{"id":103,"date":"2012-02-05T15:11:32","date_gmt":"2012-02-05T15:11:32","guid":{"rendered":"http:\/\/www.sissonen.net\/tsasouna\/wp\/isien-opetuksia\/eksytyksista\/"},"modified":"2019-11-12T13:59:52","modified_gmt":"2019-11-12T11:59:52","slug":"eksytyksista","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/2012\/02\/05\/eksytyksista\/","title":{"rendered":"Eksytyksist\u00e4"},"content":{"rendered":"

Evagrios<\/strong><\/span><\/p>\n

Luulen, ett\u00e4 paholainen koskettaessaan mainittua aivojen osaa vilkuttelee mielen ymp\u00e4rill\u00e4 olevaa valoa miten tahtoo. N\u00e4in turhamaisuuden himo her\u00e4\u00e4 ja muuttuu ajatukseksi, joka johtaa mielen pyrkim\u00e4\u00e4n ajattelemattomasti jumalalliseen tietoon olevaisesta. Koska t\u00e4llaista ihmist\u00e4 eiv\u00e4t ahdista lihan saastaiset himot, vaan h\u00e4n kuvittelee olevansa puhdas, h\u00e4nen mieleens\u00e4 ei edes juolahda, ett\u00e4 kyseess\u00e4 voisi olla vihollisen toiminta ja niin h\u00e4n vastaanottaa jumalallisena paholaisen h\u00e4nelle l\u00e4hett\u00e4m\u00e4n ilmestyksen. Kuten jo totesin, paholainen \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen viekkaasti muuntelee aivojen v\u00e4lityksell\u00e4 mielt\u00e4 ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4\u00e4 valoa ja saa siten aikaan ilmestyksen. (Munkki Euagrios: Rukouksesta I \/ 101. 74)<\/span><\/p>\n

Ole varuillasi etteiv\u00e4t kavalat pahat henget p\u00e4\u00e4sisi pett\u00e4m\u00e4\u00e4n sinua joillain n\u00e4yll\u00e4. S\u00e4ilyt\u00e4 harkintakykysi, turvaudu rukoukseen ja pyyd\u00e4 Jumalalta, ett\u00e4 jos n\u00e4ky on H\u00e4nest\u00e4 l\u00e4ht\u00f6isin, H\u00e4n valistaisi mielesi ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n sen, mutta jos ei, ett\u00e4 H\u00e4n mit\u00e4 pikimmin karkottaisi eksytt\u00e4j\u00e4n. Ole turvallisella mielell\u00e4 ja tied\u00e4, etteiv\u00e4t nuo koirat kest\u00e4 sinun asettasi, palavaa rukousta Jumalan puoleen. Ne kaikkoavat heti kauas kun Jumalan voima ruoskii niit\u00e4 n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6m\u00e4sti. (Munkki Euagrios: Rukouksesta I \/ 103. 94<\/span><\/p>\n

Voi k\u00e4yd\u00e4 niin, ett\u00e4 demonit tuovat mieleesi ajatuksia ja sitten yllytt\u00e4v\u00e4t sinua niit\u00e4 vastaan, karkottamaan ne rukouksella. Sen j\u00e4lkeen ne v\u00e4istyv\u00e4t suosiolla, jotta sin\u00e4 lankeaisit niiden petokseen ja omahyv\u00e4isesti kuvittelisit, ett\u00e4 olet alkanut voittaa ajatuksia ja ett\u00e4 pahat hengetkin pelk\u00e4\u00e4v\u00e4t sinua. (Munkki Euagrios: Rukouksesta I \/ 108. 134<\/span><\/p>\n

 <\/p>\n

Kassianus Roomalainen<\/strong><\/span><\/p>\n

… Olemmehan n\u00e4et tavanneet monia, jotka ovat kuluttaneet itsens\u00e4 paastossa ja valvomisessa, vet\u00e4ytyneet er\u00e4maahan, kilvoitelleet \u00e4\u00e4rimm\u00e4isess\u00e4 k\u00f6yhyydess\u00e4, niin etteiv\u00e4t ole j\u00e4tt\u00e4neet itselleen edes jokap\u00e4iv\u00e4ist\u00e4 ravintoa, sek\u00e4 kunnostautuneet armeliaisuuden harjoittamisessa siin\u00e4 m\u00e4\u00e4rin, ett\u00e4 ovat jakaneet senkin, mik\u00e4 ei olisi riitt\u00e4nyt edes heille itselleen. Kuitenkin kaiken t\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen he ovat s\u00e4\u00e4litt\u00e4v\u00e4sti langenneet hyveen polulta ja luisuneet syntiin. Mist\u00e4 siis johtuu, ett\u00e4 he ovat menneet harhaan oikealta tielt\u00e4? Minun mielest\u00e4ni ei mist\u00e4\u00e4n muusta kuin siit\u00e4, ettei heill\u00e4 ole ollut arvostelukyvyn armolahjaa. Se n\u00e4et opettaa ihmist\u00e4 luopumaan liioittelusta puoleen tai toiseen; ja se opettaa vaeltamaan kultaista keskitiet\u00e4: ei anna ylenm\u00e4\u00e4r\u00e4isen pid\u00e4ttyvyyden houkutella petollisesti oikealle, eik\u00e4 liioin v\u00e4linpit\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyden ja velttouden vietell\u00e4 mukaansa vasemmalle. Arvostelukyky on kuin sielun silm\u00e4 tai lamppu evankeliumin sanan mukaan: ’Silm\u00e4 on ruumiin lamppu. Jos siis silm\u00e4si on vilpit\u00f6n, on koko ruumiisi valaistu. Mutta jos silm\u00e4si on paha, on koko ruumiisi pime\u00e4. (Matt.6:22; suomalaisessa UT:ssa k\u00e4\u00e4nnetty alkutekstist\u00e4 poiketen terve ja viallinen (suom. huom.)<\/span><\/p>\n

Niin todellakin arvostelukyky tutkii kaikki ihmisen ajatukset ja teot sek\u00e4 erittelee ne poistaen niist\u00e4 kaiken pahan ja Jumalalle vastenmielisen ja karkottaen eksytyksen kauas ihmisest\u00e4.<\/span><\/p>\n

T\u00e4st\u00e4 voi kuka tahansa vakuuttua my\u00f6s sen perusteella, mit\u00e4 on kerrottu pyh\u00e4ss\u00e4 Raamatussa. Saulille oli ensimm\u00e4iseksi uskottu Israelin hallitseminen. Mutta koska h\u00e4nell\u00e4 ei ollut tuota arvostelukyvyn sis\u00e4ist\u00e4 silm\u00e4\u00e4, h\u00e4n ei mielelt\u00e4\u00e4n pimentyneen\u00e4 pystynyt n\u00e4kem\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 uhria mieluisampi on Jumalalle tottelevaisuus, johon pyh\u00e4 Samuel oli Sauliakin kehottanut. N\u00e4in Saul juuri sill\u00e4, mill\u00e4 arveli palvelevansa Jumalaa, saikin H\u00e4net k\u00e4\u00e4ntym\u00e4\u00e4n pois luotaan, ja niin h\u00e4net karkotettiin valtaistuimelta. ( 1 Sam. 10 jne.)<\/span><\/p>\n

N\u00e4in ei olisi tapahtunut, jos Saulilla olisi ollut arvostelukyvyn silm\u00e4. Auringoksi nimitt\u00e4\u00e4 sit\u00e4 apostoli sanoessaan: ’\u00c4lk\u00e4\u00e4 antako auringon laskea vihanne yli.’ (Ef. 4:26) My\u00f6s el\u00e4m\u00e4mme ohjaukseksi sit\u00e4 on sanottu: ’Ne, joilla ei ole ohjausta, varisevat kuin lehdet. (Sananl. 11:14 LXX)<\/span><\/p>\n

