Pelastus yksin uskon kautta? Varhaiskristillinen näkökulma
Tässä tarkastelemme varhaiskristittyjen näkemystä pelastuksesta ja erityisesti sitä, oliko pelastus heidän mukaansa mahdollista saavuttaa yksin uskon kautta. Lähteinä käytetään useita 100-luvulta 300-luvulle kirjoitettuja tekstejä, jotka edustavat varhaiskristillisen kirkon johtajien ja teologien ajattelua.
Hyvät teot osana pelastusta
Useat varhaiskristilliset kirjoittajat korostivat hyvien tekojen merkitystä pelastuksen saavuttamisessa.
Esimerkiksi Klemens Roomalainen, apostoli Paavalin aikalainen ja Rooman seurakunnan johtaja, kirjoitti: ”On siis välttämätöntä, että me olemme valmiita harjoittamaan hyviä tekoja. Sillä Hän varoittaa meitä: ’Katso, Herra tulee ja Hänen palkkansa on Hänen kasvojensa edessä, antaakseen jokaiselle hänen tekojensa mukaan.’ … Pyrkikäämme siis hartaasti olemaan niiden joukossa, jotka odottavat Häntä, voidaksemme saada osamme Hänen lupaamastaan palkasta.” (Klemens Roomalainen, Kirje korinttolaisille 34, 35)
Klemensin mukaan pelastus ei ole passiivista odottamista, vaan aktiivista hyvien tekojen harjoittamista.
Samoin Polykarpos, apostoli Johanneksen oppilas, kirjoitti: ”Hän, joka herätti Hänet kuolleista, herättää myös meidät – jos teemme Hänen tahtonsa ja vaellamme Hänen käskyissään ja rakastamme sitä, mitä Hän rakasti, pitäen itsemme erossa kaikesta vääryydestä.” (Polykarpos, Kirje filippiläisille 2)
Polykarpoksen mukaan usko Jeesukseen ilmenee kuuliaisuutena Jumalan tahdolle ja hyvien tekojen tekemisessä.
Myös Barnabas (Barnabaan kirje 21), Hermas (Paimen 2:7; 3:10:2) ja Justinus Marttyyri (Ensimmäinen apologia 107) korostivat hyvien tekojen ja Jumalan tahdon noudattamisen merkitystä pelastuksen saavuttamisessa.
Usko ja teot yhdessä
Vaikka varhaiskristilliset kirjoittajat korostivat hyvien tekojen merkitystä, he eivät kuitenkaan opettaneet pelastuksen olevan mahdollista saavuttaa pelkästään omien ansioiden kautta. Heidän mukaansa usko Jeesukseen oli välttämätön edellytys pelastukselle.
Esimerkiksi Klemens Aleksandrialainen kirjoitti: ”Sana, joka on paljastanut totuuden, näytti ihmisille pelastuksen huipun, jotta he joko katuen pelastuisivat tai kieltäytymällä tottelemasta tuomittaisiin. Tämä on vanhurskauden julistus: niille, jotka tottelevat, ilo; niille, jotka eivät tottele, tuomio.” (Klemens Aleksandrialainen, Kehotus pakanoille 11)
Klemensin mukaan usko Jeesukseen johtaa kuuliaisuuteen ja hyviin tekoihin, jotka puolestaan johtavat pelastukseen.
Samoin Hippolytos kirjoitti:”Pakanat, uskomalla Kristukseen, valmistavat itselleen iankaikkisen elämän hyvien tekojen kautta.” (Hippolytos, Katkelmia Sananlaskujen kommentaareista)
Hippolytoksen mukaan usko Jeesukseen on lähtökohta, joka mahdollistaa hyvien tekojen tekemisen ja siten iankaikkisen elämän saavuttamisen.
Johtopäätös
Varhaiskristittyjen kirjoitukset osoittavat, että he eivät uskoneet pelastuksen olevan mahdollista saavuttaa yksin uskon kautta. Heidän mukaansa usko Jeesukseen oli välttämätön edellytys pelastukselle, mutta sen tuli ilmetä kuuliaisuutena Jumalan tahdolle ja hyvien tekojen tekemisessä. Pelastus oli siis heidän mukaansa sekä Jumalan armon lahja että ihmisen vastuun asia.
Viitteet
* Clemens Roomalainen. Kirje korinttolaisille.
* Polykarpos. Kirje filippiläisille.
* Barnabas. Barnabaan kirje.
* Hermas. Paimen.
* Justin Marttyyri. Ensimmäinen apologia.
* Aleksandrian Clemens. Kehotus pakanoille.
* Aleksandrian Clemens. Rikas mies.
* Origenes. Ensimmäisistä asioista.
* Hippolytos. Katkelmia Sananlaskujen kommentaareista.
* Hippolytos. Platonia vastaan.
* Cyprianus. Kirkon ykseydestä.
* Lactantius. Laitokset.
Kirjallisuus
* Brown, S. (2003). The Early Church.
* Chadwick, H. (1993). The Early Church.
* Kelly, J. N. D. (1998). Early Christian Doctrines.
* Pelikan, J. (1999). The Christian Tradition: A History of the Development of Doctrine.