Jumalan näkemisestä
Maksimos Tunnustaja
Joka on itsehillinnällä oikaissut himojen mutkat – tarkoitan nautinnonhimon liikkeitä – ja kestämällä kärsivällisesti ankaria ja tuskallisia koettelemuksia on tehnyt koleikot tasaisiksi teiksi, saa todella nähdä Jumalan pelastusteot, sillä hänen sydämensä on puhdistunut. Puhtaalla sydämellään hän kilvoitustensa päätteeksi saa hyveiden ja hurskaiden tutkiskelujen turvin nähdä Jumalan – Vapahtajan lupauksen mukaan: »Autuaita ovat puhdassydämiset, sillä he saavat nähdä Jumalan.» (Mt.5:8) Tällainen kilvoittelija saa hyveiden tähden kestämiensä vaivojen palkaksi himottomuuden armon, ja himottomuus on varmin tie Jumalan näkemiseen. (IV:58) (Pyhä Maksimos Tunnustaja: Valikoima Jumalan tuntemista… II / 188.148)
Teognostos
Älä salli kenenkään eksyttää itseäsi väittämällä, että Jumalan näkeminen olisi mahdollista ilman pyhitystä. Kirjoittaahan apostolikin, että se on mahdotonta. (Hebr.12:14) Sillä Herra, jonka pyhyys ja puhtaus on ääretön, ei halua ilmestyä epäpuhtaalle. Niin kuin se, joka rakastaa isäänsä tai äitiänsä, tytärtään tai poikaansa enemmän kuin Häntä, ei ole Hänelle sovelias (vrt. Mt.10:37), niin ei sekään, joka rakastaa jotakin aineellista tai ajallista. Mitä sanoisimmekaan ihmisestä, joka arvostaa löyhkäävää ja saastaista syntiä enemmän kuin Herran rakkautta! Jumala karkottaa luotaan jokaisen, joka ei käänny pois saastaisuudesta, sillä »katoavaisuus ei peri katoamattomuutta.» (1Kor.15:50) (Pyhittäjä Teognostos: Hyveiden harrastamisesta… II /281.38)
Filoteos Siinailainen
Sisimmässämme käydään näkymätöntä taistelua, joka on näkyväistä paljon ankarampi. Hurskautta tavoittelevan kilvoittelijan tulee tietoisesti kiiruhtaa kohti päämääräänsä. Ja hänen päämääränsä on oppia pitämään Jumala lakkaamatta mielessään: Jumalan muistamisesta tulee hänen sydämensä aarre -kuin helmi tai kallisarvoinen jalokivi. Meidän on luovuttava kaikesta – jopa omasta ruumiistamme – ja halveksittava koko tätä ajallista elämää, että saisimme Jumalan sydämeemme. Sillä jos sisäisesti näemme Jumalan riittää se tuhoamaan pahat viholliset, sanoo jumalallinen Krysostomos. (Pyhittäjä Filoteos Siinailainen: Henkisestä raittiudesta III / 10.1)
Elia Presbyteeri
Jumala näkee kaikki, mutta Jumalan näkevät ainoastaan ne, jotka eivät rukoillessaan katsele mitään. Jumala myös kuulee niitä, jotka näkevät Hänet. Mutta ne, joita Hän ei kuule, eivät myöskään näe Häntä. Autuas on se joka uskoo, että Jumala näkee hänet: hänen jalkansa eivät horju teille, jotka eivät miellytä Jumalaa.( Elia Presbyteeri: Käytännön kilvoittelusta ja…III / 67.103)
*Tarkoittaa sisäistä hiljentymistä, mielen vapautumista niin kuvista kuin ajatuksistakin. Vain tällöin mieli voi ”nähdä Jumalan”.(Vrt. Mt.5:8)
Niketas Stithatoslainen
Himot toimivat väkevästi meitä vastaan niin kauan kuin sisällämme on himoja ruokkivia aineksia emmekä edes koeta karkottaa himojen aiheita vaan päinvastoin tieten tahtoen hellimme niitä. Näin himot saavat voimansa meistä itsestämme. Meidän tulee – näkyväisen maailman petollisuutta vihaten – heittää luotamme himojen aiheet ja puhdistaa sydämemme katumuksen kyynelillä. Näin Lohduttaja tulee meihin: me näemme Jumalan Hänen iankaikkisessa valkeudessaan ja Jumala puolestaan näkee meidät.(Niketas Stithatoslainen: Käytännön kilvoituselämästä III/138.19)
Jumalan sana ei vaadi nasiireilta pelkästään sitä, että he nousisivat käytännön kilvoituksiin Siinain vuorelle ja ennen sitä puhdistautuisivat, pesisivät vaatteensa ja olisivat naiseen ryhtymättä (2 Moos.19: 14 – 15). Heidän on nähtävä Itse Jumala – eikä vain Hänen selkäpuoltaan (vrt.2 Moos. 33: 23). Kun Jumala on mielistynyt heihin, Hän antaa heille tiedon laintaulut ja lähettää heidät kansansa kohottajaksi.(Pyhittäjä Niketas Stithatoslainen: Rakkaudesta ja elämänvaelluksen…III/ 253.82)