Raamattu nimitt\u00e4\u00e4 arvostelukyky\u00e4 my\u00f6s neuvoksi eik\u00e4 salli meid\u00e4n tehd\u00e4 mit\u00e4\u00e4n ilman sit\u00e4, ei edes ilman sit\u00e4 juoda sit\u00e4 hengellist\u00e4 viini\u00e4, joka ’ilahuttaa ihmisen syd\u00e4men’, (Ps.104:15)sill\u00e4 on kirjoitettu ’Juo viini\u00e4 neuvokkaasti’ (Sananl.41:4 LXX) ja toisaalla: ’ Kuin kaupunki varustukset hajalla, muuria vailla on ihminen, joka ei tee kaikkea neuvoa kysyen! (Sananl.25:28 LXX) Siin\u00e4 on viisaus, siin\u00e4 ymm\u00e4rrys, siin\u00e4 havaitseminen, joita ilman emme saa rakennetuksi sis\u00e4ist\u00e4 rakennustamme emmek\u00e4 pysty kokoamaan hengellist\u00e4 viisautta, sill\u00e4 onhan sanottu: ’Viisaudella talo rakennetaan ja ymm\u00e4rryksell\u00e4 vahvaksi varustetaan, ja j\u00e4rkevyys t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sen kammiot rikkaudella.” (Sananl.24:4 LXX) Arvostelukyky\u00e4 kutsutaan my\u00f6s ’vahvaksi ruoaksi’, joka on ’niit\u00e4 varten, joiden aistit tottumuksesta ovat harjaantuneet erottamaan hyv\u00e4n pahasta.’ (Hebr. 5:14) T\u00e4st\u00e4 kaikesta k\u00e4y selv\u00e4sti ilmi, ettei mik\u00e4\u00e4n hyve voi synty\u00e4 ja s\u00e4ily\u00e4 varmana loppuun asti ilman arvostelukyvyn armolahjaa: arvostelukyky on kaikkien hyveiden \u00e4iti ja suojelija.’<\/span><\/p>\n

N\u00e4in m\u00e4\u00e4ritteli Antonios t\u00e4ydellisen hyveen ja muut is\u00e4t yhtyiv\u00e4t h\u00e4nen mielipiteeseens\u00e4.<\/span><\/p>\n

Mutta on my\u00f6s uudempia meid\u00e4n aikanamme sattuneita tapauksia, joita tutkimalla voi varmistua Antonioksen m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4n oikeutuksesta. Muistattehan tekin vanhus Heronin ja sen s\u00e4\u00e4litt\u00e4v\u00e4n lankeemuksen, joka sattui h\u00e4nelle meid\u00e4n n\u00e4htemme vain muutamia p\u00e4ivi\u00e4 sitten, niin ett\u00e4 h\u00e4n pahan hengen pett\u00e4m\u00e4n\u00e4 lankesi sellaisesta el\u00e4m\u00e4n korkeudesta kuoleman syvyyteen. Kuten muistamme, Heron vietti viisikymment\u00e4 vuotta t\u00e4ss\u00e4 l\u00e4hell\u00e4 er\u00e4maassa hellitt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 paastoten ja viett\u00e4en ankaraa el\u00e4m\u00e4\u00e4. Enemm\u00e4n kuin kukaan muu siell\u00e4 h\u00e4n pyrki \u00e4\u00e4rimm\u00e4iseen yksin\u00e4isyyteen ja halusi el\u00e4\u00e4 mahdollisimman autiossa paikassa. Sellaisten vaivojen ja kilvoitusten j\u00e4lkeen h\u00e4n kuitenkin saatanan petoksen uhri ja luisui mit\u00e4 raskaimpaan lankeemukseen ja sai kaikki l\u00e4hier\u00e4maan is\u00e4t ja veljet lohduttoman murheen valtaan.<\/span><\/p>\n

N\u00e4in ei h\u00e4nelle olisi k\u00e4ynyt, jos h\u00e4nell\u00e4 olisi ollut turvanaan arvostelukyvyn hyve, niin ett\u00e4 h\u00e4n olisi oppinut tottelemaan isien ja veljien neuvoja enemm\u00e4n kuin omia ajatuksiaan. Omaa ajatustaan seuraten Heron ajautui paastoel\u00e4m\u00e4n ja ihmisist\u00e4 erist\u00e4ytymisen tavoittelussaan niin pitk\u00e4lle, ettei edes pyh\u00e4n\u00e4 p\u00e4\u00e4si\u00e4isjuhlana saapunut kirkkoon, jottei isien ja veljien seuraan tultuaan olisi joutunut sy\u00f6m\u00e4\u00e4n yhdess\u00e4 heid\u00e4n kanssaan ja siten pakosta maistamaan palkokasviksia tai jotain muuta p\u00f6yd\u00e4n antimista ja niin olisi rikkonut itse laatimiaan s\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4.<\/span><\/p>\n

Kun h\u00e4n n\u00e4in oli antanut oman tahtonsa pett\u00e4\u00e4 pitk\u00e4\u00e4n itse\u00e4\u00e4n, h\u00e4n lopulta otti vastaan saatanan enkelin ja kumarsi sit\u00e4 valon enkelin\u00e4. (kts. 2 Kor. 11:14) Se k\u00e4ski h\u00e4nen heitt\u00e4yty\u00e4 keskiy\u00f6ll\u00e4 syv\u00e4\u00e4n kaivoon; niin h\u00e4n kokisi siten, ettei en\u00e4\u00e4 ole alttiina millek\u00e4\u00e4n vaaralle suuren hyveellisyytens\u00e4 ja Jumalan tahdon mukaisten vaivojensa ansiosta. Ja niin Heron tutkimatta ja arvostelematta, kuka h\u00e4nt\u00e4 oli t\u00e4h\u00e4n neuvomassa – mielelt\u00e4\u00e4n pimentyneen\u00e4 todella heitt\u00e4ytyi keskiy\u00f6ll\u00e4 kaivoon.<\/span><\/p>\n

Jonkin ajan kuluttua veljet saatuaan tiedon tapahtumasta saivat suurella vaivalla vedetyksi Heronin yl\u00f6s kaivosta puolikuolleena. H\u00e4n eli viel\u00e4 kaksi p\u00e4iv\u00e4\u00e4 sen j\u00e4lkeen, mutta kolmantena h\u00e4n kuoli ja j\u00e4tti veljet sek\u00e4 pappismunkki Pafnutioksen lohduttomaan murheeseen. Muistaen Heronin monia vaivoja ja sit\u00e4 pitk\u00e4\u00e4 aikaa, jonka h\u00e4n oli kilvoitellut er\u00e4maassa, is\u00e4 Pafnutios ei hennonut olla muistelematta h\u00e4nt\u00e4 liturgian yhteydess\u00e4, jottei h\u00e4nt\u00e4 luettaisi niiden joukkoon, jotka ovat riist\u00e4neet hengen itselt\u00e4\u00e4n.<\/span><\/p>\n

Ent\u00e4 sitten ne kaksi velje\u00e4, jotka oleskelivat Theban takaisessa er\u00e4maassa; siell\u00e4 miss\u00e4 my\u00f6s autuas Antonios aikoinaan eli? Oman ajatuksensa yllytt\u00e4min\u00e4 n\u00e4m\u00e4 veljet arvostelukyvytt\u00f6m\u00e4sti p\u00e4\u00e4ttiv\u00e4t l\u00e4hte\u00e4 syvemm\u00e4lle laajaan ja viljelem\u00e4tt\u00f6m\u00e4\u00e4n er\u00e4maahan ottamatta – omap\u00e4isyytt\u00e4\u00e4n taaskin – mukaansa ravintoa. He n\u00e4et odottivat, ett\u00e4 Herra antaisi heille ruokaa jonkin ihmeen avulla. Kun he n\u00e4in n\u00e4l\u00e4n n\u00e4\u00e4nnytt\u00e4min\u00e4 harhailivat er\u00e4maassa, joutuivat he silm\u00e4tysten mazikien kanssa, t\u00e4m\u00e4 heimo on julmimpia ja raaimpia kaikista villikansoista.<\/span><\/p>\n

Jumalan johdatuksesta heid\u00e4n luontainen raakuutensa muuttui kuitenkin t\u00e4ll\u00e4 kertaa rakkaudeksi, ja he meniv\u00e4t n\u00e4lkiintyneit\u00e4 velji\u00e4 vastaan leip\u00e4\u00e4 tarjoten. Toinen veljist\u00e4 sai arvostelukykyns\u00e4 takaisin ja otti leiv\u00e4t vastaan iloiten ja kiitt\u00e4en. H\u00e4n nimitt\u00e4in ajatteli, etteiv\u00e4t n\u00e4m\u00e4 julmat, aina ihmisverest\u00e4 iloitsevat villit olisi osoittaneet heille my\u00f6t\u00e4tuntoa heid\u00e4n jo ollessaan n\u00e4\u00e4ntym\u00e4isill\u00e4\u00e4n eiv\u00e4tk\u00e4 olisi tuoneet heille ravintoa, ellei Jumala olisi ollut heit\u00e4 siihen ohjaamassa.<\/span><\/p>\n

