Mitä kaikkea sisältyy siihen, että Jumala on antanut ihmiselle vapaan tahdon?

K. Mitä kaikkea sisältyy siihen, että Jumala on antanut ihmiselle vapaan tahdon?

V. Jumalan antama vapaa tahto on yksi kristillisen teologian keskeisistä aiheista, ja kirkkoisät ovat pohtineet sen merkitystä syvällisesti. Vapaan tahdon käsite liittyy ihmisen kykyyn valita hyvän ja pahan välillä, toimia moraalisesti vastuullisesti ja vastata Jumalan kutsuun. Seuraavassa  yhteenveto siitä, mitä vapaa tahto sisältää kirkkoisien opetuksen mukaan.
Kirkkoisät, kuten Pyhä Irenaeus, opettivat, että vapaa tahto on osa sitä, että ihminen on luotu Jumalan kuvaksi (1. Moos. 1:26-27). Jumalan kuvana oleminen tarkoittaa, että ihmisellä on järki, omatunto ja kyky tehdä moraalisia valintoja. Vapaan tahdon kautta ihminen voi osallistua Jumalan hyvyyteen ja rakkauteen. Jumala ei pakota ihmistä rakastamaan häntä, vaan antaa ihmiselle mahdollisuuden valita itse, mikä tekee rakkaudesta aidon ja vapaaehtoisen.
Vapaa tahto sisältää useita tärkeitä elementtejä. Pyhä Augustinus opetti, että vapaa tahto on kyky valita hyvän ja pahan välillä. Tämä tekee ihmisestä moraalisesti vastuullisen. Ihminen voi valita Jumalan tahdon mukaisen elämän tai hylätä sen.Augustinus kuitenkin korosti, että synnin vaikutuksesta ihmisen tahto on heikentynyt, ja siksi ihminen tarvitsee Jumalan armoa voidakseen valita hyvän.

Isät, kuten Pyhä Johannes Krysostomos, painottivat, että vapaa tahto tekee ihmisestä vastuullisen omista teoistaan. Ihminen ei voi syyttää Jumalaa tai muita omista synneistään, vaan hän on itse vastuussa valinnoistaan. Vapaan tahdon avulla ihminen voi tehdä valintoja, jotka johtavat hengelliseen kasvuun ja pyhittymiseen. Pyhä Maksimos Tunnustaja opetti, että vapaa tahto antaa ihmiselle mahdollisuuden osallistua Jumalan pelastussuunnitelmaan ja tulla osalliseksi jumalallisesta luonnosta (2. Piet. 1:4).

Pyhä Gregorios Nyssalainen korosti, että vapaa tahto on välttämätön rakkaudelle. Jumala ei pakota ihmistä rakastamaan häntä, vaan antaa ihmiselle mahdollisuuden valita rakkaus vapaasti. Tämä tekee rakkaudesta aidon ja arvokkaan. Kirkkoisät tunnistivat myös vapaan tahdon rajoituksia ja haasteita, erityisesti synnin ja ihmisen heikkouden vuoksi. Pyhä Augustinus opetti, että syntiinlankeemus (1. Moos. 3) heikensi ihmisen tahtoa. Ihminen säilytti vapaan tahdon, mutta hänen kykynsä valita hyvä heikkeni. Augustinus korosti, että ihminen tarvitsee Jumalan armoa voidakseen tehdä oikeita valintoja. Isät, kuten Pyhä Johannes Krysostomos, opettivat, että ihmisen vapaa tahto ja Jumalan armo toimivat yhdessä. Ihminen tarvitsee Jumalan armoa voidakseen valita hyvän, mutta armo ei pakota ihmistä, vaan ihminen tekee valintansa vapaasti. Pyhä Irenaeus korosti, että vapaa tahto tekee mahdolliseksi myös pahan valitsemisen. Jumala ei kuitenkaan poista vapaata tahtoa, koska ilman sitä ihminen ei voisi olla todella vapaa eikä vastuullinen.

Kirkkoisät näkivät vapaan tahdon Jumalan lahjana, joka mahdollistaa ihmisen osallistumisen Jumalan pelastussuunnitelmaan.
Vapaan tahdon avulla ihminen voi valita elää Jumalan tahdon mukaisesti. Pyhä Maksimos Tunnustaja opetti, että ihmisen vapaa tahto on tarkoitettu sopusointuun Jumalan tahdon kanssa, mikä johtaa pyhittymiseen ja jumalallistumiseen.

Pyhä Athanasios opetti, että vapaa tahto mahdollistaa ihmisen hengellisen kasvun. Valitsemalla hyvän ihminen kasvaa kohti Jumalan kuvaa ja kaltaisuutta.

Pyhä Augustinus korosti, että vapaa tahto antaa ihmiselle mahdollisuuden vastata Jumalan kutsuun pelastukseen. Jumala tarjoaa armon, mutta ihminen voi vapaasti hyväksyä tai hylätä sen.
Kirkkoisät käsittelivät myös kysymystä siitä, miten vapaa tahto sovitetaan Jumalan kaikkivaltiuden kanssa. Pyhä Gregorios Nyssalainen opetti, että Jumala kunnioittaa ihmisen vapaata tahtoa eikä pakota ihmistä valitsemaan hyvää. Jumalan kaikkivaltius ei estä ihmisen vapautta, vaan Jumala toimii yhteistyössä ihmisen kanssa. Pyhä Augustinus taas  korosti, että Jumala tietää ennalta ihmisen valinnat, mutta tämä ennaltatietoisuus ei tarkoita, että Jumala pakottaisi ihmisen toimimaan tietyllä tavalla.
Kirkkoisien mukaan siis vapaa tahto on Jumalan lahja, joka antaa ihmiselle kyvyn:

1. Valita hyvän ja pahan välillä.
2. Vastata Jumalan rakkauteen ja pelastuskutsuun.
3. Kasvaa hengellisesti ja tulla osalliseksi Jumalan luonnosta.
4. Olla moraalisesti vastuullinen omista teoistaan.

Vaikka synti on heikentänyt ihmisen vapaan tahdon kykyä valita hyvä, Jumalan armo tekee mahdolliseksi oikeiden valintojen tekemisen. Vapaan tahdon tarkoitus on johtaa ihmistä kohti Jumalaa ja iankaikkista elämää. Kirkkoisät näkivät vapaan tahdon tärkeänä osana ihmisen jumalallista kutsumusta ja suhdetta Jumalaan.