12. helluntainjälkeinen sunnuntai

12. helluntainjälkeinen sunnuntai

Mt 19: 16 – 26

 

Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen!

                

”Mitä minun pitää tehdä, hyvä opettaja, että perisin iankaikkisen elämän?”

Nämä sanat esitti Jeesukselle nuori mies, josta evankeliumi sanoo, että hän oli rikas ja kuului hallitusmiehiin. Vaeltaessaan Jeesus tapasi monenlaisia ihmisiä: sairaita ja onnettomia, mutta myös kansanjohtajia ja opettajia. Jokaisella oli omat ongelmansa. Rikkaan hallitusmiehen ongelmaksi oli tullut kysymys iankaikkisesta elämästä.Tuo kysymys on yksi kaikkein tärkeimmistä, joka koskettaa jokaista ihmistä.

Iankaikkinen elämä on pysyvää ja katkeamatonta yhteyttä Jumalaan. Se on jokaisen ihmisen lopullinen päämäärä ja tarkoitus. Sitä varten meidät on luotu ja asetettu tähän maailmaan ja olemassaoloon. Tähän kysymykseen tarjotaan monenlaisia vastauksia meidänkin aikanamme. Nousee esiin yhä uusia ”totuuden julistajia” ja profeettoja, jotka useimmiten julistavat omaa viisauttaan ja omia henkilökohtaisia näkemyksiään.

Meidän tulee kuitenkin pitäytyä Jumalaan ja Hänen ilmoittamaansa totuuteen etsiessämme vastauksia meille elintärkeisiin kysymyksiin. Jeesus antaa nuorukaiselle yksinkertaisen ja selkeän ohjeen vastaukseksi: Hän luettelee käskyt. Näin Hän haluaa sanoa, että iankaikkiseen elämään pääsy on osa käytännön elämää. Iankaikkiseen elämään pyrkiminen ja pääseminen on Jumalan tahdon mukaista elämää.

Nuorukainen sanoo noudattaneensa noita käskyjä koko ikänsä. Hän siis oli täyttänyt uskonnolliset velvollisuutensa. Hän oli aina ollut kunnon kansalainen. Siitä ei kuitenkaan ole ollut hänelle apua riittävästi, sillä hänellä on ongelma, jonka takia hän joutuu kääntymään Jeesuksen puoleen. Jeesus ymmärtää nuhteettomaan vaellukseen liittyvän puutteen.

Nuorukaiselta puuttuu kaikkein tärkein ja keskeisin asia. Tuo asia on Mooseksen lain ja kaikkien profeettojen julkituoma viisauden ydin ja summa. Ilman sitä elämä ja kaikki on tyhjää ja epäaitoa. Tuo puuttuva on rakkaus. Ilman sitä käskyjen ja määräysten noudattaminen on turhaa.

Eräs toinen mies, lainoppinut hänkin, kysyi kerran Jeesukselta, mikä on tärkein käsky. Jeesus vastasi: ”Rakasta Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistäsi niin kuin itseäsi”! Siinä on asia teoreettisesti ilmaistu. Varmasti myös nuorukainen tämän tiesi. Siksi Jeesus ei antanut hänen ongelmaansa teoreettista ohjetta. Hän tietää, etteivät pelkät viisaat ohjeet ja neuvot auta miestä rakkaudettomuuden umpikujasta. Siksi Jeesuksen neuvo on käsky käytännössä toteuttaa rakkautta seuraamalla Jeesusta.

Ei ole mahdollista seurata todella Kristusta, toteuttaa todellista rakkautta, jos on joitakin esteitä, jos on jossakin muussa kiinni. Nuorukaisen kohdalla esteenä oli omaisuus. Siitä irtautuminen olisi merkinnyt hänelle iankaikkista elämää, ”aarretta taivaassa”.

Ilman rakkautta kaikki ponnistelumme on turhaa, niin kuin apostoli Paavalikin sanoo: ”Vaikka minä puhuisin ihmisten ja enkelien kielellä, mutta minulla ei olisi rakkautta, olisin minä vain helisevä vaski tai kilisevä kulkunen. Ja vaikka minulla olisi profetoimisen lahja ja minä tietäisin kaikki salaisuudet ja kaiken tiedon, ja vaikka minulla olisi kaikki usko, niin että voisin vuoria siirtää, mutta minulla ei olisi rakkautta, en minä mitään olisi”.

Meissä itsessämme ei ole rakkautta. Rakkaus sydämiimme tulee Kristuksen kautta. Hän osoitti meitä kohtaan suurinta rakkautta tulemalla ihmiseksi, ottaen orjan muodon ja uhraten itsensä puolestamme.

Jeesus opetti:” Mutta tämä on iankaikkinen elämä, että he tuntevat sinut, joka yksin olet totinen Jumala, ja Hänet, jonka Sinä olet lähettänyt, Jeesuksen Kristuksen”.

Iankaikkinen elämä on siis yhteydessä Jumalan tuntemiseen. Jumalan tunteminen on Hänen tahtonsa mukaista elämää. Hänen tahtonsa on rakkaus. Kristuksen seuraaminen merkitsee luopumista siitä, mikä sitoo. Se on vaikeata. Jeesuksen sanat nuorukaiselle saivat ympärillä olevat kysymään: ”Kuka sitten voi pelastua?”

Kristuksen vastaus kuuluu tänä päivänä:” Mikä ihmisille on mahdotonta, se on Jumalalle mahdollista”. Hän voi pelastaa rakkaudettoman ja henkisesti sokean ihmisenkin. Jumalan pelastava armovoima toimii jatkuvasti ja uudistaa meitä, ohjaa meitä oikeaan elämään ja Kristuksen seuraamiseen. Se synnyttää meissä rakkautta, jota ilman emme ole mitään.

Kaikki Jumalan armolahjat ovat tarjolla Hänen Pyhässä Kirkossaan. Puhdistumme ja pyhitymme synninkatumuksen ja Pyhä Ehtoollisen osallisuudessa. Kirkon kautta voimme kokea iankaikkisen elämän todellisuuden jo täällä  maan päällä eläessämme uskon, toivon ja rakkauden kautta. Sillä Jumalalle on kaikki mahdollista.

Kunnia olkoon Isälle ja Pojalle ja Pyhälle Hengelle…   Amen