Mutta toinen veljist\u00e4 hylk\u00e4si tarjotun ravinnon, koska se muka oli ihmisten h\u00e4nelle tuomaa. Ja niin h\u00e4n pysyi arvostelukyvytt\u00f6m\u00e4ss\u00e4 mielipiteess\u00e4\u00e4n, kunnes lopulta kuoli n\u00e4lk\u00e4\u00e4n. Vaikka molemmat olivat alussa tehneet huonon p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen oman harkitsemattoman ja tuhoisan ajatuksensa mukaan, niin toinen kuitenkin saatuaan arvostelukykyns\u00e4 takaisin oikaisi h\u00e4tik\u00f6idyn ja varomattoman p\u00e4\u00e4t\u00f6ksens\u00e4. Toinen taas arvostelukyvytt\u00f6m\u00e4n\u00e4 pysyi itsep\u00e4isesti mielett\u00f6m\u00e4ss\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksess\u00e4\u00e4n ja tuotti itse itselleen kuoleman, jonka Herra olisi tahtonut torjua.<\/span><\/p>\n

Ja mit\u00e4 sanoisinkaan veljest\u00e4, jonka nime\u00e4 en tahdo mainita, koska h\u00e4n on viel\u00e4 elossa? H\u00e4n otti usein vastaan demonin valon enkelin\u00e4 ja sai sen kautta ilmestyksi\u00e4 sek\u00e4 oli koko ajan n\u00e4kevin\u00e4\u00e4n keljassaan lyhdyn valon. Lopulta demoni k\u00e4ski h\u00e4nen tuoda oman poikansa, joka eli h\u00e4nen kanssaan samassa luostarissa, uhriksi Jumalalle, jotta h\u00e4n siten muka tulisi arvolliseksi saamaan patriarkka Aabrahamin kunnian. H\u00e4n tottelikin t\u00e4t\u00e4 kehotusta ja olisi todella teurastanut poikansa, jollei poika n\u00e4hty\u00e4\u00e4n is\u00e4ns\u00e4 vastoin tapojaan veist\u00e4 terottamassa ja valmistamassa sitomisv\u00e4lineit\u00e4, joilla h\u00e4n aikoi k\u00f6ytt\u00e4\u00e4 pojan polttouhriksi, olisi pelastautunut pakenemalla.<\/span><\/p>\n

Kest\u00e4isi kauan, jos kertoisin eksytyksest\u00e4, joka kohtasi er\u00e4st\u00e4 mesopotamialaista munkkia. Eletty\u00e4\u00e4n vuosikausia keljaansa sulkeutuneena ja ankaraa paastoel\u00e4m\u00e4\u00e4 harjoittaen h\u00e4n joutui siin\u00e4 m\u00e4\u00e4rin saatanallisten ilmestysten ja unien harhauttamaksi, ett\u00e4 vaikka h\u00e4n vaivann\u00e4\u00f6ss\u00e4 ja hyveess\u00e4 oli voittanut kaikki sen seudun munkit, h\u00e4n lopulta lankesi juutalaisuuteen ja otti ymp\u00e4rileikkauksen. Tahtoen eksytt\u00e4\u00e4 munkin saatana n\u00e4ytti h\u00e4nelle ensin unia, jotka todella k\u00e4viv\u00e4t toteen, jotta h\u00e4n niist\u00e4 innostuneena helposti lankeaisi siihen eksytykseen, jonka se viimeiseksi aikoi h\u00e4nelle esitt\u00e4\u00e4. Yhten\u00e4 y\u00f6n\u00e4 saatana sitten n\u00e4ytti h\u00e4nelle, miten kristittyjen joukko yhdess\u00e4 apostolien ja marttyyrien kanssa eli surussa ja murheessa, synke\u00e4n\u00e4 ja t\u00e4ynn\u00e4 kaikenlaista h\u00e4pe\u00e4\u00e4, mutta juutalaiset oleskelivat Mooseksen ja profeettojen kanssa ilossa ja riemussa ja kirkas valo valaisi heit\u00e4. Ja tuo petollinen saatana sanoi munkille, ett\u00e4 jos h\u00e4n haluaa p\u00e4\u00e4st\u00e4 osalliseksi juutalaisten autuudesta ja ilosta, tulee h\u00e4nenkin ottaa vastaan ymp\u00e4rileikkaus, mihin h\u00e4n n\u00e4in petettyn\u00e4 sitten suostuikin.<\/span><\/p>\n

Kaikista n\u00e4ist\u00e4 edell\u00e4 kerrotuista tapauksista k\u00e4y ilmi, ettei kukaan mainituista henkil\u00f6ist\u00e4 olisi joutunut niin s\u00e4\u00e4litt\u00e4v\u00e4sti ja surkeasti h\u00e4pe\u00e4\u00e4n, jos h\u00e4nell\u00e4 olisi ollut arvostelukyvyn armolahja. \u00bb<\/span><\/p>\n

T\u00e4h\u00e4n Germanus sanoi: \u00bbSek\u00e4 uudemmat esimerkit ett\u00e4 isien m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4t ovat kyllin selv\u00e4sti osoittaneet, ett\u00e4 arvostelukyky on todella kaikkien hyveiden l\u00e4hde ja juuri, t\u00e4yttymys ja yhdysside. Mutta nyt haluaisimme tiet\u00e4\u00e4, mill\u00e4 tavoin voimme saada sen omaksemme, ja kuinka voimme erottaa oikean Jumalasta l\u00e4ht\u00f6isin olevan arvostelukyvyn valheellisesta, v\u00e4\u00e4rennetyst\u00e4 ja saatanallisesta?\u00bb<\/span><\/p>\n

Abba Mooses vastasi: \u00bbOikea arvostelukyky ei voi synty\u00e4 muusta kuin todellisesta n\u00f6yryydest\u00e4, siit\u00e4 ett\u00e4 paljastamme isille sek\u00e4 sen, mit\u00e4 teemme, ett\u00e4 sen, mit\u00e4 ajattelemme luottamatta miss\u00e4\u00e4n omaan ajatukseemme, ja seuraten kaikessa vanhusten sanoja ja luottaen siihen, ett\u00e4 hyv\u00e4\u00e4 on se, mink\u00e4 he siksi toteavat. T\u00e4llainen menettely saa munkin sek\u00e4 pysym\u00e4\u00e4n oikealla tiell\u00e4, kun h\u00e4nell\u00e4 on apunaan todellinen arvostelukyky, ett\u00e4 varjelee h\u00e4net vahingoittumattomana kaikista pahan hengen pauloista… (Pyh\u00e4 Cassianus Roomalainen: Skiitan pyhist\u00e4 isist\u00e4 I\/ 148 \u2013 152)<\/span><\/p>\n

 <\/p>\n

Markus Askeetti<\/strong><\/span><\/p>\n

On Jumalan armon toimintaa, jota hengellisen kasvunsa alkuvaiheessa olevat eiv\u00e4t pysty tunnistamaan. Mutta on my\u00f6s pahan toimintaa, joka erehdytt\u00e4v\u00e4sti on totuuden kaltaista. Ei kannata tutkistella niit\u00e4 liikaa, koska kyseess\u00e4 voi olla pahan toiminta. Mutta ei liioin pid\u00e4 suoralta k\u00e4delt\u00e4 tuomita niit\u00e4, koska kyseess\u00e4 voi olla armon toiminta. Kaikki on siis tuotava luottavaisesti Jumalan eteen, sill\u00e4 H\u00e4n tuntee kummastakin koituvan hy\u00f6dyn. (Pyhitt\u00e4j\u00e4 Markus Askeetti: Niille, jotka arvelevat… I \/ 184. 28)<\/span><\/p>\n

