00e4linpit\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4. Ne taas jotka ovat tulleet t\u00e4ydellisiksi joko hyveiss\u00e4 tai paheissa, saavat ajallaan tekojaan vastaavan palkan. (Pyh\u00e4 Gregorios Siinailainen: Hy\u00f6dyllisi\u00e4 opetuksia III \/ 274. 40)<\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-family: book antiqua,palatino; font-size: 12pt;\">Vaikenemiskilvoituksessa tarvitaan ennen kaikkea uskoa, k\u00e4rsiv\u00e4llisyytt\u00e4 ja toivoa sek\u00e4 rakkautta \u00bbkaikesta syd\u00e4mest\u00e4, kaikesta sielusta ja kaikesta voimasta\u00bb (5Moos.6:5). Sill\u00e4 vaikka uskova ei t\u00e4\u00e4ll\u00e4 maan p\u00e4\u00e4ll\u00e4 onnistuisikaan &#8211; joko v\u00e4linpit\u00e4m\u00e4tt\u00f6myytens\u00e4 tai jonkin muun syyn t\u00e4hden &#8211; saavuttamaan etsim\u00e4\u00e4ns\u00e4, h\u00e4n saa kuitenkin ehdottomasti l\u00e4ht\u00f6hetkell\u00e4\u00e4n varmuuden uskonsa ja kilvoituksensa hedelm\u00e4st\u00e4 ja n\u00e4kee vapauden, joka on Jeesus Kristus. H\u00e4n, Jumalihminen ja Sana, on meid\u00e4n sielujemme vapautus ja pelastus. Sen sijaan ep\u00e4uskoinen saa l\u00e4ht\u00f6hetkell\u00e4\u00e4n tuomion &#8211; tai oikeastaan h\u00e4net \u00bbon jo tuomittu\u00bb (Joh.3:18), kuten Herra sanoo. Ep\u00e4uskoinen on se, joka vaikka saattaakin julistautua uskovaksi, palvelee nautintoja ja tavoittelee arvonantoa ihmisilt\u00e4 eik\u00e4 \u00bbetsi sit\u00e4 kunniaa, mik\u00e4 tulee h\u00e4nelt\u00e4, joka yksin on Jumala\u00bb. (Joh.5:44)<\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-family: book antiqua,palatino; font-size: 12pt;\">Huomaamattaan h\u00e4n pett\u00e4\u00e4 itse\u00e4\u00e4n ja saa kuulla Herran sanat: \u00bbSin\u00e4 et ottanut minua syd\u00e4meesi, vaan k\u00e4\u00e4nsit minulle selk\u00e4si. Sen t\u00e4hden min\u00e4kin k\u00e4\u00e4nnyn sinusta pois.&#8221; (Vrt. Hes.5:11) Mutta uskovan tule pit\u00e4\u00e4 yll\u00e4 toivoa ja h\u00e4nen pit\u00e4\u00e4 uskoa Jumalan totuuteen, josta kaikki pyh\u00e4t kirjoitukset todistavat. H\u00e4nen tulee my\u00f6s tunnustaa oma heikkoutensa v\u00e4ltty\u00e4kseen kaksinkertaiselta ehdottomalta tuomiolta. (Pyh\u00e4 Gregorios Siinailainen: Hy\u00f6dyllisi\u00e4 opetuksia III\/ 294. 103)<\/span><\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><span style=\"font-family: book antiqua,palatino; font-size: 12pt;\"><strong>Gregorios Tessalonikalainen<\/strong><\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-family: book antiqua,palatino; font-size: 12pt;\">&#8230; Niist\u00e4 himoista, jotka ovat vapaan tahtomme tuotteita, on kuitenkin helpompi vapautua kuin niist\u00e4, jotka ovat l\u00e4ht\u00f6isin suoraan luonnostamme. Mutta ep\u00e4usko, jonka kohteena on Jumalan huolenpito, tekee eritt\u00e4in vaikeaksi luopumisen rahanhimosta ja sen seuralaisista. Joka ei usko Jumalan huolenpitoon, luottaa rahoihinsa. Vaikka h\u00e4n on kuullut Herran sanat \u00bbhelpompi on kamelin k\u00e4yd\u00e4 neulansilm\u00e4n l\u00e4pi kuin rikkaan p\u00e4\u00e4st\u00e4 Jumalan valtakuntaan\u00bb (Mt.19:24), ei h\u00e4n v\u00e4lit\u00e4 v\u00e4h\u00e4\u00e4k\u00e4\u00e4n t\u00e4st\u00e4 taivaallisesta ja iankaikkisesta valtakunnasta, vaan kaipaa vain maailman katoavaa rikkautta. Ja vaikkei h\u00e4nell\u00e4 sit\u00e4 olisikaan, niin jo pelkk\u00e4 sen kaipaaminenkin tuottaa h\u00e4nelle suurta vahinkoa. Rikkauksia havittelevat lankeavat moniin kiusauksiin ja pahan hengen pauloihin, kuten Paavali sanoo (Vrt. 1 Tim. 6:9). (Pyh\u00e4 is\u00e4mme Gregorios: Kirje nunna Ksenialle IV \/ 63. 16)<\/span><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Kassianus Roomalainen &#8230; Kolmas kilvoittelu meill\u00e4 on rahanhimon henke\u00e4 vastaan. Se on vieras ja luontoomme kuulumaton himo, joka saa ep\u00e4uskosta<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"colormag_page_container_layout":"default_layout","colormag_page_sidebar_layout":"default_layout","footnotes":""},"categories":[3],"tags":[],"class_list":["post-104","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-isien-opetuksia"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/104","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=104"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/104\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":912,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/104\/revisions\/912"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=104"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=104"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=104"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}