Ruumiin ylösnousemus: historiallinen katsaus kristilliseen oppiin
Tässä tarkastellaan ruumiin ylösnousemusta koskevaa kristillistä oppia, joka on ollut keskeinen osa kristillistä uskoa sen alusta lähtien. Tarkastelemme aiheen raamatullisia perusteita ja kirkon virallista opetusta, ja esitetään myös useiden kirkkoisien näkemyksiä aiheesta.
Raamatullinen perusta
Raamattu kertoo Jeesuksen paluusta maan päälle ja siitä, kuinka hän herättää kuolleet fyysiseen ylösnousemukseen. Nämä ovat samat ruumiit, jotka ihmisillä oli ennen kuolemaansa, mutta ne ovat muuttaneet muotoaan: ne eivät enää kuole ja ne vapautuvat kärsimyksestä ja kivusta (vrt. 1. Kor. 15:35-44, 1. Joh.3:2).
Apostoli Paavalin mukaan kristillinen usko ei voi oikeasti olla olemassa ilman tätä oppia: ”Jos kuolleita ei herätetä, ei Kristustakaan ole herätetty. Mutta jos Kristusta ei ole herätetty, on teidän uskonne turhaa, ja te olette yhä syntienne vallassa. Silloinhan myös ne, jotka ovat nukkuneet pois Kristukseen uskovina, ovat kadotetut.” (1. Kor. 15:13-18).
Kirkon opetus
Koska ruumiin ylösnousemus on niin keskeinen osa kristillistä uskoa, kirkko on vahvistanut sen erehtymättömästi. Se sisältyy kolmeen erehtymättömään uskontunnustukseen – apostoliseen, nikealaiseen ja Athanasioksen uskontunnustukseen – ja ekumeeniset kirkolliskokoukset ovat opettaneet sitä juhlallisesti.
Neljäs lateraanikonsiili (1215) määritteli erehtymättömästi, että Jeesus ”tulee toisen kerran tuomitsemaan eläviä ja kuolleita, antaakseen jokaiselle hänen tekojensa mukaan, sekä hylätyille että valituille. Kaikki he nousevat omine ruumiineen, joita he nyt kantavat, saadakseen ansionsa mukaan, olivatpa ne hyviä tai pahoja [Room. 2:6-11]” (konstituutio 1).
Katolisen kirkon katekismus toistaa tämän pitkään määritellyn opetuksen: ”’Me uskomme tämän lihan, jota nyt kannamme, todelliseen ylösnousemukseen’ (Lyonin toinen kirkolliskokous). Me kylvämme hautaan katoavaisen ruumiin, mutta hän herättää katoamattoman ruumiin, ’hengellisen ruumiin’ (vrt. 1. Kor. 15:42-44)” (KKK 1017).
Kirkkoisien todistus
Kuten seuraavat lainaukset kirkkoisiltä osoittavat, tämä on ollut historiallinen kristillinen usko asiassa aivan alusta alkaen.
Klemens I: ”Ajatelkaamme, rakkaani, kuinka Mestari jatkuvasti todistaa meille, että tuleva ylösnousemus on oleva, jonka hän on tehnyt Herran Jeesuksen Kristuksen esikuvaksi, herättämällä hänet kuolleista. Katsokaamme, rakkaani, ylösnousemusta, joka tapahtuu vuodenaikojen mukaan. Päivä ja yö julistavat meille ylösnousemusta. Yö nukkuu, päivä nousee. Katsokaa kasveja, jotka kasvavat. Kuinka ja millä tavalla kylvö tapahtuu? Kylväjä meni ulos ja heitti jokaisen siemenen maahan; ja ne putoavat maahan, kuivuneina ja paljaina, missä ne mädäntyvät. Sitten heidän mädäntymisestään mestarin kaitsevan huolenpidon suuruus herättää heidät, ja yhdestä jyvästä kasvaa lisää ja tuottaa hedelmää” (Kirje korinttilaisille 24:1-6 [80 jKr.]).
