{"id":100,"date":"2012-02-05T14:54:23","date_gmt":"2012-02-05T14:54:23","guid":{"rendered":"http:\/\/www.sissonen.net\/tsasouna\/wp\/isien-opetuksia\/arvostelukyvysta\/"},"modified":"2019-11-12T13:59:52","modified_gmt":"2019-11-12T11:59:52","slug":"arvostelukyvysta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/2012\/02\/05\/arvostelukyvysta\/","title":{"rendered":"Arvostelukyvyst\u00e4"},"content":{"rendered":"

Antonios Suuri<\/strong><\/span><\/p>\n

Ne, jotka eiv\u00e4t ymm\u00e4rr\u00e4, mik\u00e4 on heille hy\u00f6dyllist\u00e4, eiv\u00e4tk\u00e4 tunne hyv\u00e4\u00e4, ovat antaneet sielunsa sokaistua ja arvostelukykyns\u00e4 turtua. Niinp\u00e4 heid\u00e4n laisiinsa ei pid\u00e4 kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota, ettemme itsekin v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ja huomaamatta lankeaisi kuin sokeat. (Pyh\u00e4 Antonios Suuri: Opetuksia ihmisen luonteesta, Filokalia I \/ 29. 68)<\/span><\/p>\n

 <\/p>\n

Jesaja Erakko<\/strong><\/span><\/p>\n

Tuulissa, myrskyiss\u00e4 ja puhureissa tarvitsemme kapteenia; el\u00e4m\u00e4n merell\u00e4 taas tarvitsemme rukousta. Olemme nimitt\u00e4in alttiita ajatusten – niin hyvien kuin pahojenkin -hy\u00f6kk\u00e4yksille. Sanotaankin, ett\u00e4 himojen valtias on hurskas ja Jumalaa rakastava mieli. Meid\u00e4n hiljaisuudessa el\u00e4vien tulee osata j\u00e4rkev\u00e4sti ja raittiisti arvostella ja erottaa hyv\u00e4 pahasta. Samoin meid\u00e4n on my\u00f6s tiedett\u00e4v\u00e4, mit\u00e4 hyveit\u00e4 sopii harjoittaa veljien ja isien n\u00e4hden ja mit\u00e4 taas yksin\u00e4isyydess\u00e4. On my\u00f6s osattava oikein arvioida seuraavia seikkoja: Mik\u00e4 on hyveist\u00e4 suurin, mik\u00e4 toiseksi ja mik\u00e4 kolmanneksi? Mik\u00e4 himo on sielullinen ja mik\u00e4 ruumiillinen? Mink\u00e4 hyveen varjossa vaanii ylpeys ja mik\u00e4 hyve hellii turhamaisuutta? Mink\u00e4 hyveen helmoissa varttuu viha ja mink\u00e4 kannoilla kolkuttelee vatsanpalvelu. Meid\u00e4n tulee n\u00e4et \u00bbhajottaa maahan j\u00e4rjen p\u00e4\u00e4telm\u00e4t ja jokainen varustus, joka nostetaan Jumalan tuntemista vastaan. ” (2 Kor. 10: 5)<\/span><\/p>\n

Is\u00e4t puhuvat arvostelukyvyst\u00e4 (diakrisis) yhten\u00e4 suurimmista hyveist\u00e4, sill\u00e4 ilman sit\u00e4 kilvoittelija lankeaa pois \u00bbkultaiselta keskitielt\u00e4\u00bb ja itse hyveist\u00e4 saattaa tulla aiheita pahaan, paastoaja saattaa esim. ruveta ylpeilem\u00e4\u00e4n kilvoituksestaan, jonka varsinainen tarkoitus kuitenkin oli n\u00f6yrrytt\u00e4\u00e4 sielua ja ruumista (oikealta tuleva kiusaus), joku taas saattaa vieraanvaraisuutta tekosyyn\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4en langeta vatsanpalveluun (vasemmalta tuleva kiusaus). (Suom. huom.) (Pyh\u00e4 Jesaja Erakko: Mielen varjelemisesta, Filokalia I \/ 57. 24)<\/span><\/p>\n

 <\/strong><\/span><\/p>\n

Kassianus Roomalainen<\/strong><\/span><\/p>\n

… On n\u00e4et kartettava sek\u00e4 teoissa ilmenev\u00e4\u00e4 ett\u00e4 mieless\u00e4 esiintyv\u00e4\u00e4, ettei mieli pitk\u00e4vihaisuuden pimeyden synkist\u00e4m\u00e4n\u00e4 lankeaisi pois tiedon ja arvostelukyvyn valosta ja j\u00e4isi ilman Pyh\u00e4\u00e4 Henke\u00e4… (Pyh\u00e4 Cassianus Roomalainen: Vihasta, Filokalia I \/ 127. rivi 9 alh.)<\/span><\/p>\n

… N\u00e4hdess\u00e4\u00e4n meid\u00e4n ihastuksemme ja ihmetyksemme ja kyltym\u00e4tt\u00f6m\u00e4n halumme kuulla lis\u00e4\u00e4 abba Mooses jatkoi sitten: \u00bbTeid\u00e4n toivomuksestanne olen puhunut n\u00e4in pitk\u00e4\u00e4n ja silti n\u00e4en teid\u00e4n olevan alttiita kuulemaan lis\u00e4\u00e4. Koska kerran voin t\u00e4st\u00e4 p\u00e4\u00e4tell\u00e4 teid\u00e4n todella janoavan opetusta t\u00e4ydellisyydest\u00e4, puhun teille viel\u00e4 yhdest\u00e4 hyveest\u00e4, arvostelukyvyst\u00e4. Se on muiden hyveiden joukossa kuin linnavuori tai kuningatar. Sen erinomaisuuden, ylevyyden ja siit\u00e4 koituvan hy\u00f6dyn osoitan sek\u00e4 omin sanoin ett\u00e4 nojautuen minua edelt\u00e4neiden isien ajatuksiin, ja Herra suo selitt\u00e4jille armon sen mukaan kuin kuulijat ovat arvollisia ja todella kaipaavat pelastuksen sanaa.<\/span><\/p>\n

Arvostelukyky ei ole mik\u00e4\u00e4n v\u00e4h\u00e4p\u00e4t\u00f6inen hyve, vaan apostolin sanojen mukaan se kuuluu Pyh\u00e4n Hengen suurimpiin armolahjoihin: ’Niinp\u00e4 saa Hengen kautta toinen viisauden sanat, toinen tiedon sanat saman Hengen vaikutuksesta; toinen saa uskon samassa Hengess\u00e4, toinen taas terveeksitekemisen lahjat – – toinen lahjan arvostella henki\u00e4. (1 Kor.12: 8- 10)<\/span><\/p>\n

Saatuaan hengellisten armolahjojen luettelon p\u00e4\u00e4t\u00f6kseen apostoli lis\u00e4\u00e4: ’Kaiken t\u00e4m\u00e4n vaikuttaa yksi ja sama Henki (1 Kor.12: 11). Kuten huomaatte, kyseess\u00e4 ei ole mik\u00e4\u00e4n maallinen pikkuseikka, vaan arvostelukyky on Jumalan armon suurimpia lahjoja.<\/span><\/p>\n

Ellei munkki pyri kaikin voimin ja koko innollaan seuraamaan arvostelukyvyn osoittamaa tiet\u00e4 ja hankkimaan itselleen kyky\u00e4 vakaasti ja oikein arvostella sis\u00e4\u00e4ns\u00e4 pyrkivi\u00e4 henki\u00e4, h\u00e4n pakostakin kuin y\u00f6ss\u00e4 harhaileva sek\u00e4 lankeaa pahuuden turmiollisiin sy\u00f6vereihin ett\u00e4 kompastuu tasaisella ja suorallakin tiell\u00e4.<\/span><\/p>\n

Muistan, kun nuoruusvuosinani oleskelin Theban seudulla, miss\u00e4 autuas Antonios eli. H\u00e4nen luokseen kokoontui kerran vanhuksia (vanhuksilla is\u00e4t tarkoittavat hengellisess\u00e4 el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 kypsi\u00e4 henkil\u00f6it\u00e4, joiden ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tarvitse olla i\u00e4lt\u00e4\u00e4n vanhoja. Suom. huom.) , jotka alkoivat keskustella h\u00e4nen kanssaan hyveen t\u00e4ydellisyydest\u00e4. He pohtivat, mik\u00e4 on kaikista hyveist\u00e4 suurin ja pystyy varjelemaan munkin vahingoittumattomana pahan hengen verkoista ja eksytyksest\u00e4. Jokainen esitti oman mielipiteens\u00e4. Toiset sanoivat, ett\u00e4 hyve tulee t\u00e4ydellisyydeksi paastossa ja valvomisessa, koska niiss\u00e4 mieli herkistyy ja puhdistuu ja pystyy siten helpommin l\u00e4hestym\u00e4\u00e4n Jumalaa.<\/span><\/p>\n

Toiset sanoivat, ett\u00e4 t\u00e4ydellinen hyve on k\u00f6yhyys ja kaiken oman hylk\u00e4\u00e4minen, koska mieli n\u00e4in vapautuneena maallisten huolten sekavasta vyyhdest\u00e4 pystyy helpommin l\u00e4hestym\u00e4\u00e4n Jumalaa. Toiset taas pitiv\u00e4t hyveist\u00e4 parhaana armeliaisuutta, koska Herra on evankeliumissa sanonut: ’Tulkaa minun Is\u00e4ni siunatut, ja omistakaa se valtakunta, joka on ollut teille valmistettuna maailman perustamisesta asti. Sill\u00e4 minun oli n\u00e4lk\u00e4, ja te annoitte minun sy\u00f6d\u00e4 jne. (Mt. 25: 34 \u2013 35)<\/span><\/p>\n

