Opetuspuheita

Neitsyt Marian ilmestys

                                                   Tsasounan suunnalta
                                                     WWW. TSASOUNA. NET

   

Neitsyt Marian ilmestys

Isän ja Pojan Pyhän Hengen nimeen!

“Tämä päivä on pelastuksemme alku ja iankaikkisuudesta kätketyn salaisuuden ilmoitus: Jumalan Poika tulee Neitseen Pojaksi, ja Gabriel armon ilosanonnan julistaa. Lausukaamme siis mekin enkelin kanssa Jumalansynnyttäjälle: Iloitse armoitettu, Herra on sinun kanssasi”

Näin kuvaa juhlaveisu tämän päivän juhlan sanomaa ja merkitystä.

Jumalansynnyttäjän persoonalla on keskeinen asema Jumalan pelastushistoriassa. Hän ei ole pelkkä pelastushistorian tahdoton väline, vaan ihminen, jossa jumalallisen pelastuksen salaisuus toteutui. Kreikkalaiset kirkkoisät puhuvat Jumalansynnyttäjän kutsumuksesta. He eivät kunnioita Neitsyt Mariaa hänen erityisasemansa vuoksi, vaan koska hän synnytti lihaksi tulleen Jumalan. Tämä totuus ja hänen elämänsä pyhyys eivät kuitenkaan merkitse sitä, että Neitsyt Marian elämä olisi erilainen kuin muut ihmiskohtalot. Kristus on jumalallisen Isän kuva, Neitsyt Maria on uuden luomakunnan ikoni, uuden Eevan vastaus uudelle Aadamille, rakkauden salaisuuden täyttymys.

Ortodoksisen kirkon opetus Neitsyt Mariasta kiteytyy kahteen hänestä käytettyyn nimitykseen: Häntä nimitetään Jumalansynnyttäjäksi ja Ainaiseksi Neitseeksi. Nimitys Jumalansynnyttäjä painottaa sitä, ettei Neitsyt Mariasta syntynyt lapsi ollut vain ihminen, vaan Jumalan ainosyntyinen Poika. Enkeli Gabriel sanoi Marialle: “Älä pelkää, Maria, Jumala on suonut sinulle armonsa” (Lk. 1:30). Jumala valitsi ja valmisti hänet palvelemaan Jumalan ihmiseksi tulemisen salaisuutta. Maria oli toisaalta ihmissuvun edustaja, mutta hän myös erottautui siitä. Neitsyt Marialla oli ainutlaatuinen tehtävä Jumalan pelastussuunnitelman toteuttamisessa. Kristuksen lihaksituleminen antoi ihmisille mahdollisuuden eheyttää elämänsä Jumalan kanssa, tulla Jumalan ystäväksi, kuten Kirkon pyhät isät asian ilmaisevat.

 Jumalan Pojan lihaksituleminen poisti syntiinlankeemuksen tuhon. Kristuksen pyhä ihmisyys on synnin kuilun ylittävä silta. Se on uuden ihmisyyden alku, kuten ilmenee enkelin sanomasta: “Pyhä Henki tulee sinun yllesi, Korkeimman voima peittää sinut varjollaan. Siksi myös lapsi, joka syntyy, on pyhä, ja häntä kutsutaan jumalan pojaksi” (Lk. 1:35). Gabrielin ilmestyminen Jumalansynnyttäjälle oli Pyhän Kolminaisuuden juhlan, helluntain, ennakoimista. Se oli todellista persoonallisen Jumalan läsnäoloa. Sanomassa mainittu ”varjo” on jumalallisen ilmestymisen vertauskuva. Jumalansynnyttäjä on todella täynnä Jumalan armoa.

