Isien opetuksia ja mielipiteitä sielunvaelluksesta
Ambrosius Milanolainen
“On syytä ihmetellä, että vaikka he (pakanat)… sanovat, että, sielu vaeltaa ja siirtyy toisiin ruumiisiin… Mutta epäilkööt nuo, joille ei ole opetettu ylösnousemuksesta… Sillä meille, jotka olemme lukeneet lakia, profeettoja, apostoleja ja evankeliumia, ei ole oikein epäillä sitä (ylösnousemusta).” (Belief in the Resurrection 65-66 )
“Mutta onko heidän mielipidettään pidettävä parempana, jotka sanovat, että sielumme, kun ne eroavat ruumistamme siirtyvät eläimiin tai muihin erilaisiin luotuihin olentoihin? … Sillä mikä olisi yhtä ihmeteltävää kuin uskoa, että ihmiset olisivat voineet muuttua eläinten muotoihin. Kuinka paljon suurempi ihme kuitenkin olisi se, että sielu, joka hallitsee ihmistä, ottaisi itselleen elukan luonnon, joka on niin vastakkainen ihmisen luonnolle, ja ollen järjellä varustettu kykenisi siirtymään järjettömään eläimeen, kuin se, että ruumiin muoto muuttuisi.”( Belief in the Resurrection 127)
Arnobius
“Ihmisen todellinen kuolema on, kun sielut, jotka eivät tunne Jumalaa, riutuvat pitkällisessä raivoavan tulen kidutuksessa, johon tietyt hurjat ja julmat olennot ne heittävät… Sen vuoksi ei ole syytä, että eksymme, jos pysymme turhamaisissa toiveissamme, joista jotkut ihmiset sanovat, ettei niitä kuulla tähän saakka, ja ettemme joutuisi pois liioittelevien itseämme koskevien mielipiteittemme takia, että sielumme ovat kuolemattomia, arvossa Jumalasta ja maailman hallitsijasta seuraavia, tuosta Alkusyystä ja Isästä polveutuneita… Ja kun vinhasti liikumme alaspäin kohti kuolevaisia ruumiitamme syiden, joiden vaikutuksen kautta tulimme pahoiksi, ahdistellessa meitä maailman kehistä… jaa-a, mitä häijyintä… (ja) että ilkeiden ihmisten sielut jättämällä ihmisruumiinsa siirtyvät karjaan tai muihin luontokappaleisiin.” (Against the Pagans 2: 14- 15; ANF, Vol. VI)
Basileios Suuri
“Välttäkää noiden ylimielisten filosofien hölynpölyä, jota eivät punastele verratessaan sielujaan koiran sieluun, jotka sanovat olleensa aikaisemmin naisia, pensaita tai kala. Ovatkohan he koskaan olleet kala? En tiedä, mutta en pelkää myöntää, että kirjoituksillaan he osoittavat vähemmän järkeä kuin kala.” (Hexaemeron 8: 2: 5; NPNF, Ser. II, Vol. VIII)
Gregorios Nyssalainen
“Jos joku tutkisi huolellisesti, hän huomaisi, että kuvausta heidän opistaan on välttämättömyyden pakosta jatkettava tähän asti. He kertovat meille, että eräs heidän viisaistaan on sanonut, että hän ollen yksi ja sama persoona, syntyi ihmiseksi ja myöhemmin omaksui naisen muodon ja lenteli ympäriinsä lintujen kanssa ja kasvoi pensaana ja sai vesieläimen elämän… ja hän, joka sanoi nämä asiat itsestään ei, mikäli osaan arvioida, mennyt kovin kauaksi totuudesta, sillä tämän kaltaiset opit… kun sanotaan, että on käytävä läpi monia muutoksia… ovat todella sopivia sammakoista tai naakoista tai kalojen typeryydestä tai puiden tunteettomuudesta jaarittelijoille.” (On the Making of Man 28: 3; NPNF, Ser .II, Vol. V)
Irenaeus Lyonilainen
“Voimme viedä pohjan (hellenistien) opilta siirtymisestä ruumiista toiseen tämän tosiasian perusteella… että sielut eivät muista mitään mistään tapahtumista heidän aikaisemmista olemassaolon tiloistaan. Sillä jos heidät lähetettiin uudelleen tässä tarkoituksessa, jotta he saisivat kokemuksia kaikenlaisista teoista, heillä täytyisi välttämättömyyden pakosta säilyä muistoja asioista, jotka on aikaisemmin suoritettu, jotta he voisivat täyttää kokonaan sen, missä he vielä olisivat vajavaisia eikä ainaisella siirtymisellä taukoamatta, kestäen samoja pyrkimyksiä, tuhlata turhaan tekonsa surkeasti… Platon, viitaten näihin vastaväitteisiin… yrittämättä mitenkään todistaa, vaan yksinkertaisesti uskonopillisesti vastaten, että kun sielut tulevat tähän elämään, tuo paha henki, joka vahtii heidän tuloaan, saa heidät juomaan unohdusta, ennen kuin sielujen sisääntulo ruumiisiin tapahtuu. Se päästi hänet pakoon, jotta hän kaatuisi toiseen, suurempaan hämmennykseen. Sillä jos unohduksen malja juomisen jälkeen voi pyyhkiä pois muiston kaikista tehdyistä teoista, kuinka silloin, Platon, voit saada tiedon tästä tosiasiasta…?” (Against Heresies 2: 33: 1- 2, ANF, Vol. I)