 <\/p>\n

Hesykhios<\/strong><\/span><\/p>\n

T\u00e4llainen on pahan menettelytapa, ja n\u00e4ill\u00e4 nuolilla se myrkytt\u00e4\u00e4 jokaisen sielun. Sen t\u00e4hden ei – ennen kuin mieli on saavuttanut suuren taistelukokemuksen – ole turvallista antaa ajatusten tulvia syd\u00e4meemme, ei ainakaan alussa. Sill\u00e4 sielumme nauttii suuresti saatanan ehdotuksista ja iloiten seuraa niit\u00e4. Mutta meid\u00e4n tulee vain heti ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, mist\u00e4 on kysymys, ja tukahduttaa viettelys alkuunsa. Kun mieli on kypsynyt t\u00e4ss\u00e4 verrattomassa valppaudessa, se tottumuksen voimasta harjaantuu, niin ett\u00e4 pystyy taistellessaan havaitsemaan vihollisensa, ja voi, profeetan sanojen mukaan, helposti hallita ’pieni\u00e4 kettuja’. (vrt. Kork.Veisu 2:15) Vasta sitten se voi my\u00f6s tarpeen vaatiessa antautua l\u00e4hitaisteluun ja sitten taitavasti nuhdella vihollisia. (Pyh\u00e4 Hesykhios: Henkisest\u00e4 raittiudesta ja hyveist\u00e4 I \/ 240. 44)<\/span><\/p>\n

 <\/p>\n

Diadokhos Fotikealainen<\/strong><\/span><\/p>\n

Kun mielemme alkaa tuntea Pyh\u00e4n Hengen armoa, silloin my\u00f6s saatana y\u00f6n hiljaisuudessa kilvoittelijan vaivuttua kevyeen unenhorteeseen saa sielussa aikaan jonkinlaisen mielihyv\u00e4n tunteen. Jos mieli silloin pysyttelee kiihke\u00e4sti kiinni Herran Jeesuksen pyh\u00e4ss\u00e4 nimess\u00e4 ja k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 tuota pyh\u00e4\u00e4 ja kunniakasta nime\u00e4 aseenaan houkutusta vastaan, tuo ovela eksytt\u00e4j\u00e4 vet\u00e4ytyy pois. Siit\u00e4 l\u00e4htien se k\u00e4y taisteluun sielua vastaan ei en\u00e4\u00e4 ajatusten kautta vaan omassa persoonassaan. N\u00e4in mieli oppii tarkoin tuntemaan pahan hengen petolliset juonet ja oppii sitten kokemuksesta erittelem\u00e4\u00e4n hengellisi\u00e4 ilmi\u00f6it\u00e4.<\/span><\/p>\n

Kun lohdutus on l\u00e4ht\u00f6isin Jumalasta, sen tuntee siit\u00e4, ett\u00e4 ihminen joko valveilla tai uneen vaipuessaan palavasti muistaa Jumalaa ja ik\u00e4\u00e4n kuin tarrautuu H\u00e4nen rakkauteensa. Mutta eksytyksen aiheuttama on lohdutus silloin, kun kilvoittelija – kuten jo sanoin – on kevyess\u00e4 unessa ja vain keskinkertaisella l\u00e4mm\u00f6ll\u00e4 muistaa Jumalaa. Lohdutus, joka on l\u00e4ht\u00f6isin Jumalasta, ilahduttaa selv\u00e4sti tajuttavalla tavalla kilvoittelijoita ja saa heid\u00e4n sielunsa rakkauden hurmiossa kohoamaan Jumalan eteen. V\u00e4\u00e4r\u00e4 lohdutus taas saa sielun v\u00e4r\u00e4j\u00e4m\u00e4\u00e4n eksytyksen tuulessa ja yritt\u00e4\u00e4 ruumiin unta hyv\u00e4ksi k\u00e4ytt\u00e4en ry\u00f6st\u00e4\u00e4 terveelt\u00e4 mielelt\u00e4 kokemuksen Jumalan muistamisesta. Mutta jos mieli muistelee valppaasti Herraa Jeesusta, se tekee tyhj\u00e4ksi tuon vihollisen mielihyv\u00e4\u00e4 tuottavan henk\u00e4yksen ja k\u00e4y iloiten taisteluun h\u00e4nt\u00e4 vastaan. Armon lis\u00e4ksi sielulla on toinenkin kelpo ase, kokemuksen my\u00f6t\u00e4 kasvanut luottamus.<\/span><\/p>\n

Joskus sielussa syttyy horjumaton ja mielikuvista vapaa rakkaus Jumalaa kohtaan ja se vet\u00e4\u00e4 ruumiinkin tuon sanoin kuvaamattoman rakkauden syvyyksiin, kun kilvoittelija on joko valveilla tai Pyh\u00e4n Armon vaikutuksen alaisena vaipumassa uneen, niin ett\u00e4 sielu ei silloin ajattele mit\u00e4\u00e4n muuta kuin H\u00e4nt\u00e4, jota kohden se pyrkii. Kun n\u00e4in tapahtuu, voimme olla varmoja, ett\u00e4 tuo vaikutus on Pyh\u00e4st\u00e4 Hengest\u00e4. Sill\u00e4 kun tuo sanomaton suloisuus t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sielun, se ei voi ajatella mit\u00e4\u00e4n muuta tuossa ehtym\u00e4tt\u00f6m\u00e4ss\u00e4 ilossa. Mutta jos mieli t\u00e4llaisessa tilassa taipuu johonkin ep\u00e4ilykseen tai likaiseen ajatukseen, vaikka k\u00e4ytt\u00e4\u00e4kin Jumalan pyh\u00e4\u00e4 nime\u00e4 ei vain rakkaudesta Jumalaan, vaan puolustukseksi pahaa vastaan, tulee t\u00e4st\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 tuon mielihyv\u00e4n t\u00e4yteisen lohdutuksen takana on petturi, joka on pukenut petoksensa ilon pukuun. Tuo ilo on kuitenkin aivan holtitonta ja sekavaa, sill\u00e4 vihollinen yritt\u00e4\u00e4 n\u00e4in raiskata sielun, kun se n\u00e4kee mielen alkavan vilpitt\u00f6m\u00e4sti iloita sis\u00e4isen tuntokykyns\u00e4 kokemuksesta. Vihollinen vet\u00e4\u00e4 silloin sielua puoleensa joillakin hyv\u00e4ntuntuisilla lohdutuksilla, jotta t\u00e4m\u00e4 veltostuttava ja nihke\u00e4 mielihyv\u00e4 pett\u00e4isi sen, niin ettei se huomaisi yhtyv\u00e4ns\u00e4 viholliseen. T\u00e4st\u00e4 kaikesta siis tunnemme totuuden hengen ja eksytyksen hengen. (1 Joh.4:6) Ei kukaan voi tietoisesti maistaa Jumalan hyvyytt\u00e4 eik\u00e4 kokea pahojen henkien karvautta, jollei h\u00e4n ole varmasti perill\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 armo asuu mielen syvyyksiss\u00e4, kun taas pahat henget oleilevat ainoastaan syd\u00e4men ymp\u00e4rill\u00e4. Pahat henget eiv\u00e4t kuitenkaan halua meid\u00e4n milloinkaan uskovan sit\u00e4, jottei mielemme t\u00e4ysin tietoisena t\u00e4st\u00e4 aseistautuisi niit\u00e4 vastaan Jumalan muistamisella Autuas Diadokhos: 100 kohtaa kilvoitteluel\u00e4m\u00e4st\u00e4 I \/ 290 \u2013 291. 31 – 33<\/span><\/p>\n

 <\/p>\n

Gregorios Siinailainen<\/strong><\/span><\/p>\n

On paikallaan puhua parhaan kykymme mukaan my\u00f6s eksytyksest\u00e4, sill\u00e4 monien on vaikeata havaita, ja melkein mahdotonta k\u00e4sitt\u00e4\u00e4 sen viekkaita ja monimuotoisia pauloja. Eksytys ilmenee, tai paremminkin se kohtaa meid\u00e4t, kahdella tapaa: mielikuvituksessa ja toiminnassa. Sen alkul\u00e4hde on silti yksi ja sama, nimitt\u00e4in ylpeys. Mielikuvituksen eksytys jatkuu toiminnassa ilmenev\u00e4n\u00e4 eksytyksen\u00e4, joka puolestaan johtaa usein viel\u00e4 kolmanteen eksytyksen muotoon, er\u00e4\u00e4nlaiseen hurmokseen.<\/span><\/p>\n