Apostolinen uskontunnustus: ”Minä uskon… syntien anteeksiannon, ruumiin ylösnousemuksen. Aamen” (Vanha roomalainen symboli [125 jKr.]).
Polykarpos Smyrnalainen: ”[S]e, joka vääristelee Herran sanoja omien halujensa vuoksi ja sanoo, ettei ole ylösnousemusta eikä tuomiota, sellainen on Saatanan esikoinen. Jättäkäämme siis väkijoukon hulluus ja väärä opetus ja palatkaamme sanaan, joka meille alussa annettiin” (Kirje filippiläisille7:1-2 [135 jKr.]).
Aristides: ”[Kristityillä] on Herran Jeesuksen Kristuksen itsensä käskyt painettuina sydämiinsä, ja he noudattavat niitä odottaen kuolleiden ylösnousemusta ja tulevan maailman elämää” (Apolog. 15 [140 jKr.]).
Toinen Klemens:”Älköön kukaan teistä sanoko, ettei tätä lihaa tuomita eikä se nouse uudelleen. Ajatelkaa: Missä tilassa teidät pelastettiin ja missä tilassa te saitte takaisin [hengellisen] näkönne, ellette lihassa? Samalla tavalla, kuin teidät kutsuttiin lihassa, niin te tulette myös lihassa. Jos Kristus, Herra, joka meidät pelasti, vaikka hän alun perin oli henki, tuli lihaksi ja tässä tilassa kutsui meitä, niin mekin saamme palkkamme lihassa. Rakastakaamme siis toisiamme, jotta me kaikki pääsisimme Jumalan valtakuntaan” (Toinen Klemens 9:1-6 [150 jKr.]).
Justinus Marttyyri: ”Profeetat ovat julistaneet hänen [Kristuksen] kahta tulemustaan. Ensimmäinen, joka on jo tapahtunut, oli häpeällisen ja kärsivän miehen tuleminen. Toinen tapahtuu, kun hän profetian mukaisesti tulee taivaista kirkkaudessaan enkeliarmeijansa kanssa, jolloin hän herättää kaikkien koskaan eläneiden ihmisten ruumiit. Sitten hän pukee arvolliset kuolemattomuuteen, mutta jumalattomat, ikuiseen tunteellisuuteen puetut, hän heittää ikuiseen tuleen pahojen henkien kanssa” (Ensimmäinen anteeksipyyntö 52 [151 jKr.]).
”Todellakin, Jumala kutsuu jopa ruumiin ylösnousemukseen ja lupaa sille iankaikkisen elämän. Kun hän lupaa pelastaa ihmisen, hän tekee samalla lupauksensa lihalle. Mikä on ihminen muu kuin järjellinen elävä olento, joka koostuu sielusta ja ruumiista? Onko sielu yksinään ihminen? Ei, se on vain ihmisen sielu. Voidaanko ruumista kutsua ihmiseksi? Ei, sitä voidaan kutsua vain ihmisen ruumiiksi. Jos siis kumpikaan näistä ei yksinään ole ihminen, vaan se, mikä koostuu näistä kahdesta yhdessä, kutsutaan ihmiseksi, ja jos Jumala on kutsunut ihmisen elämään ja ylösnousemukseen, hän ei ole kutsunut osaa, vaan kokonaisuuden, joka on sielu ja ruumis” (Ylösnousemus 8 [153 jKr.]).
Tatianos Syyrialainen: ”Me uskomme, että ruumiit nousevat ylös kaiken täyttymyksen jälkeen” (Puhe kreikkalaisille 155 [170 jKr.]).
Theofilos Antiokialainen: ”Jumala herättää lihasi kuolemattomaksi sielusi kanssa; ja sitten, tultuasi kuolemattomaksi, sinä näet kuolemattoman, jos uskot häneen nyt; ja sitten sinä ymmärrät, että olet puhunut häntä vastaan epäoikeudenmukaisesti. Mutta sinä et usko, että kuolleet nousevat. Kun se tapahtuu, sitten sinä uskot, haluat tai et; mutta ellet usko nyt, uskosi silloin luetaan epäuskoksi” (Autolykokselle 1:7-8 [18