*Tarkoittaa munkkeja
Taivaallinen maailma, joka on vielä epätäydellinen, odottaa täyttymystään. Sen tekevät täydelliseksi Israelin esikoiset, jotka näkevät Jumalan. Taivaallinen maailma näet tulee täydelliseksi, kun se täyttyy niistä jotka pyrkivät Jumalan tuntemiseen. Täydelliseksi tultuaan se säätää lopun tälle uskovaisten ja epäuskoisten alhaiselle maailmalle. Se kokoaa kaikki yhteen, pyhään kokoukseen, antaa jokaiselle hänelle kuuluvan arvon ja erottaa toisistaan nämä erillään olevat ryhmät. Toisten maailmojen alut ja loput se johtaa itseensä ja rajattomana rajana rajaa ne. Tätä taivaallista maailmaa ei mikään muu mahti hallitse eikä rajoita. Sille on ominaista ainainen liike, mutta se ei kutistu eikä liioin levittäydy omien rajojensa ulkopuolelle. Taivaallinen maailma antaa kaikille muille maailmoille sapatinlevon, ja siinä pysähtyy jokainen alku ja liike. (Pyhittäjä Niketas Stithatoslainen: Rakkaudesta ja elämänvaelluksen… III / 260.98)
Gregorios Siinailainen
Silmä katsoo kirjoitusta ja saa siitä selville ajatuksen. Samalla tavoin mielikin, puhdistuneena ja alkuperäisen ylevyytensä saavuttaneena katsoo Jumalaan ja saa Häneltä jumalallisia ajatuksia. Mielen kirja on Henki ja kynänä se käyttää ymmärrystä ja kieltä – psalmin sanoin: »Minun kieleni on kerkeän kirjurin kynä.» (Ps.45:2) Musteena sillä on sisäinen valo. Mieli joka kastaa ymmärryksensä tähän valoon ja niin muuttuu itsekin valoksi, kirjoittaa Hengen sanoja kuulijoidensa puhtaisiin sydämiin. Silloin mieli tajuaa, kuinka uskovaiset »tulevat kaikki Jumalan opettamiksi» (Jes.54:13 LXX; Joh.6:45) ja kuinka »Jumala opettaa ihmisille tiedon» (Ps.94:10) Henkensä kautta, niin kuin profeetat ovat ennustaneet.(Pyhä Gregorios Siinailainen: Hyödyllisiä opetuksia III/ 270.23)
Teoleptos, Filadelfian metropoliitta
Ruokalajien vaihtelu herättää ruokahalun. Samoin erilaiset hyveenmuodot herättävät mielen eloisuuden. Niinpä vaeltaessasi mielesi tietä valikoi eri tahoilta rukoussanoja ja keskustele jatkuvasti Herran kanssa huutaen Häntä avuksesi. Älä koskaan väsy, vaan rukoile vähän väliä esikuvanasi lannistumaton leski, joka sai säälimättömän tuomarin leppymään. (Lk.18:1-5) Silloin vaellat Hengessä (Gal.5:16) kiinnittämättä huomiota lihan haluihin, eivätkä maailmalliset ajatukset pääse keskeyttämään jatkuvaa rukoustasi: sinusta on tullut Jumalan temppeli ja ylistät yhtä mittaa minkään häiritsemättä Jumalaa. Kun rukoilet näin ymmärryksessäsi, alat ennen pitkää olla otollinen kohoamaan Jumalan muistamiseen. Pääset mielesi sisimpään pyhäkköön ja salaisissa tutkiskeluissa näet Näkymättömän. Jumalallisen tiedon ja rakkauden yltäkylläisyydessä seisot yksin Jumalan edessä – vain sinä ja Hän – Häntä ainoaa palvellen.(Teoleptos, Filadelfian metropoliitta: Mitä on näkymätön työskentely IV/ 20.21)
Pyhä isämme Gregorios
Ruumiilliset kieltäymykset ja kohtuullinen pidättyminen ravinnon nauttimisessa ovat toki tarpeen, ettei ruumiin hallitseminen kävisi liian hankalaksi tai ettei se riuhtautuisi irti järjen ohjaksista. Siten siis ruumiilliset kieltäymykset ja nöyrtyneestä sydämestä kohoava rukous – nämä yksin eikä mikään muu -parantavat kaikki lihan himot. Mutta nämä parannuskeinot ovat juuri tuota Herran autuuttavaksi ylistämää hengellistä köyhyyttä. Joka siis haluaa saada runsaana osakseen pyhityksen, jota ilman ei kukaan ole näkevä Herraa (Hebr.12:14), pysyköön omassa keljassaan ruumistaan vaivaten ja nöyrästi rukoillen. Oikean munkin kelja on siveyden satama. Sen sijaan kaikki mikä on luostarin ulkopuolella, etenkin torella ja markkinahumussa, on pelkkää haureellista sekasotkua, läpeensä sopimatonta kuultavaa ja nähtävää, omiaan hukuttamaan tällaisiin paikkoihin harhautuvan munkin kurjan sielun.
