Kysymykset_Usko

Mitä kaste on ja mikä sen merkitys ja vaikutus on elämäämme?

K:  Mitä kaste on ja mikä sen merkitys ja vaikutus on elämäämme?

V: Yksinkertaisesti sanottuna kaste on meidän kuolemamme, hautaamisemme ja ylösnousemuksemme yhdistettynä Jeesukseen Kristukseen. Se on siirtymäriitti, jonka Kristus on antanut kirkolle sisäänpääsyksi  Jumalan valtakuntaan ja iankaikkiseen elämään.
Apostoli Paavali kuvaa Jumalan lupausta tässä “salaisuudessa”,”mysteeriossa”, joksi useimmat ortodoksit sitä kutsuvat, ytimekkäimmin kirjoittaessaan: “Niin olemme siis yhdessä hänen kanssaan haudatut kasteen kautta kuolemaan, että niin kuin Kristus herätettiin kuolleista Isän kirkkauden kautta, samoin pitää meidänkin uudessa elämässä vaeltaman. ” (Room. 6:4). Kastaminen (kr. baptizo) tarkoittaa kirjaimellisesti “kastaa”, upottaa”. Historiallisesti ortodoksinen kirkko on kastanut kolminkertaisella upotuksella, “Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen” (Mt 28:19).

Vanhassa testamentissa kastetta kuvaa Jumalan kansan kulkua Mooseksen kanssa Punaisen meren läpi (1. Kor. 10:1, 2). Johannes Kastaja, vanhan liiton viimeinen profeetta, kastoi vedellä parannukseen (Mk 1:4; Ap. t. 19:4). Jeesus otti vastaan Johanneksen kasteen ja siten
muutti veden ja itse kasteen. Uudessa liitossa kaste on keino, jonka kautta pääsemme Jumalan valtakuntaan (Joh. 3:5), meidät liitetään Kristukseen (Room. 6:3) ja meille annetaan syntiemme anteeksiantamus ja Pyhän Hengen lahja (Ap. t. 2:38).

Mitä kasteesta seuraa? Kirkko on alusta alkaen ymmärtänyt kasteen seuraavasti:
1.  Ensimmäisenä ja toisena kuolemana. Ensimmäinen kuolemamme Kristuksen kanssa kasteessa oli kuolemamme hänen kanssaan ristillä. Neljännellä vuosisadalla pyhä Kyrillos Jerusalemilainen  apostoli ohjeisti uusia kasteelle tulevia: “Teidät johdatettiin kädestä pitäen jumalallisen kasteen pyhään altaaseen… ja jokaiselta teistä kysyttiin, uskotteko Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Ja te vastasitte siihen  tuon pelastavan tunnustuksen, laskeuduitte veteen ja nousitte ylös kolme kertaa. Juuri tuolla  samalla hetkellä kuolitte ja synnyitte.”

Kasteen toinen kuolema on jatkuvaa – kuoleminen synnille päivittäin, kun vaellamme uudessa elämässä. Pyhä Paavali kirjoittaa kolossalaisille kasteesta (Kol. 2:12) ja päättää sanomalla,
“Kuolettakaa siis maalliset jäsenenne: haureus, saastaisuus, kiihko, paha himo ja ahneus, joka on epäjumalanpalvelusta,” (Kol. 3:5).

2 Vanhurskauden ylösnousemuksena. Tämä on meidän elämämme Kristuksessa, uudestisyntymisemme ja sisäänpääsymme Jumalan valtakuntaan (Joh. 3:3), meidän “uusi elämämme” (Room. 6:4). Se on meidän liittymisemme Kristukseen, hänen kirkastettuun ihmisyyteensä ja asumiseen itse Jumalassa  (Joh 14:23). Suhteemme Jumalaan ei ole jotakin staattista, laillinen fiktio, jonka jumalallinen tuomari on meille antanut. Pikemminkin se on dynaamista ja todellista elämää Kristuksessa, johon sisältyy lupaus iankaikkisesta elämästä. Ylösnousemuksemme uuteen elämään on nyt alkusoittoa ruumiimme ylösnousemukselle Kristuksen toisessa tulemuksessa.

3 Intiiminä ja jatkuvana yhteytenä Jumalan kanssa. Meidät herätetään uuteen elämään tarkoituksena liitto ja yhteys Jumalan kanssa. Tässä mielessä kaste on iankaikkisen elämän alku. Tästä syystä Pietari kirjoittaa, että kaste pelastaa meidät nyt (1. Piet. 3:21) – se ei ole pelkkä lian poistaminen ruumiistamme, vaan antaa meille “hyvän omantunnon Jumalaa kohtaan”. Näiden lupausten vuoksi pappi rukoilee vastikään kastettujen puolesta ja kiittää Jumalaa, “joka on antanut meille, vaikka olemme kelvottomia, siunatun puhdistuksen pyhän veden kautta ja jumalallisen pyhityksen elämää antavan voitelun kautta, ja joka nyt on myös hyväksi nähnyt  tuoda  meidät uuteen elämään palvelijoinasi, jotka on juuri valaistu vedellä ja Hengellä, ja antanut  syntien – tahallisten ja tahattomien – anteeksiannon.”