33.helluntainjälkeinen sunnuntai

Sunnuntai teofanian edellä

             Mk 1: 1-8

Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen!

Olemme jättäneet taaksemme menneen vuoden ja uusi vuosi on alkamassa.

                

Taaksepäin katsoessamme muistamme kiitollisina Jumalan meille antamia sekä näkyväisiä että näkymättömiä lahjoja. Kiitämme menneestä vuodesta ja eletystä ajasta. Kiitollisuutta tuntien myös rukoilemme, että kaikkihyvä Jumala opettaisi meitä ” laskemaan päivämme oikein” eli ymmärtämään ajan merkityksen ja tarkoituksen. Ihminen on luotu aikaan kirkastamaan ajan Luojaa ja hengellistämään olemassaoloa.

                

Tänään teofanian juhlaa edeltävänä sunnuntaina evankeliumi kertoo Johannes Kastajasta, jota kutsutaan Herran Edelläkävijäksi. Kuulimme, kuinka Johannes Kastaja, joka kastoi Jeesuksen, jo sikiämisestään lähtien oli Jumalan valittu ja tehtäväänsä kutsuttu. Kuulemamme evankeliumijakso esittää hänet meille askeettisena erämaan profeettana, tyypillisenä juutalaisena nasiirina, jonka korkeimpana ihanteena oli Jumalan tahdon mukainen elämä. Väin Jumalan valtakunnan asialla oli Johannekselle merkitystä, eikä mikään ulkonainen tai toisarvoinen saanut nousta tämän pyrkimyksen tielle.

                

Omassa elämässään ja julistuksessaan Edelläkävijä osoitti ehdotonta tinkimättömyyttä. Aivan samoin kuin profeetta Elia omana aikanaan oli taistellut luopumusta vastaan ja kiivaillut todellisen Jumalan puolesta, samoin myös Johannes Edelläkävijä arvosteli aikalaistensa uskonelämän pinnallisuutta ja muotohurskautta. Hänen sanomansa oli selvä. Jumalan edessä ei kukaan voi vedota Aabrahamin lapseuteen sen enempää kuin seurakunnan jäsenyyteenkään. Ainoastaan jumalasuhteella ja uskon mukaisella elämällä on merkitystä. Valmistaessaan tietä Kristukselle Johannes julisti parannuksenteon välttämättömyyttä. Pelkäämättä yleistä mielipidettä ja ihmisten suhtautumista hän esitti asiat sellaisina kuin ne olivat, kaunistelematta niitä. Hän ei suostunut kompromisseihin, vaan kutsui asioita niiden oikeilla nimillä. Synti pysyi syntinä ja vanhurskaus pysyi vanhurskautena. Mustaa ei selitetty valkoiseksi.

                

Ilman ihmisen sisäistä uudistumista, pahan hylkäämistä ja hyvän valitsemista, ei Kristusta voida ottaa vastaan. Tämä oli kaikkien tajuttava. Johanneksen toimittama kaste, juutalainen rituaalipesu, saattoi puhtauden ulkonaisena merkkinä kuulua vain niille, jotka ymmärsivät sisäisen puhtauden merkityksen.

                

Kaikesta ankaruudestaan ja lujuudestaan huolimatta Johannes osoittautuu myös oikealla tavalla nöyräksi. Hän oli mies, joka ei missään etsinyt omaa hyväänsä ja omaa kunniaansa, vään sitä, mikä on Jumalan. Tämä asenne ilmenee selvimmin Edelläkävijän todistaessa Kristuksesta sanoen: “Hänen tulee kasvaa, mutta minun vähetä”.

                

Kristus puolestaan todistaa Johanneksesta: “Ei ole vaimoista syntyneiden joukossa yhtäkään suurempaa kuin Johannes”.

Tämän sunnuntain merkitys kirkkovuoden kulussa on valmistaa meitä vastaanottamaan joulun sanoman jälkeen Herran kasteen juhlaa. Teofanian juhla on yksi vanhimmista kristillisistä juhlista, ja sen nimenä oli kirkon historian alkuvuosisatoina ”epifania”. Epifania merkitsee ilmestymistä, valoa, ja epifania-juhlassa vietettiin sekä Kristuksen syntymän että kasteen muistoa. Kun sitten Kristuksen syntymänjuhla eli joulu tuli erilliseksi omaksi juhlaksi, niin Herran kasteen juhlan nimeksi tuli idän kirkossa teofania eli Jumalan ilmestys.

                

Emme kykene näkemään tulevaisuuteen. Piispa Feofan Erakko opettaa, että hengellisessä elämässä voi alkaa uusi vuosi sille, joka on ennen elänyt huolettomana ja välinpitämättömänä, mutta nyt alkaa tuntea huolta pelastuksestaan.

                

Alkaneen uuden vuoden jokaisen päivän tulisi olla sisäisen uudistumisemme päivä. Emme voi kovinkaan suuressa määrin muuttaa toisten ihmisten elämää, mutta itse me voimme muuttua. Jos me tahdomme, Jumala voi uudistaa ja muuttaa meidät kokonaan. Meidän on hengellisesti valvottava ja tarkkailtava itseämme, jotta Jumalan pyhä tahto voisi toteutua ja vaikuttaa meissä.

                

Antakoon Jumala meille kestävyyttä ja voimia, jotta alkaneena uutena vuonna voisimme tulla paremmiksi ja uskollisemmiksi Kristuksen käskyjen noudattajiksi. Varjelkoon Herra meitä ylpeydeltä ja epätoivolta. Muistakaamme myös tänä päivänä, että olemme kulkeneet jälleen vuoden matkan lähemmäksi sitä hetkeä, jolloin sielumme muuttaa tästä ajallisesta maailmasta uuteen elämään vieden mukanaan ne ominaisuudet, jotka se täällä eläessään on hankkinut.

Aamen.