Mielikuvituksesta liikkeelle l\u00e4htev\u00e4n n\u00e4enn\u00e4isesti hengellisen mietiskelyn alkuunpanijana on omahyv\u00e4isyys: se panee kuvittelemaan jumaluutta jossakin muodossa. T\u00e4st\u00e4 seuraa sitten eksytys, joka on mielikuvituksen tuote ja pett\u00e4\u00e4 ihmisen. Eksytys johtaa herjaukseen, ja siit\u00e4 puolestaan syntyy kummajaisten pelko sek\u00e4 valveilla ett\u00e4 unessa. T\u00e4t\u00e4 tilaa kutsutaan sielun kauhuksi ja sekasorroksi. Ylpeytt\u00e4 seuraa siis eksytys, eksytyst\u00e4 jumalanpilkka, jumalanpilkkaa pelko ja pelkoa kauhu, joka saa ihmisen menett\u00e4m\u00e4\u00e4n j\u00e4rkens\u00e4. T\u00e4llainen on eksytyksen ensimm\u00e4inen laji, joka on per\u00e4isin mielikuvituksesta.<\/span><\/p>\n

Toinen eksytyksen muoto ilmenee toimintana ja saa alkunsa hekumoinnista, joka muka on syntyisin luonnollisesta halusta. Hekumasta syntyy sitten saastainen irstailu, josta olisi paras vaieta. Irstailu sytytt\u00e4\u00e4 uhrinsa koko olemuksen hehkuun ja sumentaa h\u00e4nelt\u00e4 j\u00e4rjen, sill\u00e4 se saa h\u00e4net harjoittamaan haureutta mielikuvitushahmojen kanssa. Juovuttavalla poltteellaan se sy\u00f6ksee mielen raiteiltaan ja hullaannuttaa sen.<\/span><\/p>\n

Joka on joutunut toisen eksytyksen lajin uhriksi, alkaa esitt\u00e4\u00e4 valheellisia ennustuksia ja julistaa, kuinka jotkut pyh\u00e4t ovat muka n\u00e4ytt\u00e4ytyneet h\u00e4nelle ja valinneet h\u00e4net viestiens\u00e4 v\u00e4litt\u00e4jiksi. Himot ovat juovuttaneet h\u00e4net ja h\u00e4n k\u00e4ytt\u00e4ytyy oudosti kuin riivattu p\u00e4\u00e4stellen suustaan sanoja, joita \u00bbpyh\u00e4t\u00bb ovat muka h\u00e4nelle sanoneet. Maailman ihmiset jotka antavat helposti eksytt\u00e4\u00e4 itsens\u00e4, kutsuvat t\u00e4llaisia ihmisi\u00e4 \u00bbsieluparoiksi\u00bb. N\u00e4m\u00e4 eksytysten uhrit kuluttavat aikaansa istuskellen eri pyhien nimikkokirkoissa ja v\u00e4itt\u00e4v\u00e4t v\u00e4litt\u00e4v\u00e4ns\u00e4 ihmisille n\u00e4iden pyhien ilmoituksia, sill\u00e4 he kuvittelevat olevansa heid\u00e4n innoittamiaan ja piinaamiaan. Oikeampaa on kuitenkin sanoa, ett\u00e4 he ovat riivattuja, petettyj\u00e4 ja eksytyksen orjia – eiv\u00e4tk\u00e4 suinkaan profeettoja, jotka julistavat ennalta nykyisi\u00e4 ja tulevia.<\/span><\/p>\n

Irstauden demoni on hekuman hehkulla piment\u00e4nyt noiden eksytyksen uhrien mielen. Se on saanut heid\u00e4t j\u00e4rjilt\u00e4\u00e4n ja on n\u00e4ytt\u00e4vin\u00e4\u00e4n heille pyhien hahmoja: se panee heid\u00e4t katselemaan n\u00e4it\u00e4 \u00bbpyhi\u00e4\u00bb ja keskustelemaan niiden kanssa. Toisinaan itse demonitkin n\u00e4ytt\u00e4ytyv\u00e4t n\u00e4ille eksytetyille h\u00e4mment\u00e4\u00e4kseen heid\u00e4t ja her\u00e4tt\u00e4\u00e4kseen heiss\u00e4 pelkoa. Kun siis irstauden demoni on alistanut heid\u00e4t Beliarin ikeeseen, se ajaa heid\u00e4t nopeasti eksytykseen my\u00f6s toiminnassa, niin ett\u00e4 he pysyisiv\u00e4t pahojen henkien alamaisina ja orjina kuolemaansa asti ja lopulta joutuisivat helvettiin. Pyh\u00e4 Gregorios Siinailainen: Hy\u00f6dyllisi\u00e4 opetuksia III \/ 314 – 315. 131<\/span><\/p>\n

Ep\u00e4usko, ilkeys ja velttous muodostavat sen suuren totuuden vastaisen eksytyksen, joka johtaa nykyisin niin monia tuhoon. Ep\u00e4usko, ilkeys ja velttous syntyv\u00e4t toisistaan ja tukevat toisiaan. Ne liittoutuvat eksytykseksi, joka synnytt\u00e4\u00e4 v\u00e4linpit\u00e4m\u00e4tt\u00f6mien sieluissa vallitsevan tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyden pimeyden ja niin erottaa heid\u00e4t Jumalasta: V\u00e4linpit\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4t eiv\u00e4t tunnista Jumalaksi H\u00e4nt\u00e4, joka on uudestisynnytt\u00e4nyt meid\u00e4t ja valaissut sielumme, tai sitten he uskovat H\u00e4neen ja tuntevat H\u00e4net vain sanoissaan mutta eiv\u00e4t teoissaan. He sanovat, ett\u00e4 H\u00e4n on ilmestynyt vain entisaikojen ihmisille mutta ei n\u00e4ytt\u00e4ydy en\u00e4\u00e4 meille. V\u00e4linpit\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4t ajattelevat, ett\u00e4 Raamatun todistuksilla Jumalasta ei ole mit\u00e4\u00e4n tekemist\u00e4 heid\u00e4n kanssaan vaan ne koskevat muita tai jopa kuvaavat vain niiden kirjoittajien kokemuksia. He herjaavat Jumalan kunniaa sek\u00e4 kielt\u00e4v\u00e4t tietoisen, todellisen hurskauden. He lukevat Raamattua ainoastaan kirjaimellisesti – etten sanoisi juutalaisittain – sill\u00e4 he kielt\u00e4v\u00e4t, ett\u00e4 sielu voisi jo t\u00e4ss\u00e4 el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 nousta kuolleista ja kohota korkeuksiin. N\u00e4in n\u00e4m\u00e4 v\u00e4linpit\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4t tiet\u00e4m\u00e4tt\u00e4\u00e4n haluavat asua haudoissa.<\/span><\/p>\n

Ep\u00e4usko on ilkeyden opettaja ja ilkeys taas velttouden kumppani. Velttous puolestaan johtaa laiskuuteen. Tai p\u00e4invastoin: velttous synnytt\u00e4\u00e4 ilkeyden – sanoohan Herrakin \u00bbSin\u00e4 ilke\u00e4 ja laiska palvelija\u00bb (Mt.25:26; sananmukainen k\u00e4\u00e4nn\u00f6s) – ja ilkeys puolestaan on ep\u00e4uskon \u00e4iti. Jokainen joka on ilke\u00e4, on my\u00f6s ep\u00e4uskoinen, ja joka ei usko, ei liioin pelk\u00e4\u00e4 Jumalaa. Siit\u00e4 seuraa velttous, ylenkatseen \u00e4iti. Ylenkatse taas johdattaa laiminly\u00f6m\u00e4\u00e4n kaikkea hyv\u00e4\u00e4 ja tekem\u00e4\u00e4n kaikkea pahaa. (Pyh\u00e4 Gregorios Siinailainen: Hy\u00f6dyllisi\u00e4 opetuksia III \/ 317. 135)<\/span><\/p>\n

