Mikä on ektenia?
Mikä on ektenia?
Ektenioita on neljää päälajia: suuri, pieni ja hartauden ektenia sekä anomusektenia. Hartauden ektenian muotoisia ovat myös ektenia opetettavien eli katekumenien edestä, ektenia vainajain edestä, litanian ektenia ym.
Suuri ektenia on tavallisesti sovitettu jumalanpalveluksen alkuun. Siinä on rukouksia enemmän kuin muissa ektenioissa. Kuhunkin rukoukseen lauletaan: Herra, armahda! Ensimmäinen rukous kuuluu: Rukoilkaamme rauhassa Herraa!
Suuressa ekteniassa me rukoilemme 1) itsellemme rauha korkeudesta ja sielujemme pelastusta; 2) koko maailmalle rauhaa, seurakunnille hyvää tilaa ja kaikkien yhdistymistä yhteen Kristuksen laumaan; 3) pyhän temppelin edestä ja siinä hartaudella rukoilevien edestä; 4) pyhän yhteisen, apostolisen seurakunnan, kirkollisen esivallan, pappien, diakonien, kaikkien kirkonpalvelijain ja kansan edestä; 5) hallituksen sekä hallitus- ja puolustuslaitosten edestä, kaikkien kaupunkien ja maakuntain, koko paikallisen seurakunnan ja kaikkien uskovaisten edestä, jotka niissä asuvat; 6) terveellistä ilmaa, maan hedelmien runsautta ja rauhallisia aikoja; 7) merellä, maalla ja ilmassa matkustavien, ruumiillisesti ja hengellisesti sairastavien ja vangittujen edestä; 8) päästämään meidät kaikesta vaivasta, vihasta, vaarasta ja hädästä; 9) varjelemaan meitä ja päästämään meidät kaikesta vaivasta, vihasta, vaarasta ja hädästä — ei meidän ansiostamme, vaan ainoastaan Jumalan armosta.
Pieni ektenia on lyhennys (nimittäin alku ja loppu) suuresta ekteniasta. Se alkaa lauseella: Taas ja taaskin rukoilkaamme rauhassa Herraa. Se on ikään kuin herätyshuuto, jolla kirkko aina vähän väliä kehottaa seurakuntaa ahkeraan rukoukseen.
Hartauden ektenia on harras armon rukoileminen. Se lausutaan jumalanpalveluksen loppupuolella, kun nimittäin jumalanpalvelus on jo herättänyt rukoilijoissa syvän uskon, synnintunnon ja sitä seuraavan armon kaipuun. Sen rukouksiin lauletaan: Herra, armahda kolmesti.
Hartauden ektenia alkaa joko sanoilla: Lausukaamme kaikki täydestä sydämestämme ja täydestä ymmärryksestämme, lausukaamme (nim. Herra, armahda) tahi: Armahda meitä, Jumala, Sinun suuresta armostasi, me rukoilemme Sinua, kuule ja armahda. Anottuamme armoa kaikille yhteisesti me rukoilemme sitä erikseen 1) koko pyhälle, yhteiselle ja apostoliselle seurakunnalle, 2) kirkolliselle esivallalle, 3) kirkonpalvelijoille ja toimihenkilöille, 4) hallitukselle sekä hallitus- ja puolustuslaitoksille, 5) Herran huoneen rakentajille, 6) kuolonuneen nukkuneille, 7) lahjoittajille ja hyväntekijöille sekä laulajille ja rukoilijoille.
Anomusekteniassa rukoillaan ihmisen korkeimpia tarpeita. Se johdattaa meidän ajatuksemme ja tunteemme tästä elämästä tulevaan, iankaikkiseen elämään.
Sen vuoksi se on sovitettukin jumalanpalveluksen loppuosaan. Sen rukoukset alkavat tavallisesti sanoilla: Anokaamme Herralta… ja päättyvät laululla: Anna, Herra!
Anomusektenia alkaa lauseella: Kantakaamme rukouksemme Herralle! Me rukoilemme siinä 1) täydellistä, pyhää, rauhallista ja synnitöntä illan tahi päivän viettoa. Mutta koska heikkoutemme tähden emme voi omin voimin synnitöntä elämää viettää, niin 2) me anomme avuksemme rauhan enkeliä, uskollista johdattajaa, sielujemme ja ruumiittemme suojelijaa. Tietäen sen, ettei enkelinkään suojeluksen alla voi kukaan meistä päivääkään synnittä viettää, 3) anomme Herralta syntien anteeksi saamista ja 4) kaikkea hyvää ja hyödyllistä sieluillemme. Anottuamme kaikkea tarpeellista synnittömän päivän viettoon me muistelemme seuraaviakin elämämme päiviä, tahdomme, että nekin päivät tulisivat olemaan puhtaita ja pyhiä, ja sen- tähden 5) me anomme Jumalalta, että Hän antaisi meille siunausta, viettääksemme jäljellekin jääneen elämämme ajan rauhassa ja synninkatumuksessa. Sitten luonnollisesti mieleemme johtuu kuolema ja iankaikkinen kohtalomme, ja me 6) anomme itsellemme Herralta kivutonta, kunniallista, rauhallista loppua ja hyvää vastausta pelättävällä Kristuksen tuomiolla. Suuri, pieni ja anomusektenia päättyvät useimmiten kehotuksella että me, muisteltuamme Jumalan Äitiä ja kaikkia pyhiä ihmisiä, antaisimme, niin kuin hekin, itsemme, toisemme ja koko elämämme Kristuksen Jumalan haltuun. Tähän seurakunta myöntyy sanoilla: Sinun haltuus, Herra.
Ektenia vainajain edestä lausutaan liturgiassa ja erityisissä rukouksissa vainajain edestä, myös kuolleita haudattaessa. Siinä on kolme anomusta, joissa rukoillaan edesmenneiden sieluille lepoa, syntien anteeksi antamista ja taivaan valtakuntaa 2).
2) Ekteniassa katekumenien edestä kirkko ensin kehottaa heitä rukoilemaan itsensä edestä: Rukoilkaa, opetettavat, Herraa, ja sitten kehottaa uskovaisia rukoilemaan opetettavien edestä, että Herra armahtaisi heitä, opettaisi heitä totuuden sanalla, avaisi heille vanhurskauden evankeliumin ja yhdistäisi heidät pyhään, yhteiseen ja apostoliseen seurakuntaan, että hekin voisivat meidän kanssamme yhdessä kunnioittaa Isää, Poikaa ja Pyhää Henkeä . Opetettavia on nytkin. He ovat pakanoita, islaminuskoisia ja juutalaisia, jotka haluavat kääntyä kristinuskoon , ja sen tähden meidän tulee kristillisen rakkauden hengessä rukoilla Herraa, että Hän siunaisi Jumalan sanan kylvön heidän keskuudessaan.