1.Kor. 15: 28:Jos Jeesus voitti kuoleman ja nousi taivaaseen kirkkauteensa ja on yhtä Isän Jumalan kanssa, miksi Hänet alistetaan jälleen?

K. 1.Kor. 15: 28: ”Ja kun kaikki on alistettu Pojan valtaan, silloin itse Poikakin alistetaan sen valtaan, joka on alistanut hänen valtaansa kaiken, että Jumala olisi kaikki kaikissa.” Jos Jeesus voitti kuoleman ja nousi taivaaseen kirkkauteensa ja on yhtä Isän Jumalan kanssa, miksi Hänet alistetaan jälleen? Isien opetus

V. 1. Kor. 15:28 on  kohta Raamatussa, joka on herättänyt paljon teologista pohdintaa kirkkoisien keskuudessa. Tässä jakeessa apostoli Paavali kuvaa pelastushistorian huipennusta, kun Kristus saattaa kaiken Jumalan valtakunnan täyteyteen ja Jumala on ”kaikki kaikissa”. Kysymys siitä, miksi Kristus ”alistetaan” Isälle, vaikka Hän on yhtä Isän kanssa, liittyy erityisesti Kristuksen jumaluuden ja ihmisyyden väliseen suhteeseen sekä siihen, miten pelastushistoria toteutuu.

Kirkkoisien opetusten valossa tämä jae ei tarkoita, että Kristus olisi vähempiarvoinen kuin Isä, vaan se liittyy **Kristuksen ihmisyyteen**, Hänen pelastustyöhönsä ja siihen, miten Jumalan suunnitelma tulee täyttymykseen. Alla tarkastellaan tätä kysymystä kirkkoisien opetusten valossa.

Ortodoksinen kirkko opettaa, että Isä, Poika ja Pyhä Henki ovat yhtä olemusta (kreik. ousia), ja siksi Poika on täysin yhtä Isän kanssa jumaluudessaan. Poika ei ole missään mielessä alempi tai alistettu Isälle jumalallisessa olemuksessaan. Pyhä Athanasios Suuri  puolusti Kristuksen täyttä jumaluutta ja opetti, että Poika on yhtä ikuinen ja yhtä suuri kuin Isä. Hän korosti, että Kristuksen alistuminen Isälle ei koske Hänen jumaluuttaan, vaan Hänen ihmisyyttään.

 Kristus on sekä täydellinen Jumala että täydellinen ihminen. Hänen alistumisensa Isälle tässä yhteydessä liittyy Hänen ihmisyytensä ja pelastustyönsä täyttymykseen. Pyhä Johannes Krysostomos selittää, että Kristuksen alistuminen Isälle tarkoittaa Hänen ihmisyytensä täydellistä yhdistymistä Jumalan tahtoon. Tämä ei vähennä Hänen jumaluuttaan, vaan osoittaa pelastustyön päämäärän: ihmiskunnan täydellisen palauttamisen Jumalan yhteyteen.

Paavalin käyttämä sana ”alistuminen” (kreik. hypotassomai) tarkoittaa tässä yhteydessä järjestyksen ja harmonian palauttamista koko luomakuntaan. Tämä ei tarkoita hierarkista alistamista, vaan sitä, että kaikki asiat palautetaan Jumalan alkuperäiseen suunnitelmaan. Kristus tuli maailmaan ihmiseksi, jotta Hän voisi pelastaa koko luomakunnan ja saattaa sen jälleen Jumalan yhteyteen. Hänen ylösnousemuksensa ja voittonsa kuolemasta ovat tämän työn täyttymys. Pyhä Irenaeus Lyonilainen  opetti, että Kristus ”vetää yhteen” (kreik. anakephalaiosis) kaiken itsessään ja palauttaa koko luomakunnan Jumalan yhteyteen. Tämä tarkoittaa, että Kristus toimii välittäjänä, joka saattaa kaiken Isän valtaan.

 Kun Paavali sanoo, että ”Jumala on kaikki kaikissa”, hän viittaa siihen hetkeen, kun pelastustyö on täysin täyttynyt ja Jumalan valtakunta on tullut ilmi täydellisesti. Tämä tarkoittaa, että kaikki, mitä on olemassa, on palautettu Jumalan tahtoon ja järjestykseen. Pyhä Maksimos Tunnustaja  opetti, että pelastushistorian lopussa Kristus yhdistää koko luomakunnan Jumalaan niin, että kaikki on osallisena Hänen kirkkaudestaan. Tämä ei tarkoita, että Kristus menettää asemansa, vaan että Hänen tehtävänsä välittäjänä on täyttynyt.