Eksytyksen toiminta on synnin poltetta. Se sytytt\u00e4\u00e4 sielun hekumaan ja her\u00e4tt\u00e4\u00e4 ruumiissa raivoisan sukupuolihalun. Eksytyksen tila on t\u00e4ysin holtiton ja sekava, kuten pyh\u00e4 Diadokhos sanoo*. Se saa aikaan j\u00e4rjet\u00f6nt\u00e4 iloa, omahyv\u00e4isyytt\u00e4, h\u00e4mmennyst\u00e4 ja ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 riemastusta, joka ei pysty ravitsemaan sielua. Tympe\u00e4ll\u00e4 nautinnollaan se vaikuttaa ennen kaikkea haluihin**. Eksytyksen polttoaineena ovat hekumalliset nautinnot ja sen kumppani on kyltym\u00e4t\u00f6n vatsa. Vatsasta se ammentaa voimaa ja saa lihan himot syttym\u00e4\u00e4n. T\u00e4ysi vatsa suo eksytykselle tilaisuuden vaikuttaa my\u00f6s sieluun: se alkaa polttaa kilvoittelijan sielua ja vet\u00e4\u00e4 sit\u00e4 puoleensa, niin ett\u00e4 hekumalliset nautinnot muodostuvat ihmiselle lopulta tottumukseksi ja h\u00e4n siten v\u00e4h\u00e4 v\u00e4h\u00e4lt\u00e4 karkottaa armon sisimm\u00e4st\u00e4\u00e4n. (Pyh\u00e4 Gregorios Siinailainen: Ohjeita armovoiman l\u00f6yt\u00e4miseksi III \/ 326. 10)<\/span><\/p>\n

*Autuas Diadokhos: 100 kohtaa kilvoitteluel\u00e4m\u00e4st\u00e4, kohta 33. Filokalia I s. 291<\/span><\/p>\n

** Kr. Sielun haluavaan osaan<\/span><\/p>\n

Haluan, ett\u00e4 oppisit tarkoin tuntemaan eksytyksen. T\u00e4m\u00e4 tieto varjelee sinua, ettet ehk\u00e4 tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6myydess\u00e4si kokisi suurta vahinkoa ja kadottaisi sieluasi. Ihmisen vapaa tahto n\u00e4et taipuu helposti pit\u00e4m\u00e4\u00e4n yhteytt\u00e4 vastustaviin voimiin, etenkin jos kyseess\u00e4 on kokematon, sill\u00e4 kokemattomia vihollisemme vainoavat kaikista innokkaimmin. Pahat henget suorastaan parveilevat vasta-alkajien ja omaa tahtoaan noudattavien kilvoittelijoiden ymp\u00e4rill\u00e4. Ne viritt\u00e4v\u00e4t heille ajatusten ansoja, kaivavat lankeemusten kuoppia ja tyrkytt\u00e4v\u00e4t tuhoisia kuvitelmiaan, sill\u00e4 heid\u00e4n kaupunkinsa on barbaarien vallassa. Ei siis pid\u00e4 ihmetell\u00e4, jos joku heist\u00e4 on harhautunut tai poissa suunniltaan, on taipunut tai taipuu eksytykseen, n\u00e4kee valheellisia n\u00e4kyj\u00e4 tai kokemattomuudessaan ja tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6myydess\u00e4\u00e4n puhuu asiattomia. Usein n\u00e4et tapahtuu, ett\u00e4 kun joku oppimaton alkaa puhua totuudesta, h\u00e4n jaarittelee mit\u00e4 sattuu. H\u00e4n ei osaa selitt\u00e4\u00e4 asioita oikein ja saa siten monet h\u00e4mmennyksiin. Mielett\u00f6myydell\u00e4\u00e4n h\u00e4n saattaa vaikenemiskilvoittelijat naurun ja pilkan kohteiksi.<\/span><\/p>\n

Ei sin\u00e4ns\u00e4 ole ihmeellist\u00e4, ett\u00e4 aloittelija joutuu eksytyksen valtaan, vaikka olisi n\u00e4hnyt paljonkin vaivaa. Niin on k\u00e4ynyt monille sek\u00e4 nykyajan ett\u00e4 entisaikojen Jumalan etsij\u00f6ille.<\/span><\/p>\n

Jumalan muistaminen, so. sis\u00e4inen rukous, on hengellisen ty\u00f6skentelyn korkein muoto. Se on my\u00f6s hyveist\u00e4 t\u00e4rkein, onhan se rakkautta Jumalaan. Jos Jumala vain niin sallii, pahat henget tuhoavat helposti sen, joka h\u00e4pe\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4sti ja r\u00f6yhke\u00e4sti tahtoo l\u00e4hesty\u00e4 Jumalaa ja puhua H\u00e4nen kanssaan puhtaasti sek\u00e4 kiirehtii saamaan H\u00e4net nopeasti syd\u00e4meens\u00e4. H\u00e4n nimitt\u00e4in tavoittelee uskaliaasti ja julkeasti sellaista, mik\u00e4 ei vastaa h\u00e4nen omaa tilaansa: h\u00e4n pyrkii omavaltaisesti ennen aikojaan hengelliseen ty\u00f6skentelyyn, joka ylitt\u00e4\u00e4 h\u00e4nen mittansa.<\/span><\/p>\n

Usein kuitenkin Herra s\u00e4\u00e4lii meit\u00e4, kun n\u00e4kee meid\u00e4n kapuavan uhkarohkeasti kohti korkeuksia. H\u00e4n ei salli meit\u00e4 kiusattavan, ett\u00e4 jokainen havaitsisi itse oman ylpeytens\u00e4 ja k\u00e4\u00e4ntyisi oma-aloitteisesti takaisin, ennen kuin h\u00e4nest\u00e4 tulee demonien pilkan ja ihmisten naurun tai valituksen kohde. T\u00e4m\u00e4 Jumalan varjelus tulee etenkin niiden osaksi, jotka tavoittelevat suurenmoista sis\u00e4ist\u00e4 ty\u00f6skentely\u00e4 k\u00e4rsiv\u00e4llisesti ja n\u00f6yr\u00e4sti ja, ennen kaikkea, kysyv\u00e4t kuuliaisesti neuvoa kokeneilta: n\u00e4in heid\u00e4n ei tarvitse viljan asemesta korjata vahingossa ohdakkeita tai maistaa suloisuuden sijaan katkeruutta eik\u00e4 p\u00e4\u00e4ty\u00e4 tuhoon sen sijaan ett\u00e4 pelastuisivat. Vain vahvat ja t\u00e4ydelliset pystyv\u00e4t<\/span><\/p>\n

k\u00e4ym\u00e4\u00e4n lakkaamatta taistelua pahoja henki\u00e4 vastaan ja heiluttamaan niille Hengen miekkaa joka on Jumalan sana (Ef.6:17). Heikot ja aloittelijat v\u00e4ltt\u00e4v\u00e4t kuoleman vain, jos he hartaan pelon vallassa turvautuvat pakoon ik\u00e4\u00e4n kuin turvalinnoitukseen ja v\u00e4ltt\u00e4v\u00e4t taistelua uskaltautumatta siihen ennen aikojaan.<\/span><\/p>\n

Jos harjoitat vaikenemiskilvoitusta oikein ja tahdot p\u00e4\u00e4st\u00e4 yhteyteen Jumalan kanssa, \u00e4l\u00e4 koskaan ota vastaan mit\u00e4\u00e4n mit\u00e4 n\u00e4et joko aisteillasi tai hengess\u00e4si, ulkopuolellasi tai sis\u00e4ll\u00e4si olipa se sitten Kristuksen, enkelin tai jonkun pyh\u00e4n hahmo, tai sitten mieless\u00e4 v\u00e4ikkyv\u00e4 tai siihen vaikuttava valo. Mielell\u00e4 on n\u00e4et luonnostaan kuvittelukyky ja se voi helposti antaa muodon sille, mit\u00e4 mielii – etenkin sellaisen kilvoittelijan mieli, joka ei viel\u00e4 osaa tarkata itse\u00e4\u00e4n huolellisesti. N\u00e4in mieli vahingoittaa itse itse\u00e4\u00e4n. My\u00f6s hyv\u00e4t ja pahat muistot saattavat \u00e4kki\u00e4 v\u00e4l\u00e4ytell\u00e4 kuviaan mieleen ja johtaa kuvitteluihin, jolloin kilvoittelijasta tulee haaveilija eik\u00e4 suinkaan vaikenija.<\/span><\/p>\n