Pahuuden maailmaa voidaan kutsua myös tuleksi, jonka polttoainetta ovat sen kanssa seurustelevat ja joka polttaa poroksi kaikki heidän hyveensä. Polttamaton tuli löytyy vain erämaasta (vrt.2 Moos.3:2) Erämaan asemesta sinulla on keljasi: pysy siellä piilossa – »lymyä hetkinen» – kunnes himojen talvi on mennyt ohitsesi (vrt. Jes.26:20). Kun se on poissa, ei ulkona oleskelukaan enää sinua vahingoita. Silloin olet todella hengessäsi köyhä ja olet saanut vallan hallita himoja. Silloin sinuakin ylistää autuaaksi ja sinullekin suo kirkkautensa Herra, joka on sanonut: ”Autuaita ovat hengessään köyhät, sillä heidän on taivasten valtakunta”. (Mt.5:3) (Pyhä isämme Gregorios : Kirje nunna Ksenialle IV / 71.28)
Munkit Kallistos ja Ignatios
Muistamalla aina Herraa Jeesusta sydämensä syvyydessä kilvoittelija sekä pidättyy pahoista teoista että välttää helposti myös himokkaat ajatukset ja sopimattomat mielikuvat, niin kuin on kirjoitettu: »Vaeltakaa hengessä, niin ette lihan himoa täytä.» (Gal.5:16) Itse asiassa enemmänkin: kilvoittelija on kokonaan vapautunut kaikista pahoista ajatuksista ja sopimattomista mielikuvista, koska hänen palava intonsa hyveeseen on polttanut poroksi ja hävittänyt jäljettömiin kaiken pahuuden, mikä ennen vaikutti hänessä joko aistien kautta tai ajatuksissa. Samalla hän tuhoaa myös demonit, nuo pahuuden vahingoniloisina ilkkuvat päälliköt.
Pyhä Iisak sanoo:
Pahoille hengille kauhistuttava mutta Jumalalle ja Hänen enkeleilleen rakas on se, joka palavassa innossaan kiskoo juurineen vihollisen istuttamat ohdakkeet sydämestään. Hän edistyy niin pitkälle, että saa jo täällä varmuuden Jumalan rakkaudesta, ja armon jumalallinen valo valaisee pysyvästi hänen olemuksensa, niin että hän itse ja muutkin voivat sen selvästi havaita. Tuon edistymisen voit halutessasi ilmaista näinkin: hän palaa iloiten siihen jaloon tilaan ja hengelliseen lapseuteen, joka on meille kasteen armon kautta ylhäältä suotu.
Tämä on Jerusalem ja se Jumalan valtakunta, joka Herran sanojen mukaan on »sisällisesti meissä» (Lk.17:21). Tämä tila on Jumalan kirkkauden pilvi, johon vain puhdassydämiset voivat astua katselemaan Valtiaansa kasvoja. (vrt. Mt. 5:8)
Älköön kuitenkaan kukaan pyrkikö tietoisesti tavoittelemaan Jumalan ilmestymistä, ettei erehdyksessä avaisi sydämensä ovea viholliselle, joka tosin tekeytyy valoksi, mutta on todellinen pimeys. (Munkit Kallistos ja Ignatios: Ohjeita niille, jotka ovat… IV / 219.60)