Kristuksen alistuminen Isälle ei tarkoita Hänen jumaluutensa vähentymistä, vaan liittyy Hänen rooliinsa välittäjänä ja pelastajana. Tämä voidaan ymmärtää seuraavilla tavoilla:  Koska Kristus on sekä Jumala että ihminen, Hänen ihmisyytensä alistuu Isän tahtoon. Tämä on merkki siitä, että koko lunastettu ihmiskunta alistuu Jumalan tahtoon Hänen kauttaan. Pyhä Gregorios Teologi korosti, että Kristuksen alistuminen liittyy Hänen ihmisyytensä täydelliseen kuuliaisuuteen Isälle. Tämä kuuliaisuus on malli kaikille ihmisille, jotka on kutsuttu alistumaan Jumalan tahtoon.  Kristuksen tehtävä on palauttaa kaikki Isän yhteyteen. Kun tämä tehtävä on täytetty, Hän ”alistaa” itsensä Isälle merkiksi siitä, että pelastustyö on saatu päätökseen. Pyhä Johannes Damaskoslainen opetti, että Kristus ei menetä jumalallista asemaansa, vaan Hänen tehtävänsä välittäjänä päättyy, kun kaikki on palautettu Jumalan yhteyteen.

 Kristuksen alistuminen Isälle ei tarkoita alemmuutta, vaan Kolminaisuuden sisäistä ykseyttä ja järjestystä. Isä on lähde (arkhe) Poikaan nähden, mutta Poika on yhtä ikuinen ja yhtä suuri kuin Isä. Pyhä Athanasios Suuri selittää, että Poika alistuu Isälle, koska Hän toimii aina Isän tahdon mukaisesti. Tämä alistuminen on merkki Kolminaisuuden täydellisestä harmoniasta.

Paavalin opetus 1. Kor. 15:28:ssa ei ole vain teologista pohdintaa, vaan sillä on myös syvällinen hengellinen merkitys jokaiselle kristitylle.

 Kristuksen alistuminen Isälle on malli jokaiselle kristitylle. Meidät kutsutaan alistamaan oma tahtomme Jumalan tahtoon ja elämään Hänen yhteydessään.
Pyhä Siluan Athosvuorelainen opetti, että todellinen hengellinen elämä alkaa, kun ihminen alistuu Jumalan tahtoon rakkaudessa ja nöyryydessä. Kristuksen ylösnousemus ja voitto kuolemasta ovat lupaus siitä, että mekin saamme osallisuuden Hänen kirkkaudestaan. Kun alistumme Jumalan tahtoon, meistä tulee osallisia Hänen valtakuntansa täyteydestä.
Pyhä Serafim Sarovilaisen mukaan   me voimme tulla Pyhän Hengen kautta osallisiksi Kristuksen voitosta ja elää Jumalan valtakunnan todellisuutta jo tässä elämässä.  Lopulta Jumalan valtakunta tulee täyteydessään, kun kaikki on palautettu Hänen yhteyteensä. Tämä on pelastushistorian päämäärä, jossa Kristus on keskeisessä roolissa. Pyhä Gregorios Nyssalainen opetti, että Jumalan suunnitelman täyttymys on siinä, että koko luomakunta elää Hänen kirkkaudessaan ja kaikki on osallisena Hänen rakkaudestaan.

Yhteenveto 

Kristuksen alistuminen Isälle ei tarkoita Hänen jumaluutensa vähentymistä, vaan liittyy Hänen ihmisyyteensä ja pelastustyönsä täyttymykseen.
Pelastushistorian päämäärä on, että kaikki palautetaan Jumalan yhteyteen, ja Kristus toimii välittäjänä tässä prosessissa.
Kolminaisuuden ykseys säilyy täydellisenä, ja Kristuksen alistuminen korostaa Kolminaisuuden sisäistä harmoniaa.
Hengellisenä opetuksena Kristuksen esimerkki kutsuu meitä alistumaan Jumalan tahtoon ja osallistumaan Hänen valtakuntansa täyteyteen.

Tämä jae ei siis viittaa Kristuksen aseman heikkenemiseen, vaan siihen, että Hänen pelastustyönsä saavuttaa täydellisen täyttymyksensä, kun Jumala on ”kaikki kaikissa”.