Pid\u00e4 siis varasi \u00e4l\u00e4k\u00e4 suoralta k\u00e4delt\u00e4 usko mit\u00e4\u00e4n, vaikka se olisi hyv\u00e4\u00e4kin. \u00c4l\u00e4 suostu mihink\u00e4\u00e4n nopeasti, ennen kuin olet kysynyt neuvoa kokeneilta ja tutkinut asiaa perusteellisesti, ettet saisi vahinkoa itsellesi. Suhtaudu ep\u00e4illen kaikkeen mink\u00e4 aisteillasi tai sis\u00e4isesti n\u00e4et ja s\u00e4ilyt\u00e4 mielesi aina vapaana v\u00e4reist\u00e4, hahmoista ja muodoista. Usein n\u00e4et se mink\u00e4 Jumala on l\u00e4hett\u00e4nyt koetellakseen meit\u00e4 – ett\u00e4 saisimme voitonseppeleen -, onkin koitunut monelle vahingoksi. Jumala tahtoo nimitt\u00e4in koetella, mihin suuntaan vapaa tahtomme taipuu. Helposti eksyy se, joka n\u00e4hty\u00e4\u00e4n jotakin aisteillaan tai mieless\u00e4\u00e4n ottaa sen vastaan kysym\u00e4tt\u00e4 kokeneiden neuvoa, vaikka kyseess\u00e4 olisi Jumalan l\u00e4hett\u00e4m\u00e4 ilmi\u00f6. Mutta jos ei silloin niin ainakin vastaisuudessa h\u00e4n tulee eksym\u00e4\u00e4n, koska on tottunut ottamaan liian herk\u00e4sti vastaan kaiken mik\u00e4 h\u00e4nt\u00e4 kohtaa.<\/span><\/p>\n

Aloittelijan on tarkattava vain syd\u00e4mens\u00e4 toimintaa, sill\u00e4 siihen ei sis\u00e4lly harhaa, eik\u00e4 h\u00e4n saa suostua mihink\u00e4\u00e4n muuhun, ennen kuin saa rauhan himoilta. Jumala ei n\u00e4et n\u00e4rk\u00e4sty, jos joku eksytyksen pelossa tarkkaa itse\u00e4\u00e4n huolellisesti eik\u00e4 kyselem\u00e4tt\u00e4 ja tutkimatta ota vastaan edes sit\u00e4 mink\u00e4 H\u00e4n on l\u00e4hett\u00e4nyt. Ennemminkin Herra ylist\u00e4\u00e4 t\u00e4llaisen ihmisen viisautta – vaikka on tosin ollut tapauksia, jolloin H\u00e4n on vihastunut.<\/span><\/p>\n

Ei kuitenkaan pid\u00e4 kysy\u00e4 neuvoa kaikilta vaan yhdelt\u00e4 ainoalta, sellaiselta jolle on uskottu muiden ohjaaminen, ja jonka oma el\u00e4m\u00e4 s\u00e4teilee hyveiden kirkkautta. T\u00e4llainen ohjaaja on k\u00f6yh\u00e4, mutta tekee – Raamatun sanoin – monia rikkaaksi. (2 Kor.6:10) Monet ovat n\u00e4et kokemattomuudessaan vahingoittaneet ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4, mist\u00e4 heit\u00e4 odottaa tuomio kuoleman j\u00e4lkeen. Kaikkien teht\u00e4v\u00e4 ei nimitt\u00e4in ole ohjata toisia, vaan ohjaaminen kuuluu ainoastaan niille, joille on suotu jumalallinen arvostelukyky, \u00bblahja arvostella henki\u00e4\u00bb (1 Kor.12:10).<\/span><\/p>\n

Jumalallinen arvostelukyky erottaa hyv\u00e4n pahasta sanan miekalla. Jokaisella on kyll\u00e4 oma tietonsa ja oma luontainen tai k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n kokemuksen kautta saatu tai oppimalla hankittu arvostelukykyns\u00e4, mutta Hengen suomaa arvostelukyky\u00e4 ei ole kaikilla. Sen t\u00e4hden viisas Siirak sanoo: \u00bbOlkoon paljon niit\u00e4, jotka el\u00e4v\u00e4t rauhassa kanssasi, mutta neuvonantajia olkoon sinulla yksi tuhannesta\u00bb. (Siir.6:6) Ei ole v\u00e4h\u00e4inen kilvoitus l\u00f6yt\u00e4\u00e4 ohjaaja, joka olisi vapaa kaikesta eksytyksest\u00e4 – niin teoissa ja sanoissa kuin ajatuksissakin. Oikealla tiell\u00e4 olevan ohjaajan tuntomerkki on, ett\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 on pyh\u00e4n Raamatun todistus sek\u00e4 teoilleen ett\u00e4 ajatustavalleen ja lis\u00e4ksi vaatimaton k\u00e4sitys itsest\u00e4\u00e4n.<\/span><\/p>\n

Tarvitsemme todella ankaraa itsekuria, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4sisimme ilmiselv\u00e4sti tuntemaan totuuden ja pysyisimme puhtaina kaikesta, mik\u00e4 on armon vastaista. Saatanalla on n\u00e4et tapana esitt\u00e4\u00e4 eksytyksens\u00e4 totuuden hahmossa (etenkin aloittelijoille) ja verhota viekkaat ehdotuksensa ylev\u00e4\u00e4n hengelliseen muotoon. Siksi sen joka pyrkii puhtaaseen rukoukseen, tulee viett\u00e4\u00e4 hiljaista el\u00e4m\u00e4\u00e4 sek\u00e4 vaeltaa syntej\u00e4\u00e4n murehtien pelossa ja vavistuksessa, kilvoitella kokeneiden ohjauksessa ja kysy\u00e4 heid\u00e4n neuvoaan. H\u00e4nen on jatkuvasti itkett\u00e4v\u00e4 murhemielin omia syntej\u00e4\u00e4n siin\u00e4 pelossa, ett\u00e4 joutuu rangaistavaksi ja lankeaa pois Jumalan yhteydest\u00e4, eroon H\u00e4nest\u00e4 joko t\u00e4ss\u00e4 tai tulevassa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4.<\/span><\/p>\n

Kun saatana n\u00e4kee, ett\u00e4 ihminen vaeltaa synninmurheessa, se ei j\u00e4\u00e4 h\u00e4nen luokseen, sill\u00e4 se pelk\u00e4\u00e4 synninmurheen synnytt\u00e4m\u00e4\u00e4 n\u00f6yryytt\u00e4. Mutta sen joka saatanallisen valekaipuun vallassa kuvittelee korskeasti kohoavansa hengellisiin korkeuksiin, paholainen kietoo helposti verkkoihinsa – onhan h\u00e4n pahan hengen oma palvelija. Siksi rukouksen aikana tulee turvautua my\u00f6s synninmurheen v\u00e4kivahvaan aseeseen ja n\u00e4in torjua omahyv\u00e4isyys, jonka rukouksen synnytt\u00e4m\u00e4 ilo saattaa aiheuttaa. Kilvoittelija, joka pyrkii tietoisesti el\u00e4m\u00e4\u00e4n ilont\u00e4yteisen murheen* tilassa, s\u00e4ilyy vahingoittumattomana.<\/span><\/p>\n

Eksytyksest\u00e4 vapaa rukous, Jeesuksen rukoukseen liittyv\u00e4 l\u00e4mp\u00f6 – onhan H\u00e4n tullut heitt\u00e4m\u00e4\u00e4n tulta syd\u00e4memme maahan (vrt. Lk.12:49) – polttaa himot poroksi kuin ohdakkeet ja ilahduttaa sielun ja t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sen valoisalla lempeydell\u00e4. T\u00e4m\u00e4 rukous ei tule oikealta tai vasemmalta eik\u00e4 liioin ylh\u00e4\u00e4lt\u00e4: vesil\u00e4hteen tavoin se kumpuaa syd\u00e4mess\u00e4 el\u00e4v\u00e4ksi tekev\u00e4st\u00e4 Hengest\u00e4. Pyri syd\u00e4mess\u00e4si t\u00e4h\u00e4n rukoukseen, tavoittele ja kaipaa vain sit\u00e4. S\u00e4ilyt\u00e4 mielesi aina vapaana kuvitelmista, riisuttuna mielikuvista ja ajatuksista. \u00c4l\u00e4 pelk\u00e4\u00e4, sill\u00e4 meid\u00e4n kanssamme on H\u00e4n joka sanoi: \u00bbOlkaa turvallisella mielell\u00e4, min\u00e4 se olen; \u00e4lk\u00e4\u00e4 pelj\u00e4tk\u00f6.\u00bb (Mt.14:27) H\u00e4nt\u00e4 pyyd\u00e4mme aina puolustamaan meit\u00e4. Meill\u00e4 ei siis ole mit\u00e4\u00e4n syyt\u00e4 arkailla eik\u00e4 huokailla kun huudamme Jumalaa avuksemme.<\/span><\/p>\n

