Oliko Jeesuksen Kristuksen ylösnoussut ruumis fyysinen vai hengellinen?

K. Oliko Jeesuksen Kristuksen ylösnoussut ruumis fyysinen vai hengellinen? 

V. Kysymys Jeesuksen Kristuksen ylösnousseesta ruumiista – oliko se fyysinen vai hengellinen – on erittäin tärkeä kristillisen uskon kannalta. Yhteinen vastaus kirkon isiltä on, että Jeesuksen ylösnoussut ruumis oli sekä fyysinen että hengellinen, mutta se oli kirkastettu ja muuttunut ylösnousemuksen jälkeen. Isät opettavat, että Jeesuksen ylösnousemusruumis oli todellinen ja fyysinen. Hän ei noussut ylös pelkästään hengessä tai symbolisesti, vaan ruumiillisesti. Tämä käy ilmi Raamatusta: Jeesus sanoi opetuslapsilleen: ”Katsokaa minun käsiäni ja jalkojani: minä se olen. Koskettakaa minua ja katsokaa, sillä hengellä ei ole lihaa eikä luita, niin kuin te näette minulla olevan.” (Luuk. 24:39). Hän söi ruokaa opetuslastensa kanssa (Luuk. 24:42–43, Joh.21:12–13), mikä osoittaa, että Hänen ruumiinsa ei ollut pelkkä henkiolento tai hallusinaatio. Pyhä Irenaeus korosti voimakkaasti, että Jeesuksen ylösnousemus oli ruumiillinen. Hän opetti, että ylösnousemusruumis oli todellinen ja sama ruumis, joka kärsi ristillä, mutta se oli muuttunut ja kirkastettu. Irenaeuksen mukaan tämä todistaa, että myös meidän ruumiimme nousevat kerran ylös Kristuksen kaltaisiksi.

Pyhä  Johannes Krysostomos selittää, että Jeesus salli opetuslastensa koskettaa Häntä (esim. Tuomas kosketti Hänen haavojaan, Joh.20:27), jotta he ymmärtäisivät Hänen ylösnousemuksensa olevan todellinen ja fyysinen. Tämä oli tärkeää, jotta he eivät luulisi Häntä pelkäksi hengelliseksi olennoksi tai näyksi.

Vaikka Jeesuksen ylösnousemusruumis oli fyysinen, se ei ollut enää samanlainen kuin Hänen maallinen ruumiinsa ennen kuolemaa. Ylösnousemuksen jälkeen Hänen ruumiinsa oli kirkastettu ja hengellinen, mikä tarkoittaa, että se oli vapautunut maallisista rajoituksista ja kuolevaisuudesta. Tämä käy ilmi Raamatusta: Jeesus ilmestyi ja katosi tahtonsa mukaan (Luuk. 24:31), ja Hän kulki lukittujen ovien läpi (Joh.20:19, 26). Hänen ruumiinsa oli tunnistettavissa, mutta samalla Hänen ulkomuotonsa oli muuttunut niin, että esimerkiksi Maria Magdaleena ja Emmauksen opetuslapset eivät heti tunnistaneet Häntä (Joh.20:14–16, Luuk. 24:16).  Gregorios Nyssalainen opettaa, että Jeesuksen ylösnousemusruumis oli kirkastettu ja hengellinen, mutta se säilytti fyysisen todellisuutensa. Hän vertasi ylösnousemusruumista kirkastettuun tilaan, jossa se ei ollut enää sidottu maallisiin rajoituksiin, kuten aikaan, paikkaan tai kuolevaisuuteen.

Augustinus korosti, että Jeesuksen ylösnousemusruumis oli todellinen ja fyysinen, mutta se oli muuttunut hengelliseksi ruumiiksi. Hän viittaa Paavalin sanoihin: ”Kuolleiden ylösnousemuksessa kylvetään katoavaan ruumiiseen, mutta nousee katoamattomana; kylvetään alhaiseen ruumiiseen, mutta nousee kirkastettuna; kylvetään heikkoon ruumiiseen, mutta nousee hengellisenä ruumiina.” (1. Kor. 15:42–44). Augustinus selitti, että hengellinen ruumis ei tarkoita ruumiin puuttumista, vaan sitä, että ruumis on täydellisesti hengellisen elämän hallitsema.

Kirkon isät opettavat, että Jeesuksen ylösnousemusruumiin kaksoisluonne – fyysinen ja hengellinen – on välttämätön pelastuksen kannalta. Tämä liittyy seuraaviin teologisiin periaatteisiin– Jeesuksen ylösnousemus ei koskenut vain Hänen sieluaan, vaan myös Hänen ruumistaan. Tämä osoittaa, että pelastus koskee koko ihmistä – sekä sielua että ruumista. Pyhä Athanasios Suuri opettaa, että Kristuksen ylösnousemus on todiste siitä, että ruumis ei ole paha tai merkityksetön, vaan se on osa Jumalan hyvää luomistyötä. Ylösnousemuksessa ruumis vapautuu kuolevaisuudesta ja turmeluksesta.

 Jeesuksen ylösnousemusruumis on esikuva siitä, millainen meidän ruumiimme tulee olemaan ylösnousemuksessa. Meidänkin ruumiimme nousevat ylös fyysisinä, mutta kirkastettuina ja hengellisinä. Pyhä Irenaeus selitti, että Kristuksen ylösnousemusruumis on ensimmäinen esimerkki siitä, mitä tapahtuu kaikille uskoville viimeisenä päivänä. Hän on *”esikoinen kuolleista” (Kol. 1:18), ja Hänen ylösnousemuksensa kautta meillä on toivo omasta ylösnousemuksestamme.

 Jeesuksen ylösnousemusruumis on myös sakramentaalinen. Hän on läsnä kirkossaan erityisesti ehtoollisessa, jossa Hänen ruumiinsa ja verensä ovat todellisesti läsnä. Tämä läsnäolo on mahdollista, koska Hänen ylösnousemusruumiinsa on hengellinen ja kirkastettu. Pyhä Johannes Damaskolainen selitti, että Kristuksen ylösnousemusruumis on läsnä ehtoollisessa, mutta se ei ole sidottu maallisiin rajoituksiin. Tämä on mahdollista, koska Hänen ruumiinsa on hengellinen ja kirkastettu.

Isien mukaan  Jeesuksen ylösnousemusruumis oli todellinen, konkreettinen ja sama ruumis, joka kärsi ristillä. Tämä käy ilmi Hänen haavoistaan, mahdollisuudesta koskettaa Häntä ja siitä, että Hän söi ruokaa opetuslastensa kanssa. Mutta Jeesuksen ruumis oli kirkastettu ja hengellinen ylösnousemuksen jälkeen. Se ei ollut enää sidottu maallisiin rajoituksiin, kuten aikaan, paikkaan tai kuolevaisuuteen. Se oli muuttunut katoamattomaksi ja täydellisesti hengellisen elämän hallitsemaksi. Jeesuksen ylösnousemusruumiin kaksoisluonne osoittaa, että pelastus koskee koko ihmistä – sekä sielua että ruumista. Samalla se on esikuva siitä, millaisia meidän ruumiimme tulevat olemaan ylösnousemuksessa.

Jeesuksen ylösnousemusruumiin fyysisyys ja hengellisyys täydentävät toisiaan ja ovat keskeisiä kristillisen uskon ytimessä. Tämä opetus vahvistaa uskoa siihen, että Jeesuksen ylösnousemus on todellinen, ja se antaa toivon meidän omasta ylösnousemuksestamme Hänen kaltaisuuteensa.