Mk15:20,22,25, 33-41: Totisesti, tämä ihminen oli Jumalan Poika

Totisesti, tämä ihminen oli Jumalan Poika

Mk 15:20,22,25, 33-41

✝️ Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen!

Tässä lyhyessä, mutta valtavan syväulotteisessa kohdassa evankelista Markus vie meidät suoraan Golgatalle, ristin juurelle. Jeesus viedään ristiinnaulittavaksi, hänet tuodaan Golgatalle, “Pääkallon paikalle”, ja kolmannella hetkellä hänet naulitaan ristille. Kuudennesta hetkestä yhdeksänteen hetkeen maan ylle tulee pimeys, ja silloin Jeesus huutaa suurella äänellä: “Jumalani, Jumalani, miksi minut hylkäsit?” Lopulta hän antaa henkensä, temppelin esirippu repeää kahtia ylhäältä alas, ja sadanpäämies tunnustaa: “Totisesti tämä ihminen oli Jumalan Poika.” Naiset seisovat kauempana katsellen, uskollisina silloinkin, kun monet muut ovat paenneet.

Ihmisen pelastus toteutuu juuri ristillä, siinä missä Jumalan Poika vapaaehtoisesti astuu kuoleman, hylkäämisen, pimeyden ja kirouksen syvyyteen murtaakseen niiden vallan sisältäpäin; risti ei ole tappio, vaan maailman lunastuksen ja uuden pääsyn alku Jumalan yhteyteen.

Tämän evankeliumin kohdan äärellä Kirkko seisoo Golgatalla. Ei enää opetusten, vertausten tai ihmeiden äärellä, vaan siellä, missä kaikki huipentuu: Jumalan Pojan ristin juurella. Markus kertoo tämän lyhyesti, mutta juuri sen lyhyys tekee siitä vielä järisyttävämmän. Hänet vietiin pois. Hänet tuotiin Golgatalle. Hänet ristiinnaulittiin. Ja sitten maa pimeni. Jeesus tahtoi opettaa, että pelastus ei synny vain sanoista, vaan hänen omasta ruumiistaan, joka annetaan, ja hänen omasta verestään, joka vuodatetaan maailman elämän puolesta.

Golgata, “Pääkallon paikka”, on isien mukaan enemmän kuin maantieteellinen nimi.

Pyhä Efraim Syyrialainen ja monet muut näkevät siinä kuvan vanhan Aadamin kuoleman paikasta: siellä missä kuolema hallitsi, sinne Kristus tuo elämän. Jeesus tahtoi opettaa, että hän ei tullut vain lohduttamaan ihmistä etäältä, vaan astumaan juuri siihen paikkaan, jossa ihmiskunta on kaikkein syvimmin haavoittunut. Pelastuksen kannalta tämä merkitsee, ettei ole sellaista pimeyttä, johon Kristus ei olisi mennyt meitä etsimään.

Kun kuudennesta hetkestä yhdeksänteen hetkeen tulee pimeys, koko luomakunta näyttää järkkyvän.

Pyhä Kyrillos Jerusalemilainen ymmärtää tämän merkiksi siitä, että risti ei ole vain yhden ihmisen kuolema, vaan kosminen tapahtuma. Luomakunta itse todistaa, että Luoja kärsii. Jeesus tahtoi opettaa, että synti ei ole pieni moraalinen virhe, vaan voima, joka tuo pimeyden koko maailmaan. Siksi myös pelastuksen täytyy olla jotakin koko todellisuuden läpäisevää: Kristuksen risti alkaa uudistaa koko luomakuntaa.

Sitten kuuluu tuo järkyttävä huuto: “Jumalani, Jumalani, miksi minut hylkäsit?”

Pyhä Johannes Krysostomos opettaa, ettei Kristus tässä lakkaa olemasta yhtä Isän kanssa, vaan lausuu Psalmia ja ottaa suuhunsa koko kärsivän ihmiskunnan huudon. Hän menee niin syvälle meidän tilaamme, että kantaa myös sen kokemuksen, jossa ihminen tuntee olevansa täysin yksin ja hylätty. Jeesus tahtoi opettaa, ettei yksikään kärsivä ihminen ole enää yksin kärsimyksessään, koska Kristus itse on astunut sinne. Pelastuksen kannalta tämä on valtava lohdutus: meidän hylkäämisen kokemuksemmekin voi tulla paikaksi, jossa kohtaamme ristiinnaulitun Herran.

Kun Jeesus antaa henkensä, temppelin esirippu repeää kahtia ylhäältä alas.

Pyhä Maksimos Tunnustaja näkee tässä sen, että ero Jumalan ja ihmisen välillä alkaa väistyä. Se, mikä oli suljettu, avautuu. Jeesus tahtoi opettaa, että hänen kuolemansa ei sulje ovea, vaan avaa sen: pääsy Isän luo ei enää ole esikuvien ja etäisyyden takana, vaan Kristuksen ruumiin kautta.

Ja juuri pakanallinen sadanpäämies tunnustaa: “Totisesti tämä ihminen oli Jumalan Poika.”

Tässä evankeliumi näyttää, että ristin salaisuus avaa silmät.

Pyhä Irenaeus näkee tässä kansojen kutsumisen alun: se, minkä omat hylkäsivät, alkaa tulla maailmalle pelastukseksi.

Golgatalla kaikki näyttää päättyvän, mutta todellisuudessa siellä kaikki alkaa.

Pelastus on juuri siinä, että Jumalan Poika ristiinnaulitaan meidän tähtemme, kantaa syntimme pimeyden, astuu hylkäämisen syvyyteen, murtaa kuoleman vallan ja avaa meille pääsyn Isän luo, jotta jokainen, joka katsoo ristiinnaulittuun Kristukseen uskossa, voisi löytää anteeksiannon, elämän ja yhteyden Jumalaan. Aamen.