Mitä tarkoittavat Raamatun jakeet 1. Moos. 9:4-6 koskien verta

1. Mooseksen kirjan jakeet 9:4–6 ovat osa Jumalan liittoa Nooan ja hänen jälkeläistensä kanssa vedenpaisumuksen jälkeen. Näissä jakeissa Jumala antaa ohjeita suhteessa elämään, vereen ja väkivaltaan. Ne korostavat elämän pyhyyttä, Jumalan kuvaksi luodun ihmisen arvoa ja vastuuta sekä Jumalan oikeudenmukaisuutta. Ortodoksiset kirkkoisät ovat selittäneet näitä jakeita hengellisesti ja moraalisesti, ja niiden tulkinta liittyy elämän pyhyyteen, veren merkitykseen ja ihmisen vastuuseen Jumalan edessä.

1. Moos. 9:4 – ”Mutta lihaa, jossa vielä on jäljellä sen elämänvoima, veri, te ette saa syödä”.
Tämä jae kieltää veren syömisen, koska veri edustaa elämää. Jumala antaa ihmisille luvan syödä eläinten lihaa, mutta hän asettaa rajoituksen: verta ei saa syödä, koska se on elämän kantaja. Tämä kielto korostaa elämän pyhyyttä ja Jumalan antamaa elämää kaikille luoduille.

Pyhä Johannes Krysostomos selittää: ”Veri on elämän symboli, ja siksi Jumala kieltää sen syömisen. Tämä kielto opettaa meille kunnioittamaan elämää ja ymmärtämään, että elämä kuuluu Jumalalle.” Veri on erityinen, koska se on elämän kantaja, ja elämä on Jumalan lahja. Tämän vuoksi veren vuodattaminen tai sen käyttö väärin on pyhyyden loukkaus. Veri viittaa myös Kristuksen vereen, joka annetaan uuden liiton sakramentissa. Vanhan liiton kielto veren syömisestä ennakoi sitä, että veri on pyhä ja liittyy pelastukseen Kristuksessa.
Pyhä Maksimos Tunnustaja näkee tässä myös hengellisen opetuksen: ”Ihminen ei saa elää hengellisesti ’veren’ eli lihan ja intohimojen kautta, vaan hänen on elettävä hengellisesti Jumalan antamalla elämällä.”

1. Moos. 9:5 – ”Ja jokaisen, joka vuodattaa teidän verenne, teidän elämänvoimanne, minä vaadin tilille. Minä vaadin tilille jokaisen eläimenkin. Vaadin tilille jokaisen ihmisen, joka vuodattaa lähimmäisensä veren. ” Tässä Jumala julistaa, että hän vaatii tiliä jokaisesta vuodatetusta verestä, olipa kyseessä ihminen tai eläin. Tämä kohta korostaa elämän pyhyyttä ja sitä, että Jumala on elämän antaja ja oikeudenmukainen tuomari.

Pyhä Basileios Suuri opettaa: ”Jokainen elämä on Jumalan lahja, ja siksi jokainen, joka ottaa elämän – olipa se eläimen tai ihmisen – joutuu tekemään siitä tilin Jumalalle.” Se, että Jumala vaatii tiliä myös eläimiltä, osoittaa, että koko luomakunta on vastuussa Jumalan edessä. Tämä viittaa siihen, että luomakunnalla on moraalinen ja hengellinen ulottuvuus. Tämä jae muistuttaa ihmistä hänen vastuustaan lähimmäisensä elämästä. Ihminen ei ole yksin vastuussa itsestään, vaan myös siitä, miten hän kohtelee muita.
Pyhä Gregorios Nyssalainen korostaa: ”Ihmisen elämä ei ole hänen omaisuuttaan, vaan Jumalan lahja. Jokainen, joka vahingoittaa toista, vahingoittaa Jumalan kuvaa.” Tämä kohta ennakoi myös Kristuksen opetusta, jossa hän korostaa rakkautta lähimmäiseen ja vastuuta toisista.

1. Moos. 9:6 – ”Joka ihmisen veren vuodattaa, hänen verensä on ihminen vuodattava, sillä omaksi kuvakseen Jumala teki ihmisen.”
Tässä Jumala asettaa periaatteen, että murha on vakava synti, koska ihminen on luotu Jumalan kuvaksi. Ihmisen elämän riistäminen on samalla hyökkäys Jumalaa vastaan, koska jokainen ihminen kantaa Jumalan kuvaa.

Pyhä Johannes Krysostomos  selittää: ”Ihminen on Jumalan kuva, ja siksi hänen elämänsä on pyhä. Murha ei ole vain hyökkäys ihmistä vastaan, vaan se on hyökkäys Jumalan tahtoa ja luomistyötä vastaan.” Tämä jae on myös perustelu oikeudenmukaiselle rangaistukselle: murhaaja joutuu vastuuseen teostaan ja hänen tekonsa saa seurauksensa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että Jumala suosisi väkivaltaa, vaan että oikeudenmukaisuus on välttämätöntä yhteiskunnassa. Jumalan kuvan kantaminen tekee jokaisesta ihmisestä arvokkaan ja ainutlaatuisen. Tämä korostaa lähimmäisenrakkauden merkitystä ja sitä, että jokainen ihminen on kohdattava kunnioituksella.
Pyhä Athanasios Suuri opettaa: ”Jumalan kuva ihmisessä tarkoittaa, että jokainen ihminen on kutsuttu elämään Jumalan yhteydessä. Siksi murha on erityisen vakava synti, koska se katkaisee tämän yhteyden.”

Isien yhteinen opetus näistä jakeista on:
Kaikki elämä, niin ihmisen kuin eläimenkin, on Jumalan antamaa ja siksi pyhää. Ihminen ei saa suhtautua elämään kevyesti tai käyttää sitä väärin. Veri symboloi elämää ja pyhyyttä. Se ennakoi Kristuksen uhria, jossa hänen verensä vuodatetaan maailman pelastukseksi.  Jokainen ihminen on Jumalan kuva, ja siksi jokaisen elämää on kunnioitettava. Murha tai väkivalta on hyökkäys Jumalaa vastaan.  Ihminen on vastuussa teoistaan Jumalalle. Tämä vastuu ulottuu paitsi omaan elämään myös siihen, miten hän kohtelee muita ja luomakuntaa.  Jumala asettaa periaatteen, että väärintekijä joutuu vastuuseen teoistaan. Tämä ei kuitenkaan ole koston periaate, vaan oikeudenmukaisuuden periaate, joka suojelee elämää.

Ihmisen tulisi kunnioittaa kaikkea elämää Jumalan lahjana. Tämä koskee sekä ihmisiä että eläimiä. Veren pyhyys muistuttaa Kristuksen uhrista ja siitä, että elämä kuuluu Jumalalle.  Koska jokainen ihminen on Jumalan kuva, meidän tulee rakastaa ja kunnioittaa toisiamme.  Ihminen on vastuussa Jumalan edessä teoistaan. Katumus ja anteeksianto ovat tie sovintoon Jumalan kanssa.

Näin ollen nämä jakeet 1. Moos. 9:4–6 opettavat elämän pyhyyttä, ihmisen vastuuta ja Jumalan oikeudenmukaisuutta, ja ne kutsuvat ihmistä elämään Jumalan tahdon mukaisesti.