Johannes Krysostomos
“Mitä tulee oppeihin sielusta, ei ole mitään ylettömän hävettävää, että he (Platonin ja Pythagoraan oppilaat) jättivät sanomatta, vakuuttaen ihmisten sielujen tulevan kärpäsiksi ja hyttysiksi ja pensaiksi ja että Jumala itse on (samanlainen) sielu sekä joitain muita samankaltaisia säädyttömyyksiä… Toisella kertaa hän sanoo, että sielu on Jumalan olemusta, toisella kerralla, kohotettuaan sen näin kohtuuttomasti ja epähurskaasti, hän menee pitemmälle eri tavalla ja kohtelee sitä herjaten siirtäen sen sikoihin ja aaseihin ja muihin vähemmän arvostettuihin eläimiin.” Homilies on John 2: 3, 6; NPNF, Ser, I, Vol. XIV )
Lactantius
“Mitä Pythagoraasta, jota ensin kutsuttiin filosofiksi, joka päätteli että sielut todellakin ovat kuolemattomia, mutta että ne siirtyvät toisiin ruumiisiin, joko karjaeläinten tai lintujen tai elukoiden? Eikö olisi ollut parempi, että ne olisi tuhottu yhdessä ruumiiden kanssa, kuin sillä tavoin tuomittu siirtymään muiden eläinten ruumiisiin? Eikö olisi ollut parempi, ettei olisi ollut ollenkaan olemassa kuin ensin oltuaan ihmisen muodossa elää sikana tai koirana? Ja typerä ihminen saadakseen tunnustusta sanoilleen sanoi itse olleensa Euforbus Troijan sodassa, ja kun hänet oli lyöty kuoliaaksi hän siirtyi muiden eläinten hahmoihin, ja lopulta hänestä tuli Pythagoras. Voi onnellista miestä! … jolle yksin niin suuri määrä muistoja oli annettu. Tai paremminkin onneton, jolle lampaaksi muututtua ei sallittu olla tietämätön siitä, mitä oli! Suokoon taivas, että vain hän olisi ollut näin älytön!” (Epitome of the Divine Institutes 36; ANF,Vol. VII )
Origenes
“(Raamatussa sanotaan).. .”Mikä sitten? he kysyivät. “Oletko Elia?”(Joh.1: 21) “En ole”, Johannes vastasi.” Kukaan ei voi olla muistamatta tässä yhteydessä, mitä Jeesus sanoi Johanneksesta:”…juuri hän on Elia, jonka oli määrä tulla” (Mt.11:14). Kuinka sitten Johannes tulee ja sanoo noille, jotka kysyvät häneltä: “Oletko sinä Elia? … “en ole”? … joku saattaa sanoa, että Johannes ei tiennyt olevansa Elia. Tämä tuleekin olemaan noiden selitys, jotka löytävät tekstikatkelmastamme tukea opilleen sielunvaelluksesta (uudelleen lihaksi syntymisestä), ikään kuin sielu vaatettaisi itsensä uuteen ruumiiseen eikä kerta kaikkiaan muistaisi aikaisempia elämiään… Hengenmies kuitenkin, joka kieltäytyy tunnustamasta sielunvaellusoppia oikeaksi eikä myönnä, että Johanneksen sielu oli koskaan Elian, saattaa vedota yllä oleviin enkelin sanoihin ja osoittaa, että se ei ollut Elian sielu, josta puhuttiin Johanneksen syntymän yhteydessä, vaan Elian hengestä ja voimasta” (Commentary on John 6: 7; ANF,Vol. IV)
“Mitä tulee profeettojen henkiin, Jumala on antanut ne heille ja niistä puhutaan ikään kuin ne olisivat eräällä tavalla heidän omaisuuttaan (orjia), kuten “profeetat pystyvät hallitsemaan henkilahjojaan” (1 Kor. 14:32) ja “Elian henki on siirtynyt Elisaan” (2 Kun. 2:15). Näin ollen sanotaan, ettei ole mitään järjetöntä arvella, että Johannes” Elian hengessä ja voimassa” käänsi isien sydämet lasten puoleen ja että niin oli johtuen tästä Hengestä, että häntä kutsuttiin “Eliaksi, jonka oli määrä tulla,” (Commentary on John 6: 7; ANF, Vol. IV)
“Jos oppi (sielunvaelluksesta) oli laajasti yleinen, ei Johanneksen olisi tarvinnut epäröidä julistaa sitä, että hänen sielunsa oli oikeastaan ollut Eliassa? Ja tässä hengenmiehemme vetoaa historiaan ja antaa tehtäväksi vastustajilleen kysyä… asiantuntijoilta heprealaisten opeissa, josko he todella ylläpitävät sellaista uskoa. Sillä jos kävisikin ilmi, etteivät, silloin tuohon otaksumaan pohjautuva todiste osoittautuisi aivan perättömäksi.”