Jotkut ovat tosin joutuneet harhaan ja heid\u00e4n mielenterveytens\u00e4 on j\u00e4rkkynyt, mutta niin on k\u00e4ynyt heid\u00e4n omap\u00e4isyytens\u00e4 ja ylpeytens\u00e4 t\u00e4hden. Kristuksen armo suojelee vahingoilta sit\u00e4, joka on kuuliainen ja n\u00f6yr\u00e4sti sek\u00e4 neuvoa kysellen etsii Jumalaa, sill\u00e4 Herra tahtoo, ett\u00e4 kaikki ihmiset pelastuisivat. ( 1 Tim. 2:4) Jos meit\u00e4 kohtaa jokin kiusaus, se on meille koetukseksi, ett\u00e4 saisimme voitonseppeleen. Jumala joka on kiusauksen sallinut, l\u00e4hett\u00e4\u00e4 viivytyksitt\u00e4 avun parhaaksi katsomallaan tavalla. Vaikka koko demonien armeija k\u00e4visi lukemattomin kiusauksin oikein el\u00e4v\u00e4n ja nuhteettomasti vaeltavan, ylpeytt\u00e4 ja toisten liehakointia karttavan kilvoittelijan kimppuun, ei h\u00e4n – isien vakuutuksen mukaan – k\u00e4rsi vahinkoa. Mutta ne jotka vaeltavat omavaltaisesti, oman tahtonsa mukaan, vahingoittuvat helposti. Vaikenijan tulee siis aina pysytell\u00e4 kultaisella keskitiell\u00e4, sill\u00e4 liioittelu johtaa helposti omahyv\u00e4isyyteen ja t\u00e4m\u00e4 edelleen eksytykseen.<\/span><\/p>\n

Kun rukoilet, purista huulesi h\u00f6ll\u00e4sti yhteen ja hillitse n\u00e4in mielesi hengityst\u00e4. Nen\u00e4n hengityst\u00e4 \u00e4l\u00e4 pid\u00e4ttele – niin kuin oppimattomat tekev\u00e4t – ettei keuhkojasi pullistava ilma vahingoittaisi sinua.<\/span><\/p>\n

Vaikenemiskilvoitukseen kuuluu kolme hyvett\u00e4, joita meid\u00e4n t\u00e4ytyy herke\u00e4m\u00e4tt\u00e4 huolellisesti vaalia: itsehillint\u00e4, vaitiolo ja itsens\u00e4 syytt\u00e4minen, so. n\u00f6yryys. Joka hetki meid\u00e4n on tutkittava, vaellammeko niiss\u00e4 vai onko kenties unohdus saanut meid\u00e4t valtaansa ja olemme luopuneet niist\u00e4. N\u00e4m\u00e4 hyveet sis\u00e4ltyv\u00e4t toisiinsa ja tukevat toisiaan ja niist\u00e4 rukous syntyy ja kasvaa.<\/span><\/p>\n

Se, ett\u00e4 armo on alkanut vaikuttaa rukouksessa, ilmenee eri ihmisiss\u00e4 eri tavoin – sanoohan apostolikin, ett\u00e4 Jumala jakaa Henke\u00e4\u00e4n monella tavalla, tahtonsa mukaan. (Hebr.2:4) Hengen vaikutukset meiss\u00e4 ovat havaittavissa ja tunnistettavissa samalla tavoin kuin olivat aikoinaan profeetta Eliassa. Joillekin annetaan pelon henki, joka myrskytuulena halkoo himojen vuoret ja s\u00e4rkee kovien syd\u00e4nten kivet. (1Kun.19:11) Se naulitsee lihankin pelosta paikoilleen ja kuolettaa sen. Toisissa taas vaikuttaa j\u00e4ristyksen Henki (1Kun.19:12), jonkinlainen aineeton, mutta silti olemuksellinen, koko sisint\u00e4 v\u00e4r\u00e4hdytt\u00e4v\u00e4 riemastus (is\u00e4t kutsuvat sit\u00e4 syd\u00e4men suureksi ilokarkeloksi) – ellei se olisi olemuksellinen, se olisi olematon.<\/span><\/p>\n

Vihdoin muutamissa – niiss\u00e4 jotka ovat edistyneet rukouksessa – Jumalan vaikutus tuntuu ik\u00e4\u00e4n kuin hiljaisena, rauhaisana ja valont\u00e4yteisen\u00e4 tuulen hymin\u00e4n\u00e4 (1 Kun.19:12), sill\u00e4 Kristus asuu – apostolin sanoin (vrt. Ef.3:17) – heid\u00e4n syd\u00e4miss\u00e4\u00e4n ja n\u00e4ytt\u00e4ytyy salaisesti Pyh\u00e4n Hengen vaikutuksesta.<\/span><\/p>\n

Sen t\u00e4hden Jumala sanoikin Elialle Hoorebin vuorella, ettei H\u00e4n ole myrskyss\u00e4 eik\u00e4 maanj\u00e4ristyksess\u00e4. Herra ei siis ole aloittelijoiden ep\u00e4t\u00e4ydellisiss\u00e4 armon vaikutuksissa, vaan valon lempe\u00e4ss\u00e4 henk\u00e4yksess\u00e4. Siin\u00e4 on Herra, joka on t\u00e4ll\u00e4 tavoin osoittanut meille, mit\u00e4 on t\u00e4ydellinen rukous.<\/span><\/p>\n

Kysymys: Kuinka tulee menetell\u00e4, kun saatana tekeytyy valon enkeliksi ja pyrkii eksytt\u00e4m\u00e4\u00e4n ihmisen?<\/span><\/p>\n

Vastaus: N\u00e4in todella tapahtuu, ja sen t\u00e4hden tarvitsemme runsaasti arvostelukyky\u00e4, ett\u00e4 pystyisimme erottamaan hyv\u00e4n pahasta. \u00c4l\u00e4 pintapuolisesti heti innostu siit\u00e4 mik\u00e4 sinulle n\u00e4ytt\u00e4ytyy, vaan pysy vakaana. Hyv\u00e4ksy hyv\u00e4 vasta, kun olet koetellut sit\u00e4 tarkasti, mutta paha hylk\u00e4\u00e4. Velvollisuutesi on ensin koetella ja arvostella ja vasta sitten uskoa.<\/span><\/p>\n

Tied\u00e4 my\u00f6s, ett\u00e4 armon vaikutukset ovat niin ilmeiset, ettei saatana pysty saamaan niit\u00e4 aikaan, tekeytyip\u00e4 se miksi tahansa. Armon vaikutuksia ovat s\u00e4vyisyys, lempeys, n\u00f6yryys, maailman vihaaminen, nautinnonhalun ja himojen laantuminen. Pahan hengen aikaansaannoksia taas ovat korskeus, ylpeys, pelko ja yleens\u00e4 kaikki paha. Vaikutuksesta voit siis p\u00e4\u00e4tell\u00e4, onko sielussasi loistava valo l\u00e4ht\u00f6isin Jumalasta vai saatanasta. Sy\u00f6t\u00e4v\u00e4t lehtikasvit muistuttavat n\u00e4\u00f6lt\u00e4\u00e4n katkeria yrttej\u00e4 ja viinietikan v\u00e4ri on sama kuin viinin, mutta kieli erottaa ne maun perusteella. Samalla tavoin arvostelukykyinen sielu erottaa hengellisen tuntemuksen perusteella Pyh\u00e4n Hengen armolahjat saatanan eksytt\u00e4vist\u00e4 mielikuvista. (Pyh\u00e4 Gregorios Siinailainen: Eksytyksest\u00e4 ja monista muista… III \/ 350 -356)<\/span><\/p>\n

* Ilont\u00e4yteinen murhe. kr. kharmolype, on tila. jossa synninmurheeseen yhdistyy – ja siit\u00e4 kumpuaa – hiljainen valoisa ilo.<\/span><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Evagrios Luulen, ett\u00e4 paholainen koskettaessaan mainittua aivojen osaa vilkuttelee mielen ymp\u00e4rill\u00e4 olevaa valoa miten tahtoo. N\u00e4in turhamaisuuden himo her\u00e4\u00e4 ja<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"colormag_page_container_layout":"default_layout","colormag_page_sidebar_layout":"default_layout","footnotes":""},"categories":[3],"tags":[],"class_list":["post-103","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-isien-opetuksia"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/103","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=103"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/103\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":913,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/103\/revisions\/913"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=103"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=103"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=103"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}