Kun sitten kaikki, kukin n\u00e4kemyksens\u00e4 mukaan, olivat maininneet hyveit\u00e4, joiden avulla ihminen voi parhaiten l\u00e4hesty\u00e4 Jumalaa, ja y\u00f6 oli jo pitk\u00e4lle kulunut, puhkesi autuas Antonioskin viimein puhumaan: ’Kaikki nuo hyveet, joista olette puhuneet, ovat sek\u00e4 tarpeellisia ett\u00e4 hy\u00f6dyllisi\u00e4 niille, jotka etsiv\u00e4t Jumalaa ja kaipaavat p\u00e4\u00e4st\u00e4 h\u00e4nen luokseen. \u00c4lk\u00e4\u00e4mme kuitenkaan asettako mit\u00e4\u00e4n niist\u00e4 muiden yl\u00e4puolelle. Olemmehan n\u00e4et tavanneet monia, jotka ovat kuluttaneet itsens\u00e4 paastossa ja valvomisessa, vet\u00e4ytyneet er\u00e4maahan, kilvoitelleet \u00e4\u00e4rimm\u00e4isess\u00e4 k\u00f6yhyydess\u00e4, niin etteiv\u00e4t ole j\u00e4tt\u00e4neet itselleen edes jokap\u00e4iv\u00e4ist\u00e4 ravintoa, sek\u00e4 kunnostautuneet armeliaisuuden harjoittamisessa siin\u00e4 m\u00e4\u00e4rin, ett\u00e4 ovat jakaneet senkin, mik\u00e4 ei olisi riitt\u00e4nyt edes heille itselleen. Kuitenkin kaiken t\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen he ovat s\u00e4\u00e4litt\u00e4v\u00e4sti langenneet hyveen polulta ja luisuneet syntiin. Mist\u00e4 siis johtuu, ett\u00e4 he ovat menneet harhaan oikealta tielt\u00e4? Minun mielest\u00e4ni ei mist\u00e4\u00e4n muusta kuin siit\u00e4, ettei heill\u00e4 ole ollut arvostelukyvyn armolahjaa. Se n\u00e4et opettaa ihmist\u00e4 luopumaan liioittelusta puoleen tai toiseen; ja se opettaa vaeltamaan kultaista keskitiet\u00e4: ei anna ylenm\u00e4\u00e4r\u00e4isen pid\u00e4ttyvyyden houkutella petollisesti oikealle, eik\u00e4 liioin v\u00e4linpit\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyden ja velttouden vietell\u00e4 mukaansa vasemmalle. Arvostelukyky on kuin sielun silm\u00e4 tai lamppu evankeliumin sanan mukaan: ’Silm\u00e4 on ruumiin lamppu. Jos siis silm\u00e4si on vilpit\u00f6n, on koko ruumiisi valaistu. Mutta jos silm\u00e4si on paha, on koko ruumiisi pime\u00e4. (Mt. 6: 22; suomalaisessa UT:ssa k\u00e4\u00e4nnetty alkutekstist\u00e4 poiketen terve ja viallinen. suom. huom.) Niin todellakin arvostelukyky tutkii kaikki ihmisen ajatukset ja teot sek\u00e4 erittelee ne poistaen niist\u00e4 kaiken pahan ja Jumalalle vastenmielisen ja karkottaen eksytyksen kauas ihmisest\u00e4. ’ T\u00e4st\u00e4 voi kuka tahansa vakuuttua my\u00f6s sen perusteella, mit\u00e4 on kerrottu pyh\u00e4ss\u00e4 Raamatussa. Saulille oli ensimm\u00e4iseksi uskottu Israelin hallitseminen. Mutta koska h\u00e4nell\u00e4 ei ollut tuota arvostelukyvyn sis\u00e4ist\u00e4 silm\u00e4\u00e4, h\u00e4n ei mielelt\u00e4\u00e4n pimentyneen\u00e4 pystynyt n\u00e4kem\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 uhria mieluisampi on Jumalalle tottelevaisuus, johon pyh\u00e4 Samuel oli Sauliakin kehottanut. N\u00e4in Saul juuri sill\u00e4, mill\u00e4 arveli palvelevansa Jumalaa, saikin H\u00e4net k\u00e4\u00e4ntym\u00e4\u00e4n pois luotaan, ja niin h\u00e4net karkotettiin valtaistuimelta. (1 Sam. 10 jne.)<\/span><\/p>\n

N\u00e4in ei olisi tapahtunut, jos Saulilla olisi ollut arvostelukyvyn silm\u00e4. Auringoksi nimitt\u00e4\u00e4 sit\u00e4 apostoli sanoessaan: ’\u00c4lk\u00e4\u00e4 antako auringon laskea vihanne yli. (Ef.4: 26) My\u00f6s el\u00e4m\u00e4mme ohjaukseksi sit\u00e4 on sanottu: ’Ne, joilla ei ole ohjausta, varisevat kuin lehdet.” (Sananl. 11: 14 LXX)<\/span><\/p>\n

Raamattu nimitt\u00e4\u00e4 arvostelukyky\u00e4 my\u00f6s neuvoksi eik\u00e4 salli meid\u00e4n tehd\u00e4 mit\u00e4\u00e4n ilman sit\u00e4, ei edes ilman sit\u00e4 juoda sit\u00e4 hengellist\u00e4 viini\u00e4, joka ’ilahuttaa ihmisen syd\u00e4men’, (Ps.104: 15) sill\u00e4 on kirjoitettu ’Juo viini\u00e4 neuvokkaasti’ (Sananl.41: 4 LXX) ja toisaalla: ’Kuin kaupunki varustukset hajalla, muuria vailla on ihminen, joka ei tee kaikkea neuvoa kysyen! (Sananl. 25: 28 LXX) Siin\u00e4 on viisaus, siin\u00e4 ymm\u00e4rrys, siin\u00e4 havaitseminen, joita ilman emme saa rakennetuksi sis\u00e4ist\u00e4 rakennustamme emmek\u00e4 pysty kokoamaan hengellist\u00e4 viisautta, sill\u00e4 onhan sanottu: ’Viisaudella talo rakennetaan ja ymm\u00e4rryksell\u00e4 vahvaksi varustetaan, ja j\u00e4rkevyys t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sen kammiot rikkaudella. (Sananl. 24: 4 LXX) Arvostelukyky\u00e4 kutsutaan my\u00f6s ’vahvaksi ruoaksi’, joka on ’niit\u00e4 varten, joiden aistit tottumuksesta ovat harjaantuneet erottamaan hyv\u00e4n pahasta. (Hebr. 5: 14) T\u00e4st\u00e4 kaikesta k\u00e4y selv\u00e4sti ilmi, ettei mik\u00e4\u00e4n hyve voi synty\u00e4 ja s\u00e4ily\u00e4 varmana loppuun asti ilman arvostelukyvyn armolahjaa: arvostelukyky on kaikkien hyveiden \u00e4iti ja suojelija.<\/span><\/p>\n

N\u00e4in m\u00e4\u00e4ritteli Antonios t\u00e4ydellisen hyveen ja muut is\u00e4t yhtyiv\u00e4t h\u00e4nen mielipiteeseens\u00e4.<\/span><\/p>\n

Mutta on my\u00f6s uudempia meid\u00e4n aikanamme sattuneita tapauksia, joita tutkimalla voi varmistua Antonioksen m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4n oikeutuksesta. Muistattehan tekin vanhus Heronin ja sen s\u00e4\u00e4litt\u00e4v\u00e4n lankeemuksen, joka sattui h\u00e4nelle meid\u00e4n n\u00e4htemme vain muutamia p\u00e4ivi\u00e4 sitten, niin ett\u00e4 h\u00e4n pahan hengen pett\u00e4m\u00e4n\u00e4 lankesi sellaisesta el\u00e4m\u00e4n korkeudesta kuoleman syvyyteen. Kuten muistamme, Heron vietti viisikymment\u00e4 vuotta t\u00e4ss\u00e4 l\u00e4hell\u00e4 er\u00e4maassa hellitt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 paastoten ja viett\u00e4en ankaraa el\u00e4m\u00e4\u00e4. Enemm\u00e4n kuin kukaan muu siell\u00e4 h\u00e4n pyrki \u00e4\u00e4rimm\u00e4iseen yksin\u00e4isyyteen ja halusi el\u00e4\u00e4 mahdollisimman autiossa paikassa. Sellaisten vaivojen ja kilvoitusten j\u00e4lkeen h\u00e4n kuitenkin saatanan petoksen uhrina luisui mit\u00e4 raskaimpaan lankeemukseen ja sai kaikki l\u00e4hier\u00e4maan is\u00e4t ja veljet lohduttoman murheen valtaan.<\/span><\/p>\n

N\u00e4in ei h\u00e4nelle olisi k\u00e4ynyt, jos h\u00e4nell\u00e4 olisi ollut turvanaan arvostelukyvyn hyve, niin ett\u00e4 h\u00e4n olisi oppinut tottelemaan isien ja veljien neuvoja enemm\u00e4n kuin omia ajatuksiaan. Omaa ajatustaan seuraten Heron ajautui paastoel\u00e4m\u00e4n ja ihmisist\u00e4 erist\u00e4ytymisen tavoittelussaan niin pitk\u00e4lle, ettei edes pyh\u00e4n\u00e4 p\u00e4\u00e4si\u00e4isjuhlana saapunut kirkkoon, jottei isien ja veljien seuraan tultuaan olisi joutunut sy\u00f6m\u00e4\u00e4n yhdess\u00e4 heid\u00e4n kanssaan ja siten pakosta maistamaan palkokasviksia tai jotain muuta p\u00f6yd\u00e4n antimista ja niin olisi rikkonut itse laatimiaan s\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4.<\/span><\/p>\n

Kun h\u00e4n n\u00e4in oli antanut oman tahtonsa pett\u00e4\u00e4 pitk\u00e4\u00e4n itse\u00e4\u00e4n, h\u00e4n lopulta otti vastaan saatanan enkelin ja kumarsi sit\u00e4 valon enkelin\u00e4. (kts. 2 Kor.11:14) Se k\u00e4ski h\u00e4nen heitt\u00e4yty\u00e4 keskiy\u00f6ll\u00e4 syv\u00e4\u00e4n kaivoon; niin h\u00e4n kokisi siten, ettei en\u00e4\u00e4 ole alttiina millek\u00e4\u00e4n vaaralle suuren hyveellisyytens\u00e4 ja Jumalan tahdon mukaisten vaivojensa ansiosta. Ja niin Heron tutkimatta ja arvostelematta, kuka h\u00e4nt\u00e4 oli t\u00e4h\u00e4n neuvomassa – mielelt\u00e4\u00e4n pimentyneen\u00e4 todella heitt\u00e4ytyi keskiy\u00f6ll\u00e4 kaivoon.<\/span><\/p>\n

Jonkin ajan kuluttua veljet saatuaan tiedon tapahtumasta saivat suurella vaivalla vedetyksi Heronin yl\u00f6s kaivosta puolikuolleena. H\u00e4n eli viel\u00e4 kaksi p\u00e4iv\u00e4\u00e4 sen j\u00e4lkeen, mutta kolmantena h\u00e4n kuoli ja j\u00e4tti veljet sek\u00e4 pappismunkki Pafnutioksen lohduttomaan murheeseen. Muistaen Heronin monia vaivoja ja sit\u00e4 pitk\u00e4\u00e4 aikaa, jonka h\u00e4n oli kilvoitellut er\u00e4maassa, is\u00e4 Pafnutios ei hennonut olla muistelematta h\u00e4nt\u00e4 liturgian yhteydess\u00e4, jottei h\u00e4nt\u00e4 luettaisi niiden joukkoon, jotka ovat riist\u00e4neet hengen itselt\u00e4\u00e4n.<\/span><\/p>\n

Ent\u00e4 sitten ne kaksi velje\u00e4, jotka oleskelivat Theban takaisessa er\u00e4maassa, siell\u00e4 miss\u00e4 my\u00f6s autuas Antonios aikoinaan eli? Oman ajatuksensa yllytt\u00e4min\u00e4 n\u00e4m\u00e4 veljet arvostelukyvytt\u00f6m\u00e4sti p\u00e4\u00e4ttiv\u00e4t l\u00e4hte\u00e4 syvemm\u00e4lle laajaan ja viljelem\u00e4tt\u00f6m\u00e4\u00e4n er\u00e4maahan ottamatta – omap\u00e4isyytt\u00e4\u00e4n taaskin – mukaansa ravintoa. He n\u00e4et odottivat, ett\u00e4 Herra antaisi heille ruokaa jonkin ihmeen avulla. Kun he n\u00e4in n\u00e4l\u00e4n n\u00e4\u00e4nnytt\u00e4min\u00e4 harhailivat er\u00e4maassa, joutuivat he silm\u00e4tysten mazikien kanssa, t\u00e4m\u00e4 heimo on julmimpia ja raaimpia kaikista villikansoista.<\/span><\/p>\n

