Hepr 13:7-16: Jeesus Kristus on sama eilen ja tänään ja iankaikkisesti

Jeesus Kristus on sama eilen ja tänään ja iankaikkisesti

Hepr 13:7-16

✝️ Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen!

Tämä epistolan katkelma kokoaa yhteen useita kristillisen elämän ratkaisevia teemoja: seurakunnan paimenten muistelemista, Kristuksen muuttumattomuutta, varoitusta vieraista opeista, kutsun mennä Jeesuksen luo “leirin ulkopuolelle” hänen pilkkaansa kantaen sekä kehotusta uhrata Jumalalle lakkaamatta kiitoksen uhria ja tehdä hyvää.

Jakson läpi kulkee yksi suuri totuus: Kristus on sama eilen, tänään ja iankaikkisesti, ja siksi kristityn elämä ei saa rakentua vaihtelevien oppien, ulkonaisten turvien tai tämän maailman kunnian varaan, vaan pysyvään yhteyteen hänen kanssaan, myös silloin kun se merkitsee häpeän, kärsimyksen ja ulkopuolisuuden kantamista.

Apostolinen sana johdattaa meidät suoraan kristillisen elämän ytimeen. Se alkaa muistuttamalla meitä niistä hengellisistä johtajista, jotka ovat puhuneet meille Jumalan sanaa, ja käskee tarkastelemaan heidän vaelluksensa päämäärää sekä seuraamaan heidän uskoaan. Heti tämän jälkeen tulee yksi koko Uuden testamentin lohdullisimmista ja voimakkaimmista lauseista: “Jeesus Kristus on sama eilen ja tänään ja iankaikkisesti”.

Pelastus ei perustu ihmisten vaihteluun, aikakausien virtauksiin eikä uskonnollisiin uutuuksiin, vaan häneen, joka yksin pysyy muuttumattomana. Maailma muuttuu, ihmiset horjuvat, opit sekoittuvat, mutta Kristus ei muutu. Siksi häneen turvaava ei rakenna katoavan varaan.

Kirje varoittaa myös “oudosta ja vieraasta opetuksesta” ja sanoo, että sydämen on hyvä vahvistua armosta, ei ruuista. Tässä kirjoittaja osoittaa, ettei uskonnollinen elämä saa jäädä ulkonaisten muotojen tai rituaalisten kysymysten vangiksi. Jeesus tahtoi opettaa saman sanoessaan, ettei ihmistä saastuta se, mikä menee suuhun, vaan se, mikä lähtee sydämestä. Todellinen puhtaus ei synny ulkoisesta järjestelmästä, vaan Jumalan armosta, joka uudistaa sydämen. Siksi kristillinen elämä ei ole ensisijaisesti seremoniallista oikeellisuutta, vaan elävää osallisuutta Kristukseen.

Tämän jälkeen teksti käy vielä syvemmäksi: “Lähtekäämme siis hänen luokseen leirin ulkopuolelle, hänen häväistystään kantaen.” Tämä on voimakas kuva. Vanhan liiton maailmassa leiri merkitsi yhteisön keskusta, turvaa ja uskonnollista järjestystä. Mutta Kristus kärsi portin ulkopuolella, hyljättynä ja pilkattuna. Jeesus tahtoi opettaa, että häntä seuraava ei voi sitoa itseään tämän maailman hyväksyntään. Pelastuksen tie kulkee usein kunnian menetyksen, oman varmuuden murtumisen ja ristin häpeän kautta.

Pyhä Johannes Krysostomos näkee tässä kutsun irrottautua maallisesta kunnianhausta: kristitty ei etsi ensimmäiseksi paikkaa, jossa häntä ihaillaan, vaan paikkaa, jossa hän voi olla uskollinen Kristukselle.

Pyhä Theofylaktos Bulgarialaisen mukaan “leirin ulkopuolelle” lähteminen tarkoittaa myös sitä, että uskovan on jätettävä synnin, itseriittoisuuden ja vanhan ihmisensä suljettu maailma.

Lopuksi epistolan kirjoittaja sanoo, että meillä ei täällä ole pysyvää kaupunkia, vaan me etsimme tulevaa. Tästä syystä kristityn uhri on nyt kiitoksen uhri, huulten hedelmä, joka ylistää Jumalaa, ja samalla konkreettinen hyvän tekeminen ja jakaminen toisille. Isät ovat ymmärtäneet tämän niin, että uusi liitto ei kumoa uhria, vaan muuttaa sen hengelliseksi: liturginen ylistys ja lähimmäisenrakkaus kuuluvat yhteen. Ei riitä, että suu kiittää, jos käsi ei auta.

Pelastuksen kannalta tämä teksti kutsuu meitä kolmeen asiaan. Ensiksi pysymään Kristuksessa, joka ei muutu. Toiseksi vahvistumaan armosta eikä ulkoisesta uskonnollisesta varmuudesta. Kolmanneksi kantamaan Kristuksen häväistystä tässä maailmassa, samalla kun elämme kiitoksessa, laupeudessa ja toivossa kohti tulevaa kaupunkia. Siinä on kirkon tie, pyhien tie ja pelastuksen tie.

Jos Kristus on sama eilen, tänään ja iankaikkisesti, silloin mikään tämän ajan sekavuus ei voi riistää meiltä toivoa. Mutta meidän on lähdettävä hänen luokseen — myös leirin ulkopuolelle. Sillä juuri siellä, ristin häpeässä, avautuu iankaikkisen kaupungin portti. Aamen.