“Jotkut saattavat kuitenkin sanoa, että Herodes ja jotkut noista ihmisistä uskoivat väärin oppiin sielujen siirtymisestä ruumiisiin, minkä seurauksena he ajattelivat Johanneksen ilmestyneen jälleen tuossa muodossa uudessa syntymässä, ja oli tullut kuolemasta elämään, kuten Jeesus. Mutta aika Johanneksen syntymän ja Jeesuksen syntymän välillä, joka ei ollut enempää kuin kuusi kuukautta, ei salli tätä väärää mielipidettä ajateltavan uskottavana. Ja ehkä mieluummin jokin sellainen idea kuin tämä oli Herodeksen mielessä, että Johanneksessa toimivat voimat olivat siirtyneet Jeesukseen, minkä seurauksena kansa ajatteli Hänen olevan Johannes Kastaja. Ja voisi käyttää seuraavaa perustelulinjaa: Samoin kuin Elian hengen ja voiman vuoksi eikä hänen sielunsa vuoksi, on myös Johanneksesta sanottu “Tämä on Elia, jonka oli määrä tulla” (Mt.11:14)… niin Herodes ajatteli, että Johanneksessa olevat voimat toimivat hänen tapauksessaan kaste- ja opetustominnassa… sillä Johannes ei tehnyt ihmeitä (Joh.10:41)… mutta Jeesuksessa ne toimivat yliluonnollisina merkkeinä.” (Commentary on Matthew 10: 20; ANF, Vol. IV)
“Nyt kun kanaanilainen nainen tultuaan palvoi Jeesusta Jumalana sanoen, “Herra, auta minua”, Hän vastasi ja sanoi: “Ei ole soveliasta ottaa lasten leipää ja heittää sitä koiran penikoille… Sitten muut, joille Kirkon oppi on vieras, otaksuvat heidän vaihtelevan pahuuden asteensa mukaan, että sielu siirtyy ihmisten ruumiista koirien ruumiisiin, mutta me… emme löydä ollenkaan tätä pyhistä kirjoituksista.” (Commentary on Matthew 11: 6; ANF,Vol. IV)
“Tässä kohtaa (kun Jeesus sanoi Elian tulleen ja viittaa Johannes Kastajaan) minusta ei näytä, että puhuttaessa Eliasta puhuttaisiin sielusta, siltä varalta etten lankeaisi sielunvaellusoppiin, mikä on vieras Jumalan Kirkolle, eikä ole periytynyt apostoleilta eikä lähtenyt liikkeelle Raamatusta.” , että sielu siirtyy ihmisten ruumiista koirien ruumiisiin, mutta me… emme löydä tätä mistään kohtaa pyhistä kirjoituksista.” (Commentary on Matthew 13: 1; ANF, Vol. IV)
“Mutta jos… kreikkalaiset, jotka esittivät sielunvaellusopin suunnitellen asiat, jotka ovat sen kanssa sopusoinnussa, eivät myönnä, että maailma on joutumassa turmioon, on osuvaa, että kun he ovat katsoneet suoraan Raamatusta, huolimatta siitä, että se selväkielisesti selittää maailman katoavan, he eivät joko usko sitä tai keksivät sarjan perusteluja asioiden tulkinnasta koskien kaiken loppua, mitä he eivät, vaikka toivoisivatkin, olisi kykeneviä tekemään”( Commentary on Matthew 13:1; ANF, Vol. IV)
Tertullianus
“Eikö niin, että jos joku filosofi vakuuttaa oikeaksi, niin kuin Laberius uskoo, seuraavan Pythagoraan mielipiteen, että mies ovat alkuisin muulista, käärme naisesta, ja puheen taitavuudella vääntelee jokaista perustetta todistaakseen näkökulmansa, eikö hänen tulisi saada hyväksyntää sille (pakanoiden joukossa), ja toimia jossain vakaumuksessa, ja tästä johtuen heidän tulisi pidättäytyä syömästä eläinruokaa? Eikö jokaisen tulisi pysyä vakaumuksessaan pidättäytyä, ettei sattumalta pihvissään söisi jotain esi-isäänsä? Mutta jos kristitty antaa toivoa paluusta ihmisestä ihmiseen, ja erittäin todellinen Gaius (nousi ylös) Gaiuksesta… he eivät hetkauta hänelle korvaansa. Jos on olemassa joku peruste sielujen edestakaisin siirtymiselle eri ruumiisiin, miksi ne eivät palaa juuri siihen ruumiiseen, josta ovat lähteneet…? (Apology 48)