Jumalan johdatuksesta heid\u00e4n luontainen raakuutensa muuttui kuitenkin t\u00e4ll\u00e4 kertaa rakkaudeksi, ja he meniv\u00e4t n\u00e4lkiintyneit\u00e4 velji\u00e4 vastaan leip\u00e4\u00e4 tarjoten. Toinen veljist\u00e4 sai arvostelukykyns\u00e4 takaisin ja otti leiv\u00e4t vastaan iloiten ja kiitt\u00e4en. H\u00e4n nimitt\u00e4in ajatteli, etteiv\u00e4t n\u00e4m\u00e4 julmat, aina ihmisverest\u00e4 iloitsevat villit olisi osoittaneet heille my\u00f6t\u00e4tuntoa heid\u00e4n jo ollessaan n\u00e4\u00e4ntym\u00e4isill\u00e4\u00e4n eiv\u00e4tk\u00e4 olisi tuoneet heille ravintoa, ellei Jumala olisi ollut heit\u00e4 siihen ohjaamassa.<\/span><\/p>\n

Mutta toinen veljist\u00e4 hylk\u00e4si tarjotun ravinnon, koska se muka oli ihmisten h\u00e4nelle tuomaa. Ja niin h\u00e4n pysyi arvostelukyvytt\u00f6m\u00e4ss\u00e4 mielipiteess\u00e4\u00e4n, kunnes lopulta kuoli n\u00e4lk\u00e4\u00e4n. Vaikka molemmat olivat alussa tehneet huonon p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen oman harkitsemattoman ja tuhoisan ajatuksensa mukaan, niin toinen kuitenkin saatuaan arvostelukykyns\u00e4 takaisin oikaisi h\u00e4tik\u00f6idyn ja varomattoman p\u00e4\u00e4t\u00f6ksens\u00e4. Toinen taas arvostelukyvytt\u00f6m\u00e4n\u00e4 pysyi itsep\u00e4isesti mielett\u00f6m\u00e4ss\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksess\u00e4\u00e4n ja tuotti itse itselleen kuoleman, jonka Herra olisi tahtonut torjua.<\/span><\/p>\n

Ja mit\u00e4 sanoisinkaan veljest\u00e4, jonka nime\u00e4 en tahdo mainita, koska h\u00e4n on viel\u00e4 elossa? H\u00e4n otti usein vastaan demonin valon enkelin\u00e4 ja sai sen kautta ilmestyksi\u00e4 sek\u00e4 oli koko ajan n\u00e4kevin\u00e4\u00e4n keljassaan lyhdyn valon. Lopulta demoni k\u00e4ski h\u00e4nen tuoda oman poikansa, joka eli h\u00e4nen kanssaan samassa luostarissa, uhriksi Jumalalle, jotta h\u00e4n siten muka tulisi arvolliseksi saamaan patriarkka Aabrahamin kunnian. H\u00e4n tottelikin t\u00e4t\u00e4 kehotusta ja olisi todella teurastanut poikansa, jollei poika n\u00e4hty\u00e4\u00e4n is\u00e4ns\u00e4 vastoin tapojaan veist\u00e4 terottamassa ja valmistamassa sitomisv\u00e4lineit\u00e4, joilla h\u00e4n aikoi k\u00f6ytt\u00e4\u00e4 pojan polttouhriksi, olisi pelastautunut pakenemalla.<\/span><\/p>\n

Kest\u00e4isi kauan, jos kertoisin eksytyksest\u00e4, joka kohtasi er\u00e4st\u00e4 mesopotamialaista munkkia. Eletty\u00e4\u00e4n vuosikausia keljaansa sulkeutuneena ja ankaraa paastoel\u00e4m\u00e4\u00e4 harjoittaen h\u00e4n joutui siin\u00e4 m\u00e4\u00e4rin saatanallisten ilmestysten ja unien harhauttamaksi, ett\u00e4 vaikka h\u00e4n vaivann\u00e4\u00f6ss\u00e4 ja hyveess\u00e4 oli voittanut kaikki sen seudun munkit, h\u00e4n lopulta lankesi juutalaisuuteen ja otti ymp\u00e4rileikkauksen. Tahtoen eksytt\u00e4\u00e4 munkin saatana n\u00e4ytti h\u00e4nelle ensin unia, jotka todella k\u00e4viv\u00e4t toteen, jotta h\u00e4n niist\u00e4 innostuneena helposti lankeaisi siihen eksytykseen, jonka se viimeiseksi aikoi h\u00e4nelle esitt\u00e4\u00e4. Yhten\u00e4 y\u00f6n\u00e4 saatana sitten n\u00e4ytti h\u00e4nelle, miten kristittyjen joukko yhdess\u00e4 apostolien ja marttyyrien kanssa eli surussa ja murheessa, synke\u00e4n\u00e4 ja t\u00e4ynn\u00e4 kaikenlaista h\u00e4pe\u00e4\u00e4, mutta juutalaiset oleskelivat Mooseksen ja profeettojen kanssa ilossa ja riemussa ja kirkas valo valaisi heit\u00e4. Ja tuo petollinen saatana sanoi munkille, ett\u00e4 jos h\u00e4n haluaa p\u00e4\u00e4st\u00e4 osalliseksi juutalaisten autuudesta ja ilosta, tulee h\u00e4nenkin ottaa vastaan ymp\u00e4rileikkaus, mihin h\u00e4n n\u00e4in petettyn\u00e4 sitten suostuikin.<\/span><\/p>\n

Kaikista n\u00e4ist\u00e4 edell\u00e4 kerrotuista tapauksista k\u00e4y ilmi, ettei kukaan mainituista henkil\u00f6ist\u00e4 olisi joutunut niin s\u00e4\u00e4litt\u00e4v\u00e4sti ja surkeasti h\u00e4pe\u00e4\u00e4n, jos h\u00e4nell\u00e4 olisi ollut arvostelukyvyn armolahja. \u00bb<\/span><\/p>\n

T\u00e4h\u00e4n Germanus sanoi: \u00bbSek\u00e4 uudemmat esimerkit ett\u00e4 isien m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4t ovat kyllin selv\u00e4sti osoittaneet, ett\u00e4 arvostelukyky on todella kaikkien hyveiden l\u00e4hde ja juuri, t\u00e4yttymys ja yhdysside. Mutta nyt haluaisimme tiet\u00e4\u00e4, mill\u00e4 tavoin voimme saada sen omaksemme, ja kuinka voimme erottaa oikean Jumalasta l\u00e4ht\u00f6isin olevan arvostelukyvyn valheellisesta, v\u00e4\u00e4rennetyst\u00e4 ja saatanallisesta?\u00bb<\/span><\/p>\n

Abba Mooses vastasi: \u00bbOikea arvostelukyky ei voi synty\u00e4 muusta kuin todellisesta n\u00f6yryydest\u00e4, siit\u00e4 ett\u00e4 paljastamme isille sek\u00e4 sen, mit\u00e4 teemme, ett\u00e4 sen, mit\u00e4 ajattelemme luottamatta miss\u00e4\u00e4n omaan ajatukseemme, ja seuraten kaikessa vanhusten sanoja ja luottaen siihen, ett\u00e4 hyv\u00e4\u00e4 on se, mink\u00e4 he siksi toteavat. T\u00e4llainen menettely saa munkin sek\u00e4 pysym\u00e4\u00e4n oikealla tiell\u00e4, kun h\u00e4nell\u00e4 on apunaan todellinen arvostelukyky, ett\u00e4 varjelee h\u00e4net vahingoittumattomana kaikista pahan hengen pauloista.<\/span><\/p>\n

Mahdotonta on n\u00e4et sen, joka s\u00e4\u00e4telee el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 pitemm\u00e4lle edistyneiden arvostelun ja mielipiteen mukaan, langeta pahojen henkien petoksen uhriksi. Sill\u00e4 vaikka ihminen ei viel\u00e4 ansaitsisikaan arvostelukyvyn armolahjaa, niin jo se, ett\u00e4 h\u00e4n paljastaa ja ilmoittaa pahat ajatuksensa isille, on omiaan n\u00e4ivett\u00e4m\u00e4\u00e4n niit\u00e4 ja tekem\u00e4\u00e4n ne tyhjiksi. Pime\u00e4st\u00e4 onkalosta valoon vedetty k\u00e4\u00e4rme pyrkii pakenemaan ja katoamaan n\u00e4k\u00f6piirist\u00e4; niin my\u00f6s pahat ajatukset, jotka tunnustamalla ja ilmoittamalla on tuotu esiin, kaikkoavat kiireesti ihmisest\u00e4.<\/span><\/p>\n

Ja jotta my\u00f6s oppisitte esimerkin avulla tuntemaan t\u00e4m\u00e4n hyveen tarkemmin, kerron teille abba Serapionin hairahduksesta. H\u00e4nell\u00e4 oli itsell\u00e4\u00e4n usein tapana kertoa siit\u00e4 luokseen tulleille varoittavana esimerkkin\u00e4.<\/span><\/p>\n

N\u00e4in h\u00e4n kertoi: \u00bbKun nuorempana oleskelin yhdess\u00e4 abbani kanssa, niin sy\u00f6ty\u00e4mme ja p\u00f6yd\u00e4st\u00e4 noustuamme varastin paholaisen vaikutuksesta korpun, jonka sitten s\u00f6in salaa abbaltani. Jatkoin t\u00e4t\u00e4 pitk\u00e4n aikaa ja jouduin t\u00e4m\u00e4n himon valtaan niin suuresti, etten voinut siit\u00e4 vapautua. Omatuntoni kyll\u00e4 syytti minua, mutta h\u00e4pesin puhua asiasta vanhukselle.<\/span><\/p>\n

Sattui sitten, ett\u00e4 ihmisi\u00e4 rakastavan Jumalan kaitselmuksesta tuli vanhuksen luo joitakin velji\u00e4 hengellist\u00e4 hy\u00f6ty\u00e4 tavoitellen, ja he alkoivat kysell\u00e4 h\u00e4nelt\u00e4 omista ajatuksistaan. Vanhus vastasi, ettei mik\u00e4\u00e4n niin vahingoita munkkeja ja ilahduta pahoja henki\u00e4 kuin se, ett\u00e4 he salaavat ajatuksensa hengellisilt\u00e4 isilt\u00e4\u00e4n. Lis\u00e4ksi h\u00e4n puhui heille viel\u00e4 pid\u00e4ttyv\u00e4isyydest\u00e4.<\/span><\/p>\n

Heid\u00e4n keskustellessaan omaatuntoani alkoi kolkuttaa: ajattelin, ett\u00e4 Jumala on paljastanut vanhukselle hairahdukseni ja aloin murtuneena itke\u00e4. Vedin viittani helmasta esiin korpun, jonka tapani mukaan olin varastanut, ja maahan heitt\u00e4ytyen pyysin anteeksiantoa menneist\u00e4 ja siunausta tulevaisten varalle. Silloin vanhus sanoi: ’Lapseni, tunnustuksesi on vapauttanut sinut, vaikka en sanoisi mit\u00e4\u00e4n. Kun, tunnustit syntisi, l\u00f6it maahan sinua vaietessasi j\u00e4yt\u00e4neen pahan hengen, jonka t\u00e4h\u00e4n saakka olit sit\u00e4 vastustamatta tai moittimatta sallinut vallita itse\u00e4si. Mutta nyt sill\u00e4 ei en\u00e4\u00e4 ole sijaa sinussa, koska olet vet\u00e4nyt sen ulos syd\u00e4mest\u00e4si.<\/span><\/p>\n

