Kysymykset_MikäMiksi

Menenkö kirkkoon vai rukoilenko kotona?

K:Miten vastaamme niille, jotka sanovat, että kirkko ei ole tärkeä ja että jokainen voi rukoilla kotona? Kirkkoon ei tarvitse mennä. Miten vastaamme näihin kommentteihin?

V: Suurin osa pyhistä sakramenteista tapahtuu kirkossa. Ainutlaatuisella tavalla kirkon pyhyys on kokonaan pyhitetty Kristukselle ja kristilliselle uskolle. Kirkko on enemmän kuin pelkkä rakennus. Se on opetuksen, uskon ja pyhyyden elävä paikka. Kirjeessään efesolaisille (5:22 -33) pyhä Paavali kirjoittaa laajasti Kristuksen rakkaudesta ja lopullisesta uhrista kirkon puolesta ja vertaa sitä miehen ja vaimon väliseen ykseyden, rakkauden ja kunnioituksen säikeeseen. Seurakunta on uskovien yhteisö, jossa Kristuksen opetuslapset kokoontuvat yhteen rakkaudessa, sopusoinnussa, rauhassa, anteeksiantamuksessa ja yhteydessä. Kyllä, ihmisillä on virheitä, ja kirkossa käyvillä kristityillä on omat virheensä ja kamppailunsa. Kuitenkin meitä yhdistää usko, ja meidän pitäisi auttaa toisiamme kamppailuissamme.

Ottakaamme oppia kirkkoisien viisaudesta: kirkko on sielujen sairaala, ei oikeussali. Se ei tuomitse synneistä, vaan antaa synnit anteeksi. Mikään elämässämme ei ole niin ilahduttavaa kuin kirkossa koettu kiitos. Kirkossa iloiset säilyttävät ilonsa. Kirkossa ahdistuneilla on ilo ja murheellisilla on ilo. Kirkossa murheelliset löytävät helpotuksen ja raskassydämiset levon.”. “Tulkaa minun luokseni”, sanoo Herra, “kaikki te, jotka teette työtä ja olette raskautettuja (koettelemusten ja syntien kanssa), niin minä annan teille levon.” (Matt. 11:28) Mikä voisi olla toiveikkaampaa kuin tämän äänen kohtaaminen? Mikä voisi olla makeampaa kuin tämä kutsu? Herra kutsuu sinut kirkkoon runsaalle juhlaillalliselle. Hän siirtää sinut kamppailusta lepoon ja piinasta helpotukseen. Hän vapauttaa sinut syntiesi taakasta. Hän parantaa murheesi kiitoksella ja surusi ilolla. Kukaan muu ei ole todella vapaa tai iloinen kuin se, joka elää Kristukselle. Sellainen ihminen voittaa kaiken pahan eikä pelkää mitään! (Pyhä Johannes Krysostomos)