Ortodoksinen Kirkko opettaa, että Maria ei ole pelkästään neitsyt, vaan Ikuinen Neitsyt. Neitsyt Maria varmistaa ihmissuvun jatkuvuuden, mutta toisaalta on kyse uudenlaisesta syntymisestä. Kristus on uusi Aadam. Hän on täydellinen muutos inhimillisen elämän biologisessa jatkuvuudessa. Uuden ihmisen äitinä Neitsyt Maria ennakoi ihmisyyden uudistumista. Kristus on tietenkin jumalallisen pelastussuunnitelman ainoa Herra ja Vapahtaja. Mutta Neitsyt Maria on Hänen äitinsä, jota hänen poikansa aina kuulee äidin kantaessa esirukouksiaan kaikkien ja koko maailman puolesta.

Arkkienkeli Gabriel ilmoitti ja julisti Neitsyt Marialle Jumalan tahdon. Mutta Neitsyt Maria ei ollut vaiti. Hän vastasi uskolla ja nöyryydellä Jumalan kutsuun. Hän hyväksyi ja vastaanotti Jumalan ilmoituksen. Hänen inhimillinen vastauksensa on ensiarvoisen tärkeä. Marian nöyryys tasapainotti Eevan tottelemattomuuden. Siksi Neitsyt Maria on toinen Eeva kuten hänen poikansa on toinen Aadam. Neitsyt Marian ainutkertainen fyysinen ja henkinen voima oli hänen puhtaassa täydellisessä omistautumisessaan Jumalalle. Pelastussuunnitelman aloite on Jumalasta, mutta Neitsyt Marian myönteisellä vastauksella on silti tärkeä merkitys. Ihmisen on tietoisesti, toiminnallisesti jaettava Jumalan pelastava salaisuus, tietoisesti osallistuttava siihen.

Marian myönteinen vastaus on persoonallisesti vapaan ihmisen rakkauden teko. Jumalan rakastava armo ei ole vain mekaanista toimintaa. Se kasvaa ihmisen vapaasta, nöyrästä osallistumisesta, omistautumisesta Jumalalle.

Herran Äidin kokemus on meiltä salattu. Se on persoonallinen salaisuus. Herran Äiti on Neitsyt. Neitsyys ei tarkoita pelkästään fyysistä ominaisuutta, vaan hengellistä, sisäistä asennoitumista. Keskeistä on sydämen puhtaus.

Koko Raamatun sisältö voidaan oikeastaan kiteyttää yhteen ainoaan aiheeseen tai teemaan: Jumala etsii langennutta ihmiskuntaa ja ihmisyyttä. Koko Pyhä Kirja on kertomus Jumalan rakkauden lakkaamattomasta kadonneen etsimisestä. Jatkuvasti Hän kutsuu ihmiskuntaa ja ihmistä palaamaan luokseen.

Tässä kutsumisessaan hän käyttää valitsemiaan henkilöitä. Tällaisia henkilöitä olivat, muutamia mainitaksemme Nooa, Aabraham, Mooses, Daavid, Samuel ja muut profeetat sekä monet, monet muut ihmiset. Mooseksen Jumala kutsui korkeassa iässä, noin 80-vuotiaana, kansansa vapauttajaksi dramaattisen, palavan pensaan kokemuksen kautta. Samuel taas kutsuttiin tehtäväänsä jo 12-vuotiaana.

Neitsyt Marian kutsu on kaikkien kutsujen kutsu. Ihmiskunnan historiassa ei ole toista niin suurta ja merkittävää kutsua kuin tämä, eikä mikään vastaus ole vaikuttanut ihmiskuntaan niin paljon kuin Marian myöntävä vastaus Jumalalle.  Sen vuoksi Kirkko sallii tänään tilapäisesti keskeyttää tai tällä kertaa aloittaa juhlallisen ja katumuksenluonteisen Suuren viikon juhliakseen tätä suurta tapahtumaa.