Vanhus ei ollut viel\u00e4 lopettanut puhettaan, kun saatanan voima sy\u00f6ks\u00e4hti helmastani kuin tulen leiskahdus ja t\u00e4ytti huoneen pahalla hajulla, niin ett\u00e4 l\u00e4sn\u00e4olijat luulivat jossain poltettavan rikki\u00e4. Silloin vanhus sanoi: ’Katso, Herra on antanut t\u00e4m\u00e4n merkin osoitukseksi sanojeni totuudesta ja sinun vapautumisestasi.’ Siin\u00e4 m\u00e4\u00e4rin minusta todellakin synnintunnustuksen kautta erkani vatsanpalvelun himo ja saatanallinen vaikutus, ettei tuo halu minua sen koommin en\u00e4\u00e4 koskaan vaivannut.<\/span><\/p>\n

Abba Serapionin kertomuksesta opimme, ett\u00e4 vasta sitten olemme ansainneet todellisen arvostelukyvyn armolahjan, kun emme luota oman mielemme arviointiin, vaan isien opetukseen ja heid\u00e4n ohjeisiinsa. Sill\u00e4 mink\u00e4\u00e4n muun heikkouden kautta ei saatana johda munkkia niin suoraan kohti kuilua kuin taivuttamalla h\u00e4net hylk\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n isien nuhteet sek\u00e4 noudattamaan omia mielijohteitaan ja omaa tahtoaan.<\/span><\/p>\n

Ottakaamme esimerkiksi my\u00f6s inhimilliset taidot ja tieteet. Vaikka on kysymys arvoista, joita k\u00e4sin koskettelemme, silmin n\u00e4emme ja joista korvin kuulemme, emme omin voimin niihin pysty, vaan tarvitsemme oppiaksemme hyv\u00e4n opettajan ja ohjaajan. Eik\u00f6 siis ole j\u00e4rjet\u00f6nt\u00e4 ajatella, ettei tarvita opettajaa hengellisen el\u00e4m\u00e4ntaidon oppimiseksi, onhan se kaikista taidoista vaikein, sill\u00e4 se on n\u00e4kym\u00e4t\u00f6n, salattu ja vain puhtaan syd\u00e4men n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4. Sit\u00e4 paitsi siin\u00e4 ep\u00e4onnistuminen ei tuota vain ajallista vahinkoa, vaan sielun perikadon ja ikuisen kuoleman.\u00bb<\/span><\/p>\n

Germanus jatkoi: \u00bbAiheen sellaiseen h\u00e4peilyyn, ett\u00e4 verhoamme ajatuksemme vahingolliseen valehurskauteen, olemme saaneet siit\u00e4, ett\u00e4 usein jotkut isist\u00e4 kuultuaan veljen ajatuksia eiv\u00e4t ainoastaan ole j\u00e4tt\u00e4neet heit\u00e4 parantamatta, vaan ovat tuominneet heit\u00e4 ja saattaneet heid\u00e4t ep\u00e4toivoon, kuten itse tied\u00e4mme tapahtuneen Syyrian alueella. Muuan veli kertoi n\u00e4et er\u00e4\u00e4lle sik\u00e4l\u00e4iselle vanhukselle ajatuksensa kaikessa yksinkertaisuudessaan ja paljasti totuudenmukaisesti syd\u00e4mens\u00e4 salat. Mutta tuo vanhus n\u00e4rk\u00e4styi heti ja asettui velje\u00e4 vastaan moittien h\u00e4nt\u00e4 sellaisista huonoista ajatuksista, niin ett\u00e4 monet sen kuultuaan alkoivat h\u00e4vet\u00e4 ajatustensa tunnustamista vanhuksille.\u00bb<\/span><\/p>\n

Abba Mooses sanoi: \u00bbKuten jo sanoin, on hyv\u00e4 olla k\u00e4tkem\u00e4tt\u00e4 ajatuksiaan isilt\u00e4. Niit\u00e4 ei kuitenkaan tule ilmoittaa kenelle tahansa, vaan ainoastaan hengellisesti vanhoille, joilla on arvostelukyvyn armolahja ja jotka eiv\u00e4t ole vain vuosien harmauttamia. Sill\u00e4 monet, jotka ovat vain kuulijan i\u00e4n perusteella paljastaneet ajatuksensa, eiv\u00e4t ole saaneet apua, vaan ovat kuulijoiden kokemattomuuden t\u00e4hden langenneet ep\u00e4toivoon. Muuatta velje\u00e4, joka oli erinomainen kilvoittelija, ahdisti ankarasti haureuden demoni, ja h\u00e4n meni er\u00e4\u00e4n vanhuksen luo ja tunnusti t\u00e4lle ajatuksensa. Vanhus kokemattomuuttaan n\u00e4rk\u00e4styi, nimitti velje\u00e4 viheli\u00e4iseksi ja arvottomaksi kantamaan munkin pukua, kun h\u00e4n kerran oli p\u00e4\u00e4st\u00e4nyt sellaisia ajatuksia mieleens\u00e4. T\u00e4m\u00e4n kuultuaan veli menetti kokonaan toivonsa, h\u00e4n p\u00e4\u00e4tti j\u00e4tt\u00e4\u00e4 asuinpaikkansa ja palata maailmaan. Jumalan johdatuksesta h\u00e4net tapasi silloin abba Apollos joka oli vanhuksista kokeneimpia. N\u00e4hdess\u00e4\u00e4n munkin h\u00e4mmentyneen\u00e4 ja synkk\u00e4n\u00e4 abba kysyi h\u00e4nelt\u00e4: ’Lapseni, mik\u00e4 on syyn\u00e4 suureen synkeyteesi?’ Aluksi veli oli niin masentunut ettei vastannut. Mutta sitten kun vanhus kovasti pyyteli, h\u00e4n kertoi asiansa ja sanoi: ’Minua ahdistivat usein sellaiset ja sellaiset ajatukset. Menin ja kerroin niist\u00e4 sille ja sille vanhukselle. H\u00e4nen sanansa mukaan ei minulla en\u00e4\u00e4 ole pelastuksen toivoa. Niinp\u00e4 menetetty\u00e4ni toivoni olen p\u00e4\u00e4tt\u00e4nyt palata maailmaan.’ Kuultuaan t\u00e4m\u00e4n is\u00e4 Apollos rohkaisi ja neuvoi velje\u00e4 puhellen: ’\u00c4l\u00e4 oudoksu, lapseni, \u00e4l\u00e4k\u00e4 vaivu ep\u00e4toivoon. Sill\u00e4 minuakin, joka olen harmaantunut ja saavuttanut jo n\u00e4in korkean i\u00e4n, sellaiset ajatukset ankarasti ahdistavat. \u00c4l\u00e4 masennu, sill\u00e4 t\u00e4t\u00e4 polttoa ei paranna niink\u00e4\u00e4n ihmisen oma pyrkimys kuin Jumalan ihmisrakkaus. Minun mielikseni palaa viel\u00e4 t\u00e4ksi yhdeksi p\u00e4iv\u00e4ksi keljaasi.’ Veli teki niin. L\u00e4hdetty\u00e4\u00e4n veljen luota abba Apollos meni sen vanhuksen luo, joka oli saattanut veljen ep\u00e4toivoon. Abba pys\u00e4htyi vanhuksen keljan ulkopuolelle ja kyynelsilmin rukoili Jumalaa: ’Herra, sin\u00e4 sallit kiusausten kohdata ihmisi\u00e4 heid\u00e4n hy\u00f6dykseen, siirr\u00e4 veljen taistelu t\u00e4h\u00e4n vanhukseen, ett\u00e4 h\u00e4n kokemuksesta oppisi sen, mit\u00e4 ei muutoin ole oppinut koko pitk\u00e4n\u00e4 elinaikanaan: osoittamaan my\u00f6t\u00e4tuntoa niit\u00e4 kohtaan, joissa taistelu riehuu.’ Lopetettuaan rukouksensa h\u00e4n n\u00e4ki mustan etiopialaisen seisovan l\u00e4hell\u00e4 keljaa ja t\u00e4ht\u00e4\u00e4v\u00e4n nuolillaan vanhusta. Niiden haavoittamana t\u00e4m\u00e4 heti alkoi hoippua sinne t\u00e4nne aivan kuin p\u00e4ihtymyksen vallassa. Kun h\u00e4n ei en\u00e4\u00e4 voinut kest\u00e4\u00e4 kauemmin, h\u00e4n tuli ulos keljastaan ja l\u00e4hti kulkemaan kohti maailmaa – samaa tiet\u00e4, jolle nuorempi oli v\u00e4h\u00e4n aikaisemmin l\u00e4htenyt.<\/span><\/p>\n

Abba Apollos k\u00e4sitti, mit\u00e4 vanhukselle oli tapahtunut, meni h\u00e4nt\u00e4 vastaan ja kysyi: ’Minne olet menossa? Miksi olet noin h\u00e4mmentynyt?’ Vanhus vaistosi sisimm\u00e4ss\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 abba tunsi h\u00e4nen tapauksensa ja oli vaiti h\u00e4peiss\u00e4\u00e4n. Abba Apollos sanoi h\u00e4nelle: ’Palaa keljaasi ja tunne t\u00e4st\u00e4 l\u00e4htien oma heikkoutesi. Itsest\u00e4si sinun tulee ajatella, ett\u00e4 joko paholainen ei sinua tunne tai ett\u00e4 se ylenkatsoo sinua, koska et ole ollut arvollinen k\u00e4ym\u00e4\u00e4n taistelua sit\u00e4 vastaan. Ja mit\u00e4 puhunkaan taistelusta? Et edes yht\u00e4 p\u00e4iv\u00e4\u00e4 pystynyt kest\u00e4m\u00e4\u00e4n paholaisen hy\u00f6kk\u00e4yst\u00e4! T\u00e4m\u00e4 on tapahtunut sinulle siksi, ett\u00e4 vastaanottaessasi veljen, jota vastaan yhteinen vihollinen k\u00e4vi taistelua, sin\u00e4 – sen sijaan ett\u00e4 olisit voidellut h\u00e4net otteluun – saatoit h\u00e4net ep\u00e4toivoon. Et pit\u00e4nyt mieless\u00e4si tuota viisasta kehotusta, joka sanoo: ’Pelasta ne, joita kuolemaan vied\u00e4\u00e4n; pys\u00e4yt\u00e4 ne, jotka surmapaikalle hoippuvat. (Sananl. 24: 11)<\/span><\/p>\n

Et my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ajatellut Vapahtajamme vertausta: ei tule musertaa s\u00e4rjetty\u00e4 ruokoa eik\u00e4 sammuttaa suitsevaa kynttil\u00e4nsyd\u00e4nt\u00e4. (Mt.12: 20) Kukaan ei n\u00e4et voisi kest\u00e4\u00e4 vihollisen hy\u00f6kk\u00e4yksi\u00e4 eik\u00e4 edes sammuttaa luonnon tulista kuohuntaa, ellei Jumalan armo vahvistaisi h\u00e4nt\u00e4 heikkoa.<\/span><\/p>\n

Kun Jumala nyt on tehnyt meille t\u00e4m\u00e4n pelastavaisen kaitselmusteon, anokaamme yhteisin rukouksin Jumalalta, ett\u00e4 H\u00e4n poistaisi t\u00e4m\u00e4n sinua kohdanneen vitsauksen. Sill\u00e4 H\u00e4n haavoittaa, ja h\u00e4n sitoo; ly\u00f6 murskaksi, mutta h\u00e4nen k\u00e4tens\u00e4 my\u00f6s parantavat; (Job 5: 18) Herra antaa kuoleman ja antaa el\u00e4m\u00e4n, h\u00e4n vie alas tuonelaan ja tuo yl\u00f6s j\u00e4lleen. (1 Sam. 2: 6-7) Ja abba Apollos alkoi rukoilla ja niin vapautti heti vanhuksen h\u00e4nt\u00e4 kohdanneesta taistelusta. Abba kehotti vanhusta anomaan Jumalalta, ett\u00e4 h\u00e4n saisi opetuslasten kielen, ett\u00e4 tiet\u00e4isi mit\u00e4 kullakin hetkell\u00e4 tulee puhua. (Jes. 50: 4 LXX)<\/span><\/p>\n

Kaikesta edell\u00e4 esitetyst\u00e4 opimme, ettei ole muuta turvallista pelastuksen tiet\u00e4 kuin ilmaista ajatuksensa niille isille, joilla on arvostelukyvyn armolahja, ja noudattaa heid\u00e4n opetuksiaan hyveen saavuttamisesta ja hyl\u00e4t\u00e4 omat ajatukset ja arviot. Ei n\u00e4et sen t\u00e4hden, ett\u00e4 on sattunut kohtaamaan jonkun v\u00e4h\u00e4n yksinkertaisemman vanhuksen tai sellaisia, joilla ei ole kokemusta, tule v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 ilmaisemasta ajatuksiaan kokeneille isille ja siten ylenkatsoa ennen el\u00e4neiden isien meille j\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4 perinnett\u00e4. Eiv\u00e4t hek\u00e4\u00e4n ole omasta p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n j\u00e4tt\u00e4neet j\u00e4lkipolville s\u00e4\u00e4d\u00f6st\u00e4 kysy\u00e4 neuvoa edell\u00e4 vaeltaneilta, vaan itse Jumala ja Jumalan innoittamat kirjoitukset ovat olleet heit\u00e4 siihen ohjaamassa.<\/span><\/p>\n

T\u00e4m\u00e4n voi oppia monista pyh\u00e4n Raamatun kirjoituksista, mutta eritt\u00e4inkin pyh\u00e4\u00e4 Samuelia koskevasta kertomuksesta. Vaikka Samuelin \u00e4iti oli luovuttanut h\u00e4net pienest\u00e4 pit\u00e4en Jumalalle, ei h\u00e4n tultuaan otolliseksi kuulemaan Jumalan puhetta kuitenkaan luottanut omaan ajatukseensa; Jumalan kutsuttua h\u00e4nt\u00e4 kerran ja kahdestikin h\u00e4n riensi vanhus Eelin luo ja sai h\u00e4nen opetuksestaan esikuvan ja ohjeen, miten h\u00e4nen tulee vastata Jumalalle. (1 Sam. 3: 9) Jumala oli omalla kutsumisellaan katsonut Samuelin itselleen kelvolliseksi. Mutta silti H\u00e4n tahtoi, ett\u00e4 Samuel kasvatettaisiin vanhuksen ohjeiden ja m\u00e4\u00e4r\u00e4ysten mukaan, jotta h\u00e4n siten kasvaisi n\u00f6yryyteen.<\/span><\/p>\n

My\u00f6s Paavalin Kristus itse kutsui ja valitsi ja olisi voinut heti avata h\u00e4nen silm\u00e4ns\u00e4 sek\u00e4 tehd\u00e4 h\u00e4nelle tunnetuksi t\u00e4ydellisyyden tien. Kuitenkin Kristus l\u00e4hetti Paavalin Ananiaan luo ja k\u00e4ski h\u00e4nen t\u00e4lt\u00e4 oppia totuuden tien, kun H\u00e4n sanoi: ”Nouse ja mene kaupunkiin, niin sinulle sanotaan, mit\u00e4 sinun pit\u00e4\u00e4 tekem\u00e4n.” (Apt. 9: 6)<\/span><\/p>\n

N\u00e4m\u00e4 esimerkit opettavat meit\u00e4 seuraamaan edell\u00e4 vaeltaneiden ohjausta, ettei ehk\u00e4 Paavalin n\u00e4ky, mik\u00e4 h\u00e4nelle oli tarpeen, v\u00e4\u00e4rin ymm\u00e4rrettyn\u00e4 tulisi j\u00e4lkipolville esimerkiksi omavaltaisuuteen, niin ett\u00e4 itse kukin haluaisi, ett\u00e4 Jumala itse ohjaisi h\u00e4net totuuteen kuten Paavalin ilman isien neuvoa. Oikean tulkinnan voi l\u00f6yt\u00e4\u00e4 sek\u00e4 edell\u00e4 sanotusta ett\u00e4 my\u00f6s apostolin omasta menettelyst\u00e4. H\u00e4n itse kirjoittaa: ’Menin sinne tapaamaan Pietaria ja Jaakobia ja esitin heille sen evankeliumin, jota julistan pakanain keskuudessa, etten ehk\u00e4 juoksisi tai olisi juossut turhaan.’ (Gal 2: 2) N\u00e4in h\u00e4n teki, vaikka Pyh\u00e4n Hengen armo oli h\u00e4nen kanssaan ja ilmeni monina voimallisina tunnustekoina, joita h\u00e4n teki.<\/span><\/p>\n

Kuka siis olisi niin ylpe\u00e4 ja r\u00f6yhke\u00e4, ett\u00e4 vaeltaisi omaan mielipiteeseens\u00e4 ja arvostelukykyyns\u00e4 luottaen, kun kerran tuo valittu asekin tunnustaa tarvitsevansa h\u00e4nt\u00e4 vanhempien apostolien neuvoa? Selv\u00e4sti on t\u00e4ss\u00e4 tullut osoitetuksi, ettei Herra ilmaise kenellek\u00e4\u00e4n tiet\u00e4 t\u00e4ydellisyyteen muuten kuin hengellisten isien ohjauksen kautta. Profeettansakin kautta H\u00e4n sanoo: ’Kysy is\u00e4lt\u00e4si, niin h\u00e4n sen sinulle ilmoittaa, vanhimmiltasi, niin he sen sinulle sanovat.’ (5 Moos. 32: 7) Kaikin voimin tulee meid\u00e4n siis pyrki\u00e4 hankkimaan itsellemme tuo erinomainen arvostelukyvyn armolahja, joka varjelee meid\u00e4t vahingoittumattomina liioittelusta kumpaankin suuntaan. Sill\u00e4 kuten is\u00e4t sanovat, hairahtuminen \u00e4\u00e4reen tai toiseen on yht\u00e4 lailla vahingollista: sek\u00e4 ylenpalttinen paasto ett\u00e4 vatsan t\u00e4ytt\u00e4minen, niin kohtuuton valvominen kuin ylet\u00f6n nukkuminenkin sek\u00e4 muut liioittelut.<\/span><\/p>\n

Tied\u00e4mme tapauksia, ett\u00e4 munkki ei ole sortunut vatsanpalveluun, mutta kohtuuton paasto on murtanut h\u00e4net, niin ett\u00e4 h\u00e4n lopulta kuitenkin luisui vatsanpalveluun yritt\u00e4ess\u00e4\u00e4n parantaa ylett\u00f6m\u00e4n paastoamisen aiheuttamaa heikkoutta. Kerran olen itsekin kokenut t\u00e4llaista. Pid\u00e4tt\u00e4ydyin n\u00e4et siin\u00e4 m\u00e4\u00e4rin ravinnosta, ett\u00e4 minulta katosi kokonaan ruokahalu ja olin pari kolme p\u00e4iv\u00e4\u00e4 kokonaan sy\u00f6m\u00e4tt\u00e4. Enk\u00e4 olisi ollenkaan tahtonut ravintoa, elleiv\u00e4t muut olisi suostutelleet minua sy\u00f6m\u00e4\u00e4n.<\/span><\/p>\n

Toisen kerran taas paholaisen vaikutuksesta uni kaikkosi silmist\u00e4ni niin, ett\u00e4 valvoin useita \u00f6it\u00e4 unettomana ja anoin Herralta, ett\u00e4 H\u00e4n soisi minun maistaa edes v\u00e4h\u00e4n unta. Vakavampaan vaaraan jouduin siis kohtuuttoman paaston ja unettomuuden takia kuin vatsanpalvelun ja unen ylt\u00e4kyll\u00e4isyyden t\u00e4hden.\u00bb<\/span><\/p>\n

T\u00e4llaisilla opetuksilla ilahdutti meit\u00e4 abba Mooses. Saatuamme n\u00e4in hengellist\u00e4 hy\u00f6ty\u00e4 ylistimme Herraa, joka suo niin suuren viisauden H\u00e4nt\u00e4 pelk\u00e4\u00e4ville. H\u00e4nelle kuuluu kunnia ja valta iankaikkisesti. Amen. (Pyh\u00e4 Cassianus Roomalainen: Skiitan pyhist\u00e4 isist\u00e4, Filokalia I \/ 146 – 158)<\/span><\/p>\n

 <\/p>\n

Teodoros, Edessan piispa<\/strong><\/span><\/p>\n

Meille on opetettu, ett\u00e4 himottomuus syntyy itsehillinn\u00e4st\u00e4 ja n\u00f6yryydest\u00e4, kun taas hengellinen tieto versoo uskosta. Himottomuus ja tieto taas ruokkivat sielun arvostelukyky\u00e4 ja kasvattavat sit\u00e4 rakkauteen. Ja kun sielu on saavuttanut jumalallisen rakkauden, se kohoaa jatkuvasti puhtaan rukouksen siivin kohti korkeuksia, kunnes p\u00e4\u00e4tyy apostolin sanojen mukaan \u00bbJumalan Pojan tuntemiseen, t\u00e4yteen miehuuteen, Kristuksen t\u00e4yteyden t\u00e4yden i\u00e4n m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n”. (Ef. 4: 13) (Pyh\u00e4 Teodoros, Edessan piispa: Sielulle hy\u00f6dyllisi\u00e4 opetuksia, Filokalia II \/ 40. 95)<\/span><\/p>\n

 <\/p>\n

Maksimos Tunnustaja<\/strong><\/span><\/p>\n

Itsehillinn\u00e4n hedelm\u00e4 on himottomuus ja uskon anti on hengellinen tieto. Himottomuuden suojissa kehittyy kyky erottaa oikea v\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4, hengellisen tiedon hedelm\u00e4 taas on rakkaus Jumalaan. (Pyh\u00e4 Maksimos Tunnustaja: Rakkaudesta, Filokalia II \/ 82. 25)<\/span><\/p>\n