Tänään ortodoksinen kirkko maailmanlaajuisesti viettää tätä suurta juhlaa, sillä yhden tytön kutsumisen ja vastauksen kautta koko ihmiskunnalla on mahdollisuus pelastukseen. Tänään kirkko muistelee tätä tapahtumaa muistuttaakseen meitä siitä, että Jumala on samoin kutsunut myös meidät. Niin kuin kirkon historiasta ilmenee, Jumala kutsuu, kenet tahtoo. Jumala ei ole väliä meidän iällämme, olimmepa sitten yhtä vanhoja kuin Mooses tai yhtä nuoria kuin Samuel. Jumala on kutsunut meidät, olimmepa miehiä tai naisia. Ei sillä ole väliä. Jumala kutsuu meitä katsomatta rotuun, kykyihimme, köyhyyteemme tai rikkauteemme. Jumala kutsuu meitä riippumatta meidän voimistamme tai heikkoudestamme. Jumala kutsuu meitä, koska olemme Hänen poikiaan ja tyttäriään.

Jumala kutsuu eri tavoin, mutta kutsu on aina henkilökohtainen ja loppu on aina sama. Hyvin harvoissa tapauksissa kutsumus tapahtuu dramaattisesti, kuten Moosekselle. Usein Jumala tulee luoksemme Samuelin tapauksen tavoin. Kaikkein useimmin Jumala tulee luoksemme hiljaisena kuiskauksena, sillä kuten Jumala itse on sanonut:” olkaa hiljaa ja tietäkää, että minä olen Jumala”.

On hyvä muistaa, ettei sillä ole väliä, millä tavoin Jumala ilmaisee itsensä, kutsu on yksi ja sama. Jumala on kutsunut meidät palvelemaan Häntä ja Hänen tahtoaan ja tarkoitusperiään. Jumala on kutsunut meidät olemaan kristittyjä. Tämä kutsumus – olla kristitty – on yhtä arvokas kuin Mooseksen kutsuminen ja yhtä syvälle käyvä kuin Marian.

Ortodoksisessa kirkossa Jumalansynnyttäjä ei ole rukouksen tai palvonnan kohde, vaan rukouksen ja palvonnan todellinen ilmaus. Jumalansynnyttäjä on Kirkko rukouksena, ilona ja täyttymyksenä. Hän on hengellisen kauneuden ja nöyryyden, aineen ja hengen, ajan ja ajattomuuden yhdistäjä. Ortodoksisen kirkon liturgisessa muistamisessa ilmenee selvästi, kuinka Neitsyt Marian kunnioittaminen Kirkossa keskittyy Kristuksen lihaksitulemisen salaisuuden mietiskelyyn. Pyhä patriarkka Fotios opetti 800-luvulla: “Neitsyt Maria sai armon Jumalan edessä, koska hän oli kaunistanut sielunsa puhtaudella. Lapsesta lähtien hän oli elänyt temppelissä. Jumala ei valinnut häntä vain siksi, että hän oli neitsyt, vaan koska hänen sielunsa ei ollut pukeutunut harhauttaviin himoihin. Mikä olisi loistavampi juhla kuin tämä Hyvän sanoman päivä? Meidät kohotetaan taivaaseen. Me luovumme turmeltuneisuudesta ja pukeudumme turmeltumattomuuteen. Oi Neitsytäiti, enkelin ilmestyminen Sinulle oli uutta ja outoa auringon alla. Sen vuoksi pyydämme Sinun esirukouksiasi. Lähetä apusi suojelemaan meitä!”

Meitä kehotetaan tänään lähtemään liikkeelle ja vastaamaan Jumalan kutsuun Marian tavoin, avaamaan sydämemme ja sallimaan Jumalan käydä sinne sisälle.

Ja kun lähdemme täältä kirkosta maailman keskelle tänään ja kaikkina päivinä, muistakaamme rukoilla Samuelin tavoin: ”Puhu, Herra, palvelijasi kuulee” ja Marian tavoin: ”Tapahtukoon minulle Sinun sanasi mukaan”. Aamen.