Joka tavoittelee hurskaasti viisautta ja odottaa valppaasti n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6mien vihollisten hy\u00f6kk\u00e4yksi\u00e4, anokoon rukouksessa sek\u00e4 luonnollista tervett\u00e4 arvostelukyky\u00e4, jonka valo tosin on rajallinen, ett\u00e4 Hengen valaisevaa armoa. Terve arvostelukyky kasvattaa ruumista k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n kilvoitusten avulla hyveeseen; Hengen armo puolestaan valaisee mielen valitsemaan toverikseen ennen mit\u00e4\u00e4n muuta viisauden. Viisauden avulla mieli h\u00e4vitt\u00e4\u00e4 kaikki pahuuden linnoitukset ja \u00bbjokaisen varustuksen, joka nostetaan Jumalan tuntemista vastaan\u00bb. (2 Kor.10: 4- 5) Molempiin edell\u00e4 mainittuihin viittaa my\u00f6s Joosua, Nuunin poika, rukoillessaan, ett\u00e4 \u00bbaurinko seisoisi alallaan Gibeonissa\u00bb – so. ettei Jumalan tuntemisen valo koskaan laskisi h\u00e4nen hengellisen mietiskelyns\u00e4 vuorella – \u00bbja kuu Aijalonin laaksossa\u00bb (Joos.10: 12) – so. ett\u00e4 h\u00e4nen luonnollinen arvostelukykyns\u00e4, joka valvoo lihan heikkoutta, pysyisi aina vankkumattomana hyveess\u00e4. (II: 33) (Pyh\u00e4 Maksimos Tunnustaja: Jumalan tuntemisesta… , Filokalia II \/153. 42)<\/span><\/p>\n

 <\/p>\n

Teognostos<\/strong><\/span><\/p>\n

Varjele siveellist\u00e4 puhtauttasi kuin silm\u00e4ter\u00e4\u00e4si, ett\u00e4 sinusta tulisi Jumalan temppeli ja H\u00e4nelle mieluinen asumus. Ilman siveytt\u00e4 on n\u00e4et mahdoton p\u00e4\u00e4st\u00e4 Jumalan yhteyteen. Puhtauden ja siveyden synnytt\u00e4v\u00e4t rakkaus Jumalaan, mielen vet\u00e4ytyminen kaikesta maallisesta ja vet\u00e4ytyminen pois maailmasta. N\u00f6yryys, itsekielt\u00e4mys, herke\u00e4m\u00e4t\u00f6n rukous, hengellinen tutkiskelu, s\u00e4vyisyys ja hartaat kyyneleet puolestaan varjelevat puhtautta ja siveytt\u00e4. Mutta arvostelukyky on kaunistus, jota ei voi saavuttaa ilman himottomuutta. (Pyhitt\u00e4j\u00e4 Teognostos: Hyveiden harrastamisesta, Filokalia II \/ 281. 37)<\/span><\/p>\n

 <\/p>\n

Elia Presbyteeri<\/strong><\/span><\/p>\n

Kaikkien n\u00e4iden kilvoitusten edell\u00e4 k\u00e4yv\u00e4t laupeus ja totuus, jotka synnytt\u00e4v\u00e4t n\u00f6yryyden. N\u00f6yryydest\u00e4 taas on isien mukaan l\u00e4ht\u00f6isin arvostelukyky, jota ilman ei mik\u00e4\u00e4n hyve pysty kehittym\u00e4\u00e4n t\u00e4ydelliseksi. Sill\u00e4 jos j\u00e4rjen iest\u00e4 v\u00e4heksyt\u00e4\u00e4n, saa k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n kilvoittelu ihmisen h\u00e4\u00e4rim\u00e4\u00e4n hy\u00f6dytt\u00f6mien asioiden kimpussa kuin sinne t\u00e4nne t\u00f6yt\u00e4ilev\u00e4 hieho. J\u00e4rki taas ei ole sopusuhtainen eik\u00e4 arvokas (vaikka kuinka koettaisi n\u00e4ytt\u00e4\u00e4) jos se on riisunut ylt\u00e4\u00e4n k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n kilvoituksen kunniakkaan viitan. (Elia Presbyteeri: Antologia, Filokalia III \/ 32. 5)<\/span><\/p>\n

 <\/p>\n

Gregorios Siinailainen<\/strong><\/span><\/p>\n

P\u00e4\u00e4himoja on kahdeksan. T\u00e4rkeimm\u00e4t ovat vatsanpalvonta, rahanhimo ja turhamaisuus. Loput viisi, nimitt\u00e4in haureus, viha, murhe, lamaannus ja ylpeys ovat noiden kolmen kylki\u00e4isi\u00e4. Kolmen keskeisimm\u00e4n himon vastapainona on kolme laaja-alaista hyvett\u00e4: itsehillint\u00e4, k\u00f6yhyys ja n\u00f6yryys. N\u00e4it\u00e4 seuraavat sitten puhtaus, s\u00e4vyisyys, ilo, urhoollisuus, itsens\u00e4 v\u00e4h\u00e4tteleminen ja koko muu hyveiden joukko. Eri hyveiden ja paheiden voimaa, vaikutusta ja ominaishajua ei voi oppia tuntemaan kuka tahansa sit\u00e4 haluava. Hyveet oppii tuntemaan vain se, joka harjoittaa niit\u00e4 teoin ja sanoin, paheet taas tulevat tutuiksi niiden valtaan joutuneille. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n kokemuksen lis\u00e4ksi on tarpeen tiedon ja arvostelukyvyn armolahja Pyh\u00e4lt\u00e4 Hengelt\u00e4. (Pyh\u00e4 Gregorios Siinailainen: Hy\u00f6dyllisi\u00e4 opetuksia, Filokalia III \/ 289. 91)<\/span><\/p>\n

… N\u00e4in arvioivat asioita ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4iset. Mutta uskoltaan ja sielultaan heikkojen on hy\u00f6dyllist\u00e4 pid\u00e4tty\u00e4 joistakin ruoka-aineista. Heit\u00e4 apostoli kehottaakin sy\u00f6m\u00e4\u00e4n vihanneksia, koska he eiv\u00e4t usko, ett\u00e4 Jumala varjelee heit\u00e4… (Pyh\u00e4 Gregorios Siinailainen: Ravinnon nauttimisesta, Filokalia III \/ 349. 5 rivi alh.)<\/span><\/p>\n

… Ei kuitenkaan pid\u00e4 kysy\u00e4 neuvoa kaikilta vaan yhdelt\u00e4 ainoalta, sellaiselta jolle on uskottu muiden ohjaaminen, ja jonka oma el\u00e4m\u00e4 s\u00e4teilee hyveiden kirkkautta. T\u00e4llainen ohjaaja on k\u00f6yh\u00e4, mutta tekee – Raamatun sanoin – monia rikkaaksi. (2 Kor. 6:10) Monet ovat n\u00e4et kokemattomuudessaan vahingoittaneet ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4, mist\u00e4 heit\u00e4 odottaa tuomio kuoleman j\u00e4lkeen. Kaikkien teht\u00e4v\u00e4 ei nimitt\u00e4in ole ohjata toisia, vaan ohjaaminen kuuluu ainoastaan niille, joille on suotu jumalallinen arvostelukyky, \u00bblahja arvostella henki\u00e4\u00bb (1 Kor.12:10).<\/span><\/p>\n

Jumalallinen arvostelukyky erottaa hyv\u00e4n pahasta sanan miekalla. Jokaisella on kyll\u00e4 oma tietonsa ja oma luontainen tai k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n kokemuksen kautta saatu tai oppimalla hankittu arvostelukykyns\u00e4, mutta Hengen suomaa arvostelukyky\u00e4 ei ole kaikilla. Sen t\u00e4hden viisas Siirak sanoo: \u00bbOlkoon paljon niit\u00e4, jotka el\u00e4v\u00e4t rauhassa kanssasi, mutta neuvonantajia olkoon sinulla yksi tuhannesta\u00bb. (Siir.6:6) Ei ole v\u00e4h\u00e4inen kilvoitus l\u00f6yt\u00e4\u00e4 ohjaaja, joka olisi vapaa kaikesta eksytyksest\u00e4 – niin teoissa ja sanoissa kuin ajatuksissakin. Oikealla tiell\u00e4 olevan ohjaajan tuntomerkki on, ett\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 on pyh\u00e4n Raamatun todistus sek\u00e4 teoilleen ett\u00e4 ajatustavalleen ja lis\u00e4ksi vaatimaton k\u00e4sitys itsest\u00e4\u00e4n…(Pyh\u00e4 Gregorios Siinailainen: Eksytyksest\u00e4 ja monista muista … , Filokalia III \/ 353.)<\/span><\/p>\n

Vastaus: N\u00e4in todella tapahtuu, ja sen t\u00e4hden tarvitsemme runsaasti arvostelukyky\u00e4, ett\u00e4 pystyisimme erottamaan hyv\u00e4n pahasta. \u00c4l\u00e4 pintapuolisesti heti innostu siit\u00e4 mik\u00e4 sinulle n\u00e4ytt\u00e4ytyy, vaan pysy vakaana. Hyv\u00e4ksy hyv\u00e4 vasta, kun olet koetellut sit\u00e4 tarkasti, mutta paha hylk\u00e4\u00e4. Velvollisuutesi on ensin koetella ja arvostella ja vasta sitten uskoa.<\/span><\/p>\n

Tied\u00e4 my\u00f6s, ett\u00e4 armon vaikutukset ovat niin ilmeiset, ettei saatana pysty saamaan niit\u00e4 aikaan, tekeytyip\u00e4 se miksi tahansa. Armon vaikutuksia ovat s\u00e4vyisyys, lempeys, n\u00f6yryys, maailman vihaaminen, nautinnonhalun ja himojen laantuminen. Pahan hengen aikaansaannoksia taas ovat korskeus, ylpeys, pelko ja yleens\u00e4 kaikki paha. Vaikutuksesta voit siis p\u00e4\u00e4tell\u00e4, onko sielussasi loistava valo l\u00e4ht\u00f6isin Jumalasta vai saatanasta. Sy\u00f6t\u00e4v\u00e4t lehtikasvit muistuttavat n\u00e4\u00f6lt\u00e4\u00e4n katkeria yrttej\u00e4 ja viinietikan v\u00e4ri on sama kuin viinin, mutta kieli erottaa ne maun perusteella. Samalla tavoin arvostelukykyinen sielu erottaa hengellisen tuntemuksen perusteella Pyh\u00e4n Hengen armolahjat saatanan eksytt\u00e4vist\u00e4 mielikuvista. (Pyh\u00e4 Gregorios Siinailainen: Eksytyksest\u00e4 ja monista muista… , Filokalia III \/ 356. rivit 17 -31)<\/span><\/p>\n

 <\/p>\n

Kallistos ja Ignatios<\/strong><\/span><\/p>\n

… Nelj\u00e4nneksi: kuuliaisen ei sovi ollenkaan v\u00e4itt\u00e4\u00e4 vastaan eik\u00e4 antautua kiistelyyn. sill\u00e4 vastaanv\u00e4itt\u00e4minen ja kiistely eiv\u00e4t sovi hurskaille. Pyh\u00e4 Paavali kirjoittaa: \u00bbMutta jos joku haluaa v\u00e4itt\u00e4\u00e4 vastaan, niin tiet\u00e4k\u00f6\u00f6n, ett\u00e4 meill\u00e4 ei ole sellaista tapaa eik\u00e4 Jumalan seurakunnilla.\u00bb (1 Kor. 11:16) Jos kerran vastaanv\u00e4itt\u00e4minen ja kiistely on yleens\u00e4 kielletty kaikilta kristityilt\u00e4, kuinka paljon ennemmin munkeilta, ovathan he Herran tahtoa noudattaen luvanneet ehdotonta kuuliaisuutta. Vastaanv\u00e4itt\u00e4minen ja kiistely kehkeytyv\u00e4t omasta mielipiteest\u00e4, joka puolestaan etsiytyy ep\u00e4uskon ja kopeuden seuraan. Onkin sanottu: \u00bbKopea munkki v\u00e4itt\u00e4\u00e4 ankarasti vastaan.\u00bb Se taas ettei v\u00e4it\u00e4 vastaan eik\u00e4 kiistele, on uskon ja n\u00f6yr\u00e4n mielen hedelm\u00e4\u00e4.<\/span><\/p>\n

Viidenneksi: Kuuliaisuusveljen tulee tunnustaa tarkkaan ja rehellisesti kaikki johtajalleen. Munkiksi vihkimisen yhteydess\u00e4 seisoimme aivan kuin Kristuksen kauhistuttavan tuomioistuimen edess\u00e4 ja Jumalan ja pyhien enkelten ollessa todistajina lupasimme, ett\u00e4 muiden lupaustemme ja Kristuksen kanssa solmimiemme sopimusten lis\u00e4ksi tunnustamme aina syd\u00e4memme salat. Jumalallinen Daavid sanoo: \u00bbMin\u00e4 sanoin: ’Min\u00e4 tunnustan Herralle rikokseni’ ja sin\u00e4 annoit anteeksi minun syntivelkani.\u00bb (Ps. 32: 5) Portaiden kirjoittaja taas vakuuttaa: \u00bbHaavat, jotka paljastetaan, eiv\u00e4t pahene vaan parantuvat.\u00bb<\/span><\/p>\n

Joka toteuttaa viisaasti ja ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4isesti n\u00e4m\u00e4 viisi hyvett\u00e4, voi olla varma, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4see jo t\u00e4ss\u00e4 el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ik\u00e4\u00e4n kuin vakuutena tulevasta nauttimaan vanhurskaiden autuutta. N\u00e4m\u00e4 hyveet ovat tunnusomaisia kunniakkaalle kuuliaisuudelle – ne ovat kuin sen juuri ja perusta. Ja seuraavaksi saat kuulla, mitk\u00e4 ovat sen oksat ja hedelm\u00e4t, sein\u00e4t ja katto.<\/span><\/p>\n

Portaiden kirjoittaja sanoo: \u00bbKuuliaisuus synnytt\u00e4\u00e4 n\u00f6yryyden, n\u00f6yryys arvostelukyvyn, arvostelukyky selv\u00e4n\u00e4kemisen ja t\u00e4m\u00e4 puolestaan ennaltan\u00e4kemisen.\u00bb Ennaltan\u00e4keminen taas on ainoan Jumalan aikaansaannos, suurenmoinen yliluonnollinen lahja, jonka H\u00e4n lahjoittaa jumalallistamilleen ihmisille. Sinun tulee lis\u00e4ksi tiet\u00e4\u00e4, ett\u00e4 n\u00f6yryys versoo sinussa sen mukaan kuinka omantunnontarkkaa kuuliaisuutesi on, ja arvostelukyky kehittyy rinnan n\u00f6yryyden kanssa. Vastaavasti omassa j\u00e4rjestyksess\u00e4\u00e4n seuraavat muutkin hyveet. Kilvoittele siis kaikin voimin vaeltaaksesi nuhteettomasti kuuliaisuuden tiell\u00e4. Siten kiipe\u00e4t turvallisesti my\u00f6s muiden hyveiden huipulle.<\/span><\/p>\n

Jos kuitenkin k\u00e4visi niin, ett\u00e4 kompuroit kuuliaisuuden kilvoitteluosuudella, voit varautua siihen ettet selviydy kunniakkaasti kilpailun j\u00e4lkipuolestakaan, – Kristuksen tahdon mukaisesta el\u00e4m\u00e4st\u00e4 – etk\u00e4 saa kulmillesi voittajan seppelett\u00e4.<\/span><\/p>\n

Olkoon siis kuuliaisuus kaikkine edell\u00e4 kuvattuine tunnusmerkkeineen sinulle ik\u00e4\u00e4n kuin maamerkki, jota tarkaten merenkulkijat s\u00e4ilytt\u00e4v\u00e4t oikean suunnan, niin ett\u00e4 katse tiukasti siihen suunnattuna pystyisit purjehtimaan hyveiden suuren meren poikki ja p\u00e4\u00e4sisit siten perille himottomuuden tyveneen satamaan. Ja vaikka myrsky tai rajuilma yll\u00e4tt\u00e4isiv\u00e4tkin sinut, kuuliaisuutesi laannuttaa sen. Isien mukaan ei n\u00e4et itse paholainenkaan pysty vahingoittamaan todellista kuuliaisuusvelje\u00e4.<\/span><\/p>\n

Osoittaaksemme sinulle lyhyesti, miten ylev\u00e4 ja arvokas on tuo kaikkien ihailema kuuliaisuus, on meid\u00e4n syyt\u00e4 palauttaa mieleen viel\u00e4 yksi Portaiden kirjoittajan pyh\u00e4n is\u00e4mme Johanneksen opetus. T\u00e4m\u00e4 Kristuksen tahdon mukaisen el\u00e4m\u00e4n h\u00e4ik\u00e4isev\u00e4n kirkas soihtu, uusi Besaleli (kts. 2 Moos. 31: 23. Besaleli oli kyvyk\u00e4s taiteilija ja k\u00e4sity\u00f6l\u00e4inen, jonka teht\u00e4v\u00e4ksi annettiin ilmestysmajan koristaminen), joka rakensi taivaaseen johtavat portaat, sanoo: \u00bbIsien mukaan psalmilaulu on ase, rukous suojamuuri ja puhtaat kyyneleet virvoittava kaste, mutta autuasta kuuliaisuutta he pit\u00e4v\u00e4t marttyyriuteen verrattavana uskon kilvoitteluna, jota ilman ei kukaan himojen orjuudessa oleva saa n\u00e4hd\u00e4 Herraa.\u00bb T\u00e4m\u00e4 riitt\u00e4\u00e4 mielest\u00e4mme selvent\u00e4m\u00e4\u00e4n, mit\u00e4 on kolminkertaisesti autuas kuuliaisuus, tuo j\u00e4ljittelem\u00e4t\u00f6n j\u00e4ljitteleminen, joka ei enemp\u00e4\u00e4 ylistyst\u00e4 kaipaa… (Munkit Kallistos ja Ignatios: Ohjeita niille, jotka ovat… , Filokalia IV \/ 140 \u2013 141. 15)<\/span><\/p>\n

 <\/p>\n

Arvostelukyvyst\u00e4. Kohtuullisuuden merkityst\u00e4 kilvoittelussa ei voi kyllin arvostaa. Kuuliaisuus on t\u00e4rke\u00e4.<\/em><\/span><\/p>\n

Kaikkea edell\u00e4 esitetty\u00e4 ja muuta senkaltaista tulee sinun kuitenkin noudattaa huolellisesti harkiten, ett\u00e4 sopusointu ja rauhan tila s\u00e4ilyisi olemuksesi kummassakin puolessa. Salomo sanoo: \u00bbViisaudella talo rakennetaan ja ymm\u00e4rryksell\u00e4 vahvaksi varustetaan. Taidolla t\u00e4ytet\u00e4\u00e4n kammiot kaikkea kallista ja ihanaa tavaraa t\u00e4yteen.\u00bb (Sananl. 24: 3-4)<\/span><\/p>\n

Pyh\u00e4 Thalassios opettaa:<\/span><\/p>\n

\u00bbJ\u00e4rjen ja harkinnan s\u00e4\u00e4telem\u00e4 puute ja niukkuus ovat kultainen keskitie. Harkitsematon itsens\u00e4 piinaaminen ja j\u00e4rjet\u00f6n itsens\u00e4 hemmottelu ovat n\u00e4et yht\u00e4 lailla vahingollisia, koska ne ovat molemmat vastoin j\u00e4rke\u00e4.\u00bb<\/span><\/p>\n

Pyhitt\u00e4j\u00e4 Iisak selitt\u00e4\u00e4: \u00bbRuumiillista mukavuutta seuraa ajatusten hajaantuminen ja sekasorto, ylenm\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 ponnistelua taas lamaannuksen tila, mik\u00e4 sekin johtaa sis\u00e4iseen hajaannukseen. N\u00e4m\u00e4 hajaannuksen tilat eroavat kuitenkin toisistaan. Ruumiillinen mukavuus altistaa haureuden hy\u00f6kk\u00e4yksille, lamaannus taas saa kilvoittelijan hylk\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n oman rauhallisen kilvoitteluasumuksensa ja kuljeksimaan paikasta toiseen. Ei mik\u00e4\u00e4n ole arvokkaampaa kuin kohtuullinen sitke\u00e4 ponnistelu ja kilvoitus. Vaivann\u00e4\u00f6n v\u00e4hetess\u00e4 nautinnonhalu kasvaa. Ylenpalttinen ponnistelu taas lis\u00e4\u00e4 sis\u00e4ist\u00e4 hajaannusta.\u00bb<\/span><\/p>\n

Suuri Maksimos neuvoo:<\/span><\/p>\n

\u00bb\u00c4l\u00e4 kiinnit\u00e4 jatkuvasti huomiotasi ruumiilliseen kilvoitukseen, vaan m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 lihallesi sen voimien mukainen kilvoitusharjoitus ja keskit\u00e4 sitten mielesi sis\u00e4isiin asioihin, sill\u00e4 ruumiillisesta harjoituksesta on hy\u00f6ty\u00e4 vain v\u00e4h\u00e4\u00e4n, mutta jumalallisuudesta on hy\u00f6ty\u00e4 kaikkeen!\u00bb (1 Tim. 4: 8)<\/span><\/p>\n

Mutta jos liha p\u00e4\u00e4see vaa’assa voiton puolelle ja alkaa kiduttaa ja ahdistaa sielua houkuttelemalla sit\u00e4 kurittomiin ja turmiollisiin taipumuksiin ja liikkeisiin – onhan kirjoitettu: \u00bbLiha himoitsee henke\u00e4 vastaan ja henki lihaa vastaan\u00bb (Gal.5: 17) -, pane se silloin itsehillinn\u00e4n aisoihin. Kuoleta lihaasi, kunnes siit\u00e4 tulee tahtomattaankin helposti ohjattava ja se suostuu alistumaan paremmalleen. Pid\u00e4 mieless\u00e4si suuren Paavalin sanat: \u00bbVaikka ulkonainen ihmisemme menehtyykin, niin sis\u00e4inen kuitenkin p\u00e4iv\u00e4 p\u00e4iv\u00e4lt\u00e4 uudistuu.\u00bb (2 Kor. 4: 16) \u00c4l\u00e4 my\u00f6sk\u00e4\u00e4n unohda pyh\u00e4n Iisakin opetusta: \u00bbAntaudu kuolemaan kilvoituksissa mieluummin kuin jatkat velttoa el\u00e4m\u00e4\u00e4. Eiv\u00e4t ainoastaan ne ole marttyyreita, jotka ovat menneet kuolemaan siksi ett\u00e4 ovat uskoneet Kristukseen. Marttyyreita ovat my\u00f6s ne, jotka kuolevat pit\u00e4\u00e4kseen H\u00e4nen k\u00e4skyns\u00e4. Parempi meid\u00e4n on kuolla kilvoituksissa kuin el\u00e4\u00e4 lankeemuksissa. Ennen muuta kysy neuvoa hengelliselt\u00e4 is\u00e4lt\u00e4si Herrassa. Kun n\u00e4in menettelet, n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t kaikki vaivat ja vastukset sinusta kevyilt\u00e4, ja on kuin rient\u00e4isit loivaa rinnett\u00e4 alam\u00e4keen”… (Munkit Kallistos ja Ignatios: Ohjeita niille, jotka ovat… , Filokalia IV\/ 184 – 185. 36)<\/span><\/p>\n

Joka el\u00e4\u00e4 lihallisesti ja luonnonvastaisesti, on kokonaan menett\u00e4nyt arvostelukykyns\u00e4. Mutta sellainen joka on luopunut pahasta ja on alkanut tehd\u00e4 hyv\u00e4\u00e4 – onhan kirjoitettu: \u00bbV\u00e4lt\u00e4 pahaa ja tee hyv\u00e4\u00e4\u00bb (Ps. 34: 15) – sek\u00e4 on aloittelijana vasta hiljan kallistanut korvansa kuulemaan opetusta, saa jonkinlaisen pienen vasta-alkajan annoksen arvostelukyky\u00e4. Sellainen taas joka el\u00e4\u00e4 luonnonmukaisesti ja sielullisesti eli toimii ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4isesti ja antaa j\u00e4rjen ohjata el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4, n\u00e4kee ja arvioi omat asiansa ja kaltaisiaan koskevat asiat oman henkisen asteensa mukaan. T\u00e4llaisesta sanotaan, ett\u00e4 h\u00e4n on keskitasolla.<\/span><\/p>\n

Mutta se joka el\u00e4\u00e4 yliluonnollisesti ja hengellisesti, on j\u00e4tt\u00e4nyt taakseen himollisen vaiheen ja kohonnut sek\u00e4 aloittelijan ett\u00e4 keskitasoisen yl\u00e4puolelle. H\u00e4n on Kristuksen armosta edennyt t\u00e4ydellisyyteen, eli valaistuksesta on tullut h\u00e4nelle olennainen olotila ja h\u00e4n on saavuttanut t\u00e4ydellisen arvostelukyvyn. H\u00e4n n\u00e4kee itsens\u00e4 ja pystyy arvioimaan itse\u00e4\u00e4n sangen selke\u00e4sti. Kaikki muutkin h\u00e4n n\u00e4kee ja arvioi heit\u00e4 erehtym\u00e4tt\u00e4, mutta h\u00e4nt\u00e4 itse\u00e4\u00e4n ei kukaan pysty n\u00e4kem\u00e4\u00e4n ja arvioimaan oikein, vaikka h\u00e4n onkin kaikkien n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4. Ja jos h\u00e4nt\u00e4 tutkiskellaankin, h\u00e4net havaitaan todella hengelliseksi, ja sellaiseksi h\u00e4nt\u00e4 my\u00f6s kutsutaan ei vain paperilla ja musteella vaan teossa ja armossa. Jumalallinen apostoli sanoo: \u00bbHengellinen ihminen tutkiskelee kaikkia, mutta h\u00e4nt\u00e4 itse\u00e4\u00e4n ei kukaan kykene tutkiskelemaan.\u00bb (1 Kor..2:15) (Munkit Kallistos ja Ignatios: Ohjeita niille, jotka ovat… , Filokalia IV \/193 \u2013 194.41)<\/span><\/p>\n

Jaottelumme ensimm\u00e4iseen ryhm\u00e4\u00e4n kuuluva – lihallisesti ja luonnonvastaisesti el\u00e4v\u00e4 – muistuttaa vaeltajaa, joka taivaltaa keskiy\u00f6n pilkkopime\u00e4ss\u00e4. H\u00e4n harhailee l\u00e4pitunkemattoman pimeyden keskell\u00e4 eik\u00e4 pysty n\u00e4kem\u00e4\u00e4n ja erottamaan itse\u00e4\u00e4n, ei liioin sit\u00e4, minne on menossa. Vapahtaja sanoo: \u00bbJoka kulkee pime\u00e4ss\u00e4, ei tied\u00e4, minne on menossa.\u00bb (Joh.12: 35) Toinen – joka on luopunut pahasta ja alkanut tehd\u00e4 hyv\u00e4\u00e4 – vaeltaa kuin t\u00e4htikirkkaassa y\u00f6ss\u00e4. T\u00e4htien heikossa valossa h\u00e4n kulkee hitaasti, ly\u00f6 jalkansa usein arvostelukyvytt\u00f6myyden kiviin ja kompastelee. H\u00e4n siis jo n\u00e4kee jonkin verran ja erottaa jotakin itsest\u00e4\u00e4n mutta vain varjonomaisesti. H\u00e4nenlaisilleen kuuluu kehotus: \u00bbHer\u00e4j\u00e4 sin\u00e4, joka nukut, ja nouse kuolleista, niin Kristus sinua valaisee!\u00bb (Ef. 5: 14)<\/span><\/p>\n

Kolmas puolestaan – se joka el\u00e4\u00e4 luonnonmukaisesti ja sielullisesti – vaeltaa kuin t\u00e4ydenkuun valaisemassa tyyness\u00e4 y\u00f6ss\u00e4. Kuuns\u00e4teiden ohjaamana h\u00e4n kulkee suoraan eteenp\u00e4in pahemmin harhailematta ja h\u00e4nen matkansa edistyy. H\u00e4n n\u00e4kee itsens\u00e4 kuin kuvastimesta ja pystyy erottamaan my\u00f6s matkatoverinsa. On sanottu: \u00bbTe teette hyvin, jos otatte vaarin profeetallisesta sanasta, niin kuin pime\u00e4ss\u00e4 paikassa loistavasta lampusta, kunnes p\u00e4iv\u00e4 valkenee ja koint\u00e4hti koittaa teid\u00e4n syd\u00e4miss\u00e4nne.\u00bb (2 Piet.1: 19)<\/span><\/p>\n

Mutta nelj\u00e4s – se joka el\u00e4\u00e4 yliluonnollisesti ja hengellisesti vaeltaa pilvett\u00f6m\u00e4n keskip\u00e4iv\u00e4n kirkkaudessa auringons\u00e4teiden h\u00e4nt\u00e4 valaistessa. Auringonvalossa h\u00e4n n\u00e4kee ja tutkii itsens\u00e4 tarkkaan ja tutkii my\u00f6s monia muita tai paremminkin kaikkia, niin kuin apostoli sanoo. (Vrt.1 Kor. 2: 15) H\u00e4n osaa my\u00f6s arvioida oikein l\u00e4hes kaiken mik\u00e4 h\u00e4nt\u00e4 kohtaa, oli se mit\u00e4 tahansa ja tapahtui miten tahansa. Itse h\u00e4n vaeltaa eksym\u00e4tt\u00e4 ja ohjaa seuraajansakin kompastelematta todelliseen valoon, el\u00e4m\u00e4\u00e4n ja totuuteen. H\u00e4nen kaltaisilleen kuuluvat pyh\u00e4n kirjan sanat: \u00bbTe olette maailman valkeus.\u00bb (Mt. 5:14) Pyh\u00e4 Paavali puolestaan sanoo: \u00bbJumala, joka sanoi: ’Loistakoon valkeus pimeydess\u00e4’, on se, joka loisti syd\u00e4miimme, ett\u00e4 Jumalan kirkkauden tunteminen, sen kirkkauden, joka loistaa Kristuksen kasvoissa, levitt\u00e4isi valoansa.\u00bb (2 Kor. 4: 6) Autuas Daavid taas anoo \u00bbHerra, k\u00e4\u00e4nn\u00e4 sin\u00e4 meihin kasvojesi valkeus\u00bb (Ps. 4: 7) ja vakuuttaa \u00bbSinun valkeudessasi me valkeuden n\u00e4emme.\u00bb (Ps. 36: 10) Ja Herra itse vahvistaa: \u00bbMin\u00e4 olen maailman valkeus; joka minua seuraa, se ei pimeydess\u00e4 vaella, vaan h\u00e4nell\u00e4 on oleva el\u00e4m\u00e4n valkeus.\u00bb (Joh. 8: 12) (Munkit Kallistos ja Ignatios: Ohjeita niille, jotka ovat… , Filokalia IV\/ 194- 195. 42)<\/span><\/p>\n

… Maksimos my\u00f6s sanoo: \u00bbSit\u00e4 jolla on kokemusta lihan tuskasta ja nautinnosta, voidaan kutsua kokeneeksi, sill\u00e4 h\u00e4n on kokenut ruumiillisten asioiden sek\u00e4 miellytt\u00e4vyyden ett\u00e4 ep\u00e4miellytt\u00e4vyyden. T\u00e4ydellinen taas on se, joka on j\u00e4rjen avulla voittanut sek\u00e4 lihan nautinnon ett\u00e4 sen tuskan. Ja t\u00e4ysin kehittyneeksi voimme kutsua sit\u00e4, joka keskittym\u00e4ll\u00e4 tiiviisti Jumalaan on s\u00e4ilytt\u00e4nyt kilvoittelu- ja mietiskelytottumuksensa muuttumattomina.\u00bb<\/span><\/p>\n

Kaiken edell\u00e4 olevan perusteella on ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4\u00e4, ett\u00e4 arvostelukyky\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n suurimpana kaikista hyveist\u00e4. Niit\u00e4, jotka ovat sen Jumalan hyv\u00e4st\u00e4 tahdosta saaneet, valaisee jumalallinen valo, ja he pystyv\u00e4t arvioimaan ehdottoman tarkkaan sek\u00e4 jumalallisia ett\u00e4 inhimillisi\u00e4 ja my\u00f6s salaisia vaikeasti tajuttavia n\u00e4kyj\u00e4.<\/span><\/p>\n

Nyt on kuitenkin tullut aika selostaa sinulle v\u00e4h\u00e4n kerrallaan tarkemmin – parhaan kykymme mukaan – kaikkea sit\u00e4, mik\u00e4 kuuluu edell\u00e4 kuvaamamme pyh\u00e4n ja jumalallistavan vaikenemiskilvoituksen alkuvaiheeseen. Jumala ohjatkoon sanojamme. (Munkit Kallistos ja Ignatios: Ohjeita niille, jotka ovat… , Filokalia IV\/ 200.44)<\/span><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Antonios Suuri Ne, jotka eiv\u00e4t ymm\u00e4rr\u00e4, mik\u00e4 on heille hy\u00f6dyllist\u00e4, eiv\u00e4tk\u00e4 tunne hyv\u00e4\u00e4, ovat antaneet sielunsa sokaistua ja arvostelukykyns\u00e4 turtua.<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"colormag_page_container_layout":"default_layout","colormag_page_sidebar_layout":"default_layout","footnotes":""},"categories":[3],"tags":[],"class_list":["post-100","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-isien-opetuksia"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/100","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=100"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/100\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":916,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/100\/revisions\/916"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=100